Kainastonjoen yläosan järjestelyn velvoitetarkkailu : Loppuraportti

Kainastonjoen yläosan järjestelyn vaikutuksia hankealueen vedenlaatuun tarkkailtiin yhtenä vuonna ennen vesistötöiden alkamista eli vuonna 2006, töiden toteuttamisvuosina 2007–2009 sekä kolmena töiden jälkeisenä vuonna 2010–2012. Vesistötyöt aiheuttivat ajoittain hyvin voimakasta kiintoaine-, rauta- ja alumiinipitoisuuksien kasvua sekä samentumista Kainastonjoella. Pahin tilanne oli 9.1.2008,jolloin esimerkiksi kiintoainepitoisuus oli lähes 100-kertainen vielä yhdeksän kilometrin päässä työalueesta. Keväällä 2009 kiintoainepitoisuus kasvoi voimakkaasti hankealueella ilmeisesti osittain sen takia, että kevään sulamisvedet huuhtoivat kiintoainetta vastakaivetuista jokiluiskista. Työvuosien jälkeen Kainastonjoen vedenlaatu oli samalla tasolla kuin ennen töiden aloittamista. Kainastonjoen kasvillisuutta kartoitettiin ennen vesistötöiden alkua vuonna 2006 ja kolme vuotta töiden valmistumisen jälkeen vuonna 2012. Vedessä kasvavien lajien esiintymät vaikuttivat enimmäkseen merkittävässä määrin runsastuneen, mikä saattoi aiheutua tehdyistä vesistötöistä. Jokea levennettiin pääosin kuivatyönä vedenpinnan yläpuolelta, minkä seurauksena uoman reunoille muodostui tasanne kaivetulle kohdalle. Tasanne jäi vedenpinnan alapuolelle siellä, missä pohjapatojen vedenpintaa nostava vaikutus ulottui.Muodostuneille tasanteille saattoi levittyä lajeja rannoilta tai vedestä. Jokiluiskat olivat varsin hyvin kasvittuneita töiden valmistuttua. Kainastonjoen yläosan vesistötöiden vaikutusta koskikalaston lajikoostumukseen ja yksilötiheyteen seurattiin sähkökalastuksin hankealueella ja sen alapuolella. Suvantojen kalojen esiintymistä ja lajikoostumusta seurattiin katiskakalastuksin. Sähkö- ja katiskakalastukset toteutettiin yhtenä vuotena ennen vesistötöiden aloittamista eli vuonna 2006 sekä työvuosina 2008–2009 ja kolmena vuotena (2010–2012) töiden päättymisen jälkeen. Hankkeen vaikutuksia kalastukseen selvitettiin kalastustiedusteluilla. Sähkökalastuksen saalislajit olivat ahven, harjus, hauki, kivennuoliainen, kivisimppu, made, pikkunahkiainen, salakka ja särki. Pyyntivuosina kuoriutuneita harjuksia ei jäänyt saaliiksi lainkaan työvuonna 2009 eikä vuosina 2010 ja 2011. Vesistötyöt ovat voineet lisätä varsinkin herkimpien kalalajien kuten kivennuoliaisen, kivisimpun ja harjuksen kuolevuutta ja heikentää elinympäristön soveltuvuutta. Katiskoilla saatiin ahventa, haukea ja särkeä. Katiskasaaliit jäivät vuosittain niin vähäisiksi, ettei niiden perusteella voi luotettavasti arvioida kalastossa tapahtuneita muutoksia. Tiedusteluun vastanneiden kalastusta harjoittaneiden ruokakuntien pyynti oli varsin samankaltaista ennen ja jälkeen vesistötöiden. Hauen osuus oli suurin vastanneiden saaliissa sekä vuonna 2006 että vuonna 2011.

Kyrönjoen vesistötyöt : Kalataloudellinen velvoitetarkkeilu vuonna 2013

Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupapäätöksissä on velvoite tarkkailla mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin. Tämä on vuosiraportti vuoden 2013 tarkkailutuloksista. Vuonna 2013 kalanpoikasnuotan yksikkösaaliit olivat pienimmät Kitinojalla ja suurimmat Kyrönjoen suistossa Österfjärdenillä. Öster-fjärdenillä lahnan, salakan, ahvenen ja kiisken poikassaaliit olivat suurempia kuin muilla paikoilla. Pengerretyltä Kitinojalta saatiin niukasti kaikkia muita lajeja paitsi ahventa. Sähkökalastuksissa vuonna 2013 saatiin Koskenkorvan padon alapuolelta kaksi noin 17 cm:n pituista lohta, jotka olivat ilmeisesti peräisin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alueelle tekemistä kotiutusistutuksista. Verkkokalastuksissa massamääräiset lahnasaaliit olivat suuria Voitilassa muutaman edellisvuoden tapaan. Syksyllä 2013 merkittiin 32 vaellussiikaa muovista valmistetulla T-ankkuri–merkillä. Koeravustuksissa ei saatu lainkaan saalista. Nahkiaisen toukkakaivuissa löydettiin Hiirikosken, Kukonsaaren ja Voitilan kaivupaikoilta yhteensä kuusi yksilöä. Pituusjakaumasta päätellen nahkiaisen toukat olivat ainakin kolmesta eri vuosiluokasta. Kudulle nousseiden nahkiaisten keskimääräinen yksikkösaalis jäi pieneksi. Tässä raportissa on vuoden 2013 kalataloustarkkailutulosten lisäksi metallien ainevirtaama-arvio Tieksin pumppaamon kautta vuoden 2013 aikana pumpatuista vesistä. Tarkkailusuunnitelman mukaan metallien ainevirtaamat tuli arvioida vain yhdellä pumppaamolla yhden vuoden aikana. Alumiinin ainevirtaama (noin 24 tn) oli selvästi suurempi kuin muiden metallien, mutta myös raudan (noin 16 tn) ja mangaanin (noin 9 tn) ainevirtaamat olivat suuria. Keväällä kulkeutui valtaosa koko vuoden ainevirtaamista. Huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa pumpatun veden määrä oli tulvavesien takia poikkeuksellisen suuri. Koko vuoden ainevirtaamia arvioitaessa ongel-mallista on, että vesinäytteitä ei otettu aikana, jolloin pumpattiin eniten

Kyrönjoen vesistötyöt : Kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2014

Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupapäätöksissä on velvoite tarkkailla mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin. Tämä on vuosiraportti vuoden 2014 tarkkailutuloksista. Vuonna 2014 poikasnuotan yksikkösaaliissa valtalajeina olivat joko särki tai ahven, kun muiden lajien osuudet jäivät kaikilla paikoilla enimmillään noin kymmenesosaan. Kuhan poikasten yksikkösaaliit Kitinojalla, Peuralassa ja Kylänpäässä olivat suurimmat koko vuodesta 1996 alkaneen tarkkailun aikana havaitut. Sähkökalastuksissa vuonna 2014 saatiin taimenia Harjankoskelta, Koskenkorvan padon alapuolelta ja Köykänkoskesta. Harjankoskelta ja Koskenkorvalta vuonna 2014 saatujen taimenten rasvaevät olivat ehjät, mutta muualta saatujen rasvaevät oli leikattu, eli Harjankoskea ja Koskenkorvaa lukuun ottamatta kyseessä olivat varmuudella istukkaat. Verkkosaalis vuonna 2014 oli suuri Kitinojalla, jossa salakan ja kiisken kappalemääräiset yksikkösaaliit olivat aiemmin havaittuja suuremmat ja massamääräinen lahnasaalis oli suurin vuoden 1996 jälkeen. Kyrönjoen vaellussiian kutunousutarkkailu jouduttiin keskeyttämään noin viikon rysäpyynnin jälkeen virtaaman kasvettua liian suureksi. Saaliiksi saatiin kuitenkin 15 siikaa, joista yksi oli vuotta aiemmin samalla paikalla merkitty koirassiika, joka oli kasvanut vuodessa yli 200 g. Koeravustuksissa saatiin yksi hyväkuntoinen naarasrapu Kirkonkoskelta. Nahkiaisen toukkia löydettiin Hiirikosken alapuolelta yhteensä kolme yksilöä. Kudulle nousseiden nahkiaisten kokonais- ja yksikkösaaliit olivat keskinkertaisia. Liikapuron, Kyrkösjärven ja Pitkämön tekojärvistä vuosina 2013 ja 2014 pyydetyissä näytekaloissa elohopeapitoisuudet olivat pienemmät kuin asetetut enimmäisrajat elintarvikkeena käytettävässä osassa. Raja-arvo ylittyi puolella Kalajärven tekoaltaan kookkaista ahvenista (100–400 g) ja yhdellä (8 %) Kyrönjoen Kitinojalta Malkakosken yläpuolisesta suvannosta pyydetyllä ahvenella. Hauella elohopeapitoisuuden enimmäisraja elintarvikkeena käytettävässä osassa on 1,0 ja ahvenella 0,5 mg/kg.

Lapväärtinjoen alaosan väylien kunnostushankkeen loppuraportti : Kalaston ja kalastuksen velvoitetarkkailutulokset

Kristiinankaupungin kaupunki sai ympäristölupaviraston luvan Lapväärtinjoen alaosan kunnostukseen väyliä ruoppaamalla. Ruoppauk-set aloitettiin talvella 2011–2012 ja niitä jatkettiin seuraavana talvena. Ensimmäisenä talvena ruopattiin noin 18 100 m3 ja toisena 25 200 m3. Lupapäätöksessä luvanhaltija määrättiin tarkkailemaan hankkeen vaikutuksia veden laatuun, suojeltuihin Natura 2000 – luon-nonarvoihin, kalakantoihin, kalojen kutualueisiin ja kalastukseen valvovien viranomaisten hyväksymällä tavalla. Tässä loppuraportissa esitetään kaikki kalaston ja kalastuksen tarkkailujen tulokset. Hankkeen toteuttamisen vaikutuksia meritaimenen ja vaellussiian nousuun seurattiin rysäpyynnin avulla syksyisin ja keväisin syksystä 2011 alkaen syksyyn 2014 asti. Rysällä saatiin taimenia eniten syksyllä 2013, kun taas siikoja saatiin eniten syksyllä 2012. Vain osa nousevista taimenista ui rysään, sillä syksyllä 2014 rysällä saatiin kymmenen taimenta, kun samaan aikaan noin 9 km päässä ylävir-ralla sijaitsevan Peruskosken Vaki-kalalaskurin kautta nousi lähes 70 lohikalaa eli ilmeisesti taimenta. Taimenen käyttämiä vaellusreittejä selvitettiin telemetrian avulla hankkeen valmistumisen jälkeen keväällä 2014. Lähettimillä varuste-tuista viidestä taimenesta neljä nousi jokeen. Kolme taimenista nousi ylävirtaan pääväylää pitkin ja yhden nousureitti jäi epäselväksi. Nahkiaisen toukkakartoitusten tavoitteena oli selvittää ennen ruoppauksia, poistetaanko ruoppauksilla toukka-alueita. Nahkiaistoukkia löydettiin hankealueen yläpuolelta ja ylä- ja keskiosalta kesällä 2011. Nahkiaisten pyyntiolosuhteiden muuttumista ja pyynnin tehok-kuutta seurattiin saaliskirjanpidon avulla yhteistyössä alueen nahkiaisrysäpyytäjien kanssa. Nahkiaissaaliit olivat pienet etenkin vuonna 2014. Tutkimusalueen virkistys- ja vapaa-ajan kalastusta selvitettiin lähettämällä tiedustelu ruoppausalueen rantojen maan- ja kiinteistön-omistajille ja mökin pitkään vuokranneille. Vastanneet ruokakunnat olivat saaneet kalaa vuonna 2011 yhteensä noin 3200 kg ja vuonna 2014 noin 2800 kg. Runsaimmin saatiin haukea, särkeä, ahventa, säynettä ja lahnaa, joista kertyi 88 % kokonaissaaliin massasta mo-lempina vuosina.

Kyrönjoen vesistötyöt : Kalataloudellinen velvoitetarkkailu ja metallien ainevirtaama-arvio pengeralueen kuivatusvesissä vuonna 2015

Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupapäätöksissä on velvoite tarkkailla mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin. Tässä raportissa on vuoden 2015 kalataloustarkkailutulosten lisäksi metallien ainevirtaama-arvio Tieksin pumppaamon kautta vuoden 2015 aikana pumpatuista vesistä. Vuonna 2015 poikasnuottasaaliit olivat useita edellisvuosia pienemmät Peuralassa, Voitilassa ja Österfjärdenillä, mikä oli suurelta osin seurausta särjen ja ahvenen poikasten vähäisyydestä. Saaliin vähäisyyteen vaikuttivat olosuhteet joessa, sillä vuolas virtaus haittasi nuottaamista. Pienet samana vuonna kuoriutuneet kalat olivat lisäksi saattaneet kulkeutua pyyntipaikoilta pois veden mukana kesän 2015 ajankohtaan nähden tavanomaista suurempien virtaamien aikaan. Kuhan poikasten yksikkösaalis Kylänpäässä oli suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin 20-vuotisen tarkkailun aikana. Sähkökalastuksissa vuonna 2015 saatiin kaksi harjusta Harjankoskelta, ja kyseessä olivat ensimmäiset pyyntipaikoilta tavatut harjukset vuodesta 2011 aloitetun vuosittaisen tarkkailun aikana. Harjukset olivat pituudeltaan 19 cm ja 9 cm, joten ne olivat kuoriutuneet ilmeisesti vuosina 2014 ja 2015. Koskenkorvan padon alapuolelta saatiin kuusi 15–17 cm pituista lohta, joista yhden rasvaevä oli ehjä, kun taas muiden rasvaevät oli leikattu. Lohet olivat ilmeisesti peräisin Luonnonvarakeskuksen alueelle tekemistä istutuksista. Verkkosaalis vuonna 2015 oli edellisvuotta pienempi kaikilla pyyntipaikoilla eikä esimerkiksi kuhaa saatu lainkaan. Kyrönjoen vaellussiian kutunousutarkkailu jäi useiden edellisvuosien tapaan lyhytkestoiseksi virtaaman voimakkaan kasvun vuoksi, mutta saaliiksi saatiin 49 siikaa. Koeravustuksissa ei saatu lainkaan rapuja. Nahkiaisen toukkia löydettiin Mustasaaren Voitilasta yhteensä seitsemän yksilöä. Tieksin pumppaamon kautta vuoden 2015 aikana pumpatuissa vesissä tutkittujen metallien yhteenlasketut ainevirtaamat olivat lähes samat kuin vuonna 2013, vaikka sekä pumpatut vesimäärät että havaitut metallipitoisuudet erosivat suuresti vuosien välillä. Vuoden 2015 ainevirtaama-arvio on aiempaa luotettavampi, sillä näytteitä saatiin varsin kattavasti ajankohtina, jolloin pumpattiin paljon.