Young audiences and fans of celebrities in Portugal

While young people are not the exclusive audience of celebrity culture, they certainly take up a special place within this commercial media culture and are often evoked as a justification for media producers pursuing more commercial strategies, some of which involve the use of celebrity material. However, that is precisely what often drives young people away from the media (Buckingham 2000). We propose to analyse the relationship between young people and celebrity culture in Portugal to throw into the spotlight the interaction between global and local cultures while simultaneously, through reaching out beyond the most visible fans, we seek to assess the complex, ambiguous and varying attitudes young audiences display towards celebrity.

Polysemy and Olympic audiences: lessons for sport marketing

Paper presented at the 2000 seminar of the International Chair in Olympism. Key topics of the seminar included references to the multiple narratives, embedded genres and layered symbols that are possible in an Olympic context.

Business research, self-fulfilling prophecy, and the inherent responsibility of scholars.

Business research and teaching institutions play an important role in shaping the way businesses perceive their relations to the broader society and its moral expectations. Hence, as ethical scandals recently arose in the business world, questions related to the civic responsibilities of business scholars and to the role business schools play in society have gained wider interest. In this article, I argue that these ethical shortcomings are at least partly resulting from the mainstream business model with its taken-for granted basic assumptions such as specialization or the value-neutrality of business research. Redefining the roles and civic responsibilities of business scholars for business practice implies therefore a thorough analysis of these assumptions if not their redefinition. The takenforgrantedness of the mainstream business model is questioned by the transformation of the societal context in which business activities are embedded. Its value-neutrality in turn is challenged by self-fulfilling prophecy effects, which highlight the normative influence of business schools. In order to critically discuss some basic assumptions of mainstream business theory, I propose to draw parallels with the corporate citizenship concept and the stakeholder theory. Their integrated approach of the relation between business practice and the broader society provides interesting insights for the social reembedding of business research and teaching.

The future of television : advertising, technology and the pursuit of audiences

La televisió està en crisi. Les noves tecnologies i els dispositius han fragmentat les audiències de televisió en segments més petits. En aquest informe, Marissa Gluck i Meritxell Roca Sales examinen l'explosió dels mitjans de comunicació que han impulsat aquesta fragmentació.

The social disembedding of business theory and practice. A (neo-)institutional analysis of the homo economicus and corporate social responsibility, and the inherent responsibility of business scholars

Aim Structure of the Thesis In the first article, I focus on the context in which the Homo Economicus was constructed - i.e., the conception of economic actors as fully rational, informed, egocentric, and profit-maximizing. I argue that the Homo Economicus theory was developed in a specific societal context with specific (partly tacit) values and norms. These norms have implicitly influenced the behavior of economic actors and have framed the interpretation of the Homo Economicus. Different factors however have weakened this implicit influence of the broader societal values and norms on economic actors. The result is an unbridled interpretation and application of the values and norms of the Homo Economicus in the business environment, and perhaps also in the broader society. In the second article, I show that the morality of many economic actors relies on isomorphism, i.e., the attempt to fit into the group by adopting the moral norms surrounding them. In consequence, if the norms prevailing in a specific group or context (such as a specific region or a specific industry) change, it can be expected that actors with an 'isomorphism morality' will also adapt their ethical thinking and their behavior -for the 'better' or for the 'worse'. The article further describes the process through which corporations could emancipate from the ethical norms prevailing in the broader society, and therefore develop an institution with specific norms and values. These norms mainly rely on mainstream business theories praising the economic actor's self-interest and neglecting moral reasoning. Moreover, because of isomorphism morality, many economic actors have changed their perception of ethics, and have abandoned the values prevailing in the broader society in order to adopt those of the economic theory. Finally, isomorphism morality also implies that these economic actors will change their morality again if the institutional context changes. The third article highlights the role and responsibility of business scholars in promoting a systematic reflection and self-critique of the business system and develops alternative models to fill the moral void of the business institution and its inherent legitimacy crisis. Indeed, the current business institution relies on assumptions such as scientific neutrality and specialization, which seem at least partly challenged by two factors. First, self-fulfilling prophecy provides scholars with an important (even if sometimes undesired) normative influence over practical life. Second, the increasing complexity of today's (socio-political) world and interactions between the different elements constituting our society question the strong specialization of science. For instance, economic theories are not unrelated to psychology or sociology, and economic actors influence socio-political structures and processes, e.g., through lobbying (Dobbs, 2006; Rondinelli, 2002), or through marketing which changes not only the way we consume, but more generally tries to instill a specific lifestyle (Cova, 2004; M. K. Hogg & Michell, 1996; McCracken, 1988; Muniz & O'Guinn, 2001). In consequence, business scholars are key actors in shaping both tomorrow's economic world and its broader context. A greater awareness of this influence might be a first step toward an increased feeling of civic responsibility and accountability for the models and theories developed or taught in business schools.

Muistitietotutkijat koolla Sydneyssä : Dancing with memory : oral history and its audiences

Ajankohtaista

Product placement in integrated marketing communications strategy

Perinteisten markkinointiviestintäkanavien menettäessä jatkuvasti tehoaan mediakentän ja kohderyhmien sirpaloituessa yhä pienempiin yksiköihin markkinointiorganisaatiot etsivät vaihtoehtoisia tapoja tavoittaakseen kohdeyleisönsä. Yksi vaihtoehtoinen markkinointiviestintäkeino on tuotesijoittelu (product placement), jossa (merkki)tuotteita sijoitetaan erilaisten viihdetuotantojen, kuten elokuvien, televisio-ohjelmien ja tietokonepelien, tarinan yhteyteen, jotta yhä medialukutaitoisempi kohdeyleisö ei pystyisi välttämään kaupallista viestiä esimerkiksi vaihtamalla televisiokanavaa tai kääntämällä lehden sivua. Koska tuote on sijoitettu kerrottavan tarinan sisään, markkinointiviestin — eli tuotteen havaitsemisen — välttäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin perinteisten markkinointiviestintämenetelmien kohdalla. Lisäksi, sijoitellut tuotteet ovat tavallisesti kiinteässä yhteydessä tarinan juonen ja henkilöhahmojen kanssa siten, että tuote saa näistä yhteyksistä positiivista vahvistusta imagolleen. Pro Gradu-tutkielman tarkoituksena oli selvittää tuotesijoittelun käyttökelpoisuutta markkinointiviestinnässä sekä miten kulutushyödykemarkkinoijat voivat hyödyntää menetelmää markkinointiviestintästrategioissaan. Tuotesijoittelun poikkeava luonne markkinointiviestintävälineenä tuotti kysymyksen miten tuotesijoittelua voitaisiin hyödyntää yhteistyössä muiden markkinointiviestintäkeinojen kanssa. Tätä varten tutkimuksessa tuotesijoittelu yhdistettiin integroidun markkinointiviestinnän (IMC) viitekehykseen. IMC-konsepti syntyi markkinointiviestinnässä vastaamaan samaan tarpeeseen kuin tuotesijoittelukin: pirstaloitunut mediakenttä ja yksittäiset kohderyhmät vaativat kehittyneempää ja yhtenäisempää markkinointiviestinnän suunnittelua ja toteutusta. Tutkimuksen johtopäätöksenä tuotesijoittelu todettiin käyttökelpoiseksi markkinointiviestintäkeinoksi mikäli viestinnän tavoitteena on muu kuin tuotteen myyntiin suorasti vaikuttaminen. Tuotesijoittelu on sen sijaan erittäin tehokas tuotetietoisuuden lisäämisessä, erityisesti tunnistamisen kohdalla. Tuotesijoittelu voi myös tuottaa suoran ostotarpeen mutta tällöin viestin vastaanottajalla täytyy olla vallitseva tarve kyseisen tuoteryhmän osalta ennen altistumista ko. markkinointiviestille. Tuotesijoittelu voidaan sisällyttää IMC-suunnitteluprosessiin markkinointiviestintästrategian kiinteänä osana. Integraatio markkinointiviestinnässä siten, että tuotesijoittelua tuettaisiin muilla viestintäkeinoilla yhtenäisen kampanjan kehittämiseksi on kuitenkin paljon ennakoitua harvinaisempaa, johtuen ehkä eniten tuotesijoittelun poikkeuksellisesta luonteesta ja kyseisen viestintämuodon vaikeasta hallittavuudesta markkinoijan taholta. Tutkimus toteutettiin normatiivisena case-tutkimuksena pääasiassa sekundäärisiä tietolähteitä hyödyntäen. Case-tutkimuksia varten kerättiin primääristä tietoa kyselylomakkeella kahdesta tuotesijoittelua käyttävästä kansainvälisestä yhtiöstä, jonka lisäksi myös sekundäärisiä tietolähteitä hyödynnettiin case-osan tiedonkeruussa.

Journal des audiences de la Cour de cassation, ou Recueil des arrêts de cette cour, en matière civile et mixte

1813.

Journal des audiences de la Cour de cassation, ou Recueil des arrêts de cette cour, en matière civile et mixte

1806.

Journal des audiences de la Cour de cassation, ou Recueil des arrêts de cette cour, en matière civile et mixte

1810.

Journal des audiences de la Cour de cassation, ou Recueil des arrêts de cette cour, en matière civile et mixte

1791-1803.

Journal des audiences de la Cour de cassation, ou Recueil des arrêts de cette cour, en matière civile et mixte

1817.

Journal des audiences de la Cour de cassation, ou Recueil des arrêts de cette cour, en matière civile et mixte

1814.