Suomalaisyritysten yhteiskuntavastuu ulkomailla

Kirjallisuusarvostelu

Mitä on moderni sukupuolisuus?

Kirjallisuusarvostelu

Naisetsivien jäljillä

Kirjallisuusarvostelu

Lasten ensiopetuksesta ulkomailla: tutkimus kirkollisen lastenopetuksen alalta

Esipuhe.

Novel pathogenic mutations and skin biopsy analysis in Knobloch syndrome

Purpose: To facilitate future diagnosis of Knobloch syndrome (KS) and better understand its etiology, we sought to identify not yet described COL18A1 mutations in KS patients. In addition, we tested whether mutations in this gene lead to absence of the COL18A1 gene product and attempted to better characterize the functional effect of a previously reported missense mutation. Methods: Direct sequencing of COL18A1 exons was performed in KS patients from four unrelated pedigrees. We used immunofluorescent histochemistry in skin biopsies to evaluate the presence of type XVIII collagen in four KS patients carrying two already described mutations: c. 3277C>T, a nonsense mutation, and c. 3601G>A, a missense mutation. Furthermore, we determined the binding properties of the mutated endostatin domain p.A1381T (c.3601G>A) to extracellular matrix proteins using ELISA and surface plasmon resonance assays. Results: We identified four novel mutations in COL18A1, including a large deletion involving exon 41. Skin biopsies from KS patients revealed lack of type XVIII collagen in epithelial basement membranes and blood vessels. We also found a reduced affinity of p.A1381T endostatin to some extracellular matrix components. Conclusions: COL18A1 mutations involved in Knobloch syndrome have a distribution bias toward the coding exons of the C-terminal end. Large deletions must also be considered when point mutations are not identified in patients with characteristic KS phenotype. We report, for the first time, lack of type XVIII collagen in KS patients by immunofluorescent histochemistry in skin biopsy samples. As a final point, we suggest the employment of this technique as a preliminary and complementary test for diagnosis of KS in cases when mutation screening either does not detect mutations or reveals mutations of uncertain effect, such as the p.A1381T change.

Imeväisikäisen potilaan hoidon osaaminen : Osa 1: arviointivälineen kehittäminen perustason sairaankuljetukseen : Osa 2: arviointivälineen käyttökelpoisuuden ja luotettavuuden arviointi

Opinnäytetyömme ensimmäisenä tarkoituksena on kuvata imeväisikäisen potilaan hoidossa tarvittavaa osaamista. Toisena tarkoituksena on luoda kirjallisuuskatsauksen avulla arviointiväline eli mittari, jonka avulla arvioidaan perustason sairaankuljettajien osaamista imeväisikäisten kohdalla. Työmme on ensimmäinen osa KUOSCE- hanketta, joka on Keski- Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian monivuotinen yhteistyöhanke. Hankkeen tarkoituksena on luoda osaamisen kehittymisen malli ensihoidon koulutusohjelman ja Keski- Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttöön. Olemme kirjallisuuskatsauksessa kuvanneet imeväisikäisen potilaan kehitystä ja hoidossa tarvittavaa osaamista. Hoidon osaamisessa keskityimme siihen, mitä perustason sairaankuljettajan tulee osata hoitaessaan imeväisikäistä potilasta. Kirjallisuuskatsauksessa olemme kuvanneet myös OSCE - menetelmää, sillä arviointivälineemme on kehitetty sen pohjalta. Arviointivälineen kehittämiseksi olemme saaneet ehdotuksia Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työelämänohjaajilta. Vaikka imeväisikäinen potilas on erittäin harvinainen potilasryhmä, päädyimme silti työelämänohjaajien kanssa siihen lopputulokseen, että kyseisen ryhmän ensihoidon osaamista on tarpeellista testata. Arviointivälineemme on lähetetty työelämän asiantuntijoille, jotta he voisivat arvioida sen osaamisalueiden selkeyttä, yksiselitteisyyttä, arvioitavuutta ja tärkeyttä. Näistä arvioista saimme yhden tarkistettuna takaisin. Arviointivälineen toimivuutta ja käyttökelpoisuutta testasimme viimeisen vuoden ensihoitajaopiskelijoilla (n=15). Esitestauksessa ei ollut tarkoitus arvioida testattavien parien työskentelyä, vaan arviointivälineen luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Esitestauksen jälkeen jouduimme vielä muokkaamaan arviointivälinettä sillä huomasimme, että siinä eivät kaikki väittämät edenneet loogisesti. Itse arviointivälineen sisältöön emme juurikaan puuttuneet enää esitestauksen jälkeen. Jatkossa aiomme toisessa opinnäyetyössämme testata arviointivälinettä pienellä ryhmällä Keski-Uudenmaan perustason sairaankuljettajia.

Osa 2: terveydenhoitajan haasteet terveyden edistämisessä - posteri : terveydenhoitajan työssä lastenneuvolassa

Osa 1: Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ne tutkimukset, jotka käsittelevät terveyden edistämisen tausta-ajattelua lastenneuvolan terveydenhoitajan työssä. Kirjastojen tietokannasta etsittiin keskeiset tutkimukset ja ne analysoitiin sisällön analyysin periaatteiden mukaisesti. Tuloksista nostettiin esille keskeiset kehittämishaasteet terveydenhoitajan lastenneuvolatyöhön, joita voidaan hyödyntää terveydenhoitajan työtä ja terveydenhoitajakoulutusta kehitettäessä. Tavoittena oli myös tuottaa tutkimuksista luettelo, jota voidaan käyttää hyödyksi käytännön työssä tai tämän aiheen opiskelussa. Terveyden edistämisen tausta-ajattelua koskevia tutkimuksia valikoitui kirjallisuuskatsaukseen 12 kappaletta. Tutkimukset kohdistuivat näkökulmien mukaan kahteen luokkaan, koulutuksen (4) ja lastenneuvolan terveydenhoitajan ja/tai asiakkaan (8) näkökulmasta tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimusten mukaisesti koulutuksen ja terveydenhoitajien ja/tai asiakkaiden näkökulmasta tehdyissä tutkimuksissa keskeisiksi kehittämishaasteiksi lastenneuvolan terveyden edistämistyössä nousivat arvoperustan kirkastaminen, käsitteiden ja sisältöjen täsmentäminen, tavoitteiden selkiyttäminen, teorioiden ja käytännön yhdistäminen ja terveydenhoitajan taitojen kasvattaminen. Tässä tärkeää on erityisesti moniammatillisen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä asiakaslähtöinen ja voimavarakeskeinen työote. Lisäksi terveydenhoitajan terveyden edistämisen työn kehittäminen on keskeinen haaste yhteistyön, yhteisöllisyyden ja henkilöstön mitoituksen alueilla sekä vuorovaikutuksen lisäämisessä eri toimijoiden kanssa ja välillä. Esiin nousi myös työmenetelmien kehittäminen näyttöön perustuvaksi, hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen sekä ennaltaehkäisevän työn ja sen arvon esiin nostaminen ja asiakaspalautteen hyödyntäminen käytännön työssä. Terveyden edistämisen haasteet ovat nykypäivänä hyvin suuret ja resurssien käyttöön joudutaan kiinnittämään huomiota ja sen järkeistämiseksi käymään myös laaja-alaista arvokeskustelua. Lastenneuvoloissa on tärkeää kehittää toimintaa paremmin kohderyhmän tarpeita tukevaksi. Tulevaisuudessa terveydenhoitajan työn sisällön kehittämiseksi voisi tutkia auttaisiko yhtenäinen terveyden edistämisen arvoperusta vähentämään kuiluja eriosaisten perheiden, tarpeiden ja tarjonnan, asiakkaiden ja terveydenhoitajien ja terveyden edistämisen eri toimijoiden väliltä eli mikä loisi yhteisöllisen yhteishengen terveyden edistämiseen tukemaan sen tavoitteita. Osa 2 : Tämä opinnäytetyön toinen osa koostuu terveyden edistämisen teoriaosuudesta ja posterista. Posterin pohjana on keväällä 2007 valmistunut opinnäytetyöni - Terveyden edistämisen tausta-ajattelu terveydenhoitajan työssä lastenneuvolassa - kirjallisuuskatsaus, joka kuvaa terveyden edistämisen tausta-ajattelua ja sen merkitystä terveydenhoitajan työssä lastenneuvolassa. Posterin tarkoituksena on kuvata terveydenhoitajan haasteita terveyden edistämisessä. Suunnittelin ja toteutin posterin ensimmäisen opinnäytetyöni kehittämishaasteiden pohjalta. Posterille annoin nimeksi Terveydenhoitajan haasteet terveyden edistämisessä. Posterini tiivistää ja esittelee keskeiset lastenneuvolan terveyden edistämisen kehittämishaasteet eli arvoperustan kirkastamisen, käsitteiden ja sisältöjen täsmentämisen, tavoitteiden selkiyttämisen, teorioiden ja käytännön yhdistämisen, terveydenhoitajan taitojen kasvattamisen sekä terveydenhoitajan työn kehittämisen. Posteri on tarkoitus esitellä Terveydenhoitotyön kehittämispäivässä toukokuussa 2007. Toivon posterini herättävän huomiota niin että se tiiviissä muodossa terveyden edistämisen haasteita esittäessään aktivoi selkeyttämään terveyden edistämistä ja mahdollisesti käynnistäisi arvokeskustelua lastenneuvolassa.

Jalkaterapian asiakkaiden jalkojen omahoitotottumukset vuosina 2003-2005

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian jalkapisteessä hoidossa käyneiden eri-ikäisten asiakkaiden (n=346) jalkojen omahoitotottumukset ja niiden tarkoituksenmukaisuus sekä jalkaterien terveyden taso. Tutkimukseen osallistuneiden ikäjakauma oli 6-96 ja keski-ikä 60 vuotta. Kysely toteutettiin Kunto-Stadian jalkapisteessä opiskelijoiden harjoittelujaksoilla vuosina 2003-2005. Tutkimusstrategia oli kvantitatiivinen ja tiedonhankintamenetelmänä oli strukturoitu kyselylomake. Tulokset on esitetty käyttäen frekvenssejä ja prosenttiosuuksia. Tulosten mukaan suurin osa vastanneista pesi jalat päivittäin ja kuivasi varvasvälit joka pesun yhteydessä. Vajaa puolet rasvasi jalat harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan. Noin puolet käytti jalkojen ihon hoidossa raspia. Noin puolet käytti luonnonkuitusukkia. Yksi kymmenestä liikkui sisätiloissa sukkasillaan. Hieman yli puolelle kenkien löytyminen oli vaikeata. Alle kolmasosa harrasti yhtä tai kahta liikuntalajia. Yleisimmin harrastettiin kävelyä. Alle puolet harrasti liikuntaa 3-4 kertaa viikossa. Alle puolet ei toteuttanut jalkavoimistelua. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jalkahygienian taso on huono, koska jalkojen omahoitotietoudessa on puutteita. Tässä tutkimuksessa sukat ja kengät tukevat jalkojen terveyttä melko huonosti. Tutkimustulosten mukaan sukkia vaihdetaan liian harvoin, jonka seurauksena jalkahygienia kärsii. Kenkätottumukset eivät tue pystyasentoa ja liikkumista. Tutkimukseen osallistuneet harrastavat yksipuolista liikuntaa, koska tutkimustuloksista ilmenee, että suurin osa harrastaa yhtä tai kahta liikuntalajia. Jalkavoimistelua harrastettiin liian vähän, jonka seurauksena jalkaterän ja säären alueen lihastasapaino häiriintyy ja nivelten toiminta kärsii. Suomessa ja ulkomailla ei ole aiemmin tehty näin laajaa tutkimusta jalkojen omahoitotottumuksista. Ammattikuntamme ja muu terveydenhuoltohenkilöstö saavat ajankohtaista ja syventävää tietoa, jolloin jalkaongelmien syntymistä voidaan ehkäistä puuttumalla ajoissa opetuksen ja ohjauksen avulla puutteellisiin jalkojen omahoitotottumuksiin. Toivomme tämän tutkimuksen kannustavan jalkojenhoitajia ja jalkaterapeutteja panostamaan jatkossa yksilölliseen asiakkaan opetukseen ja ohjaukseen sekä kehittämisehdotusten perusteella muokatun jalkojen omahoitolomakeen motivoivan entistä enemmän keräämään tietoja asiakkaiden jalkojen omahoitotottumuksista. Kysymykset on muokattu tutkimustulosten ja opinnäytetyön tekovaiheessa ilmenneiden kehitystarpeiden perusteella.