1000 resultados para Hännikäinen, Sara: Udmurtin kielioppia ja harjoituksia
Resumo:
Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 11. huhtikuuta 2003
Resumo:
Opinnäytetyötäni varten tutkin viime vuosina tekemiäni venyttely-, lämmittely-, aktivointi- ja hengitysharjoituksia. Halusin ymmärtää niitä paremmin; sitä, mihin kehonosiin ne kohdistuvat ja miksi ne auttavat. Tavoitteenani oli löytää selkeä ja johdonmukainen kaava, jonka avulla muokata laulavaa kehoa. Tein harjoitteita päivittäin ja kävin niitä läpi myös muiden laulajien kanssa. Päädyin siihen, että kehonmuokkaus ja sitä kautta lauluinstrumentin fyysinen rakentaminen on laulunopiskelun perusta. Oma työskentely ja työskentelyn reflektio oli ensisijainen menetelmäni työn tekemisessä. Harjoituksia on olemassa erittäin runsaasti, kullakin opettajalla omansa. Tähän työhön mahtui kuitenkin vain pieni osa kaikista harjoitteista. Yritin ottaa niitä mukaan eri kehonosat kattavasti. Otin mukaan muutaman harjoitteen myös siksi, että niistä on ollut minulle eniten hyötyä. Rakensin tarjolla olevista harjoituksista selkeän, päivittäin tehtävän harjoitusohjelman. Työ sisältää DVDn, jossa demonstroin harjoitukset, ja raporttiosan, jossa kerron, mihin harjoitteiden tekemisellä pyritään ja millaisia työmenetelmiä kehonmuokkauksessa on käytettävissä. Lisäksi kuvaan omaa instrumentin rakennuksen taivaltani sekä ongelmiani ja niiden ratkaisuja.
Resumo:
Tavoitteeni opinnäytetyössä on esitellä erilaisia pandeiron soittotyylejä. Perinteisen tavan lisäksi esittelen uudemman tyylin, jota nimitän Suzano-tekniikaksi, joka muodostaa suuren osan työstä. Selvitän myös pandeiron käyttömahdollisuuksia populaarimusiikissa. Lisäksi selvitän tietoa pandeiro -soittimesta muille soittajille, sillä se on vielä varsin vieras soitin Suomessa. Työhöni olen kerännyt erilaista tietoa, mitä olen lukenut, kuullut ja nähnyt. Tieto on siis pääosin jo olemassa ollutta, mutta sen analysoiminen, kokoaminen yhteen ja yleisellä tasolla tietoon saattaminen ja esimerkkien avulla havainnollistaminen tuo mielestäni uutta tietoa pandeiron soitosta. Työni sisältääkin paljon nuottiesimerkkejä. Koska kyseessä on etninen soitin, on tärkeää tutustuttaa lukija myös soittimen rakenteeseen ja alkuperään. Työssä esittelen myös joitain yleisimpiä Koillis-Brasilian rytmejä, sillä brasilialaisessa populaarimusiikissa käytetään paljon elementtejä vanhoista ja perinteisistä rytmeistä. Tähän osioon olen valinnut sekä rumpusettityylisiä komppeja että lyömäsoitinfunktiossa olevia rytmejä, joilla täydennetään komppipohjaa. Työssä on myös mukana joitain ajatuksia pandeiron harjoitteluun. Olen suunnitellut harjoituksia pandeirolle käyttäen apuna tavallisia rumpukirjoja. Työhöni olen liittänyt DVD-levyn havainnollistamaan esimerkkejä, sillä pelkän kuulokuvan perusteella asiaan perehtymättömän on mahdotonta tietää, miten rytmit on soitettu.
Resumo:
Työn tavoitteena oli perehtyä laulunopetuksessa käytettävään käsitteeseen tuki ja selvittää, miten se muodostetaan. Tarkoituksena oli myös tehdä tuesta eli hengitysilmanpaineen säätelystä oppi- ja opetusmateriaalia sekä laulajille että laulunopettajille. Pohdin työssäni hengityksen suhdetta tukeen ja vertailin eri näkökulmia tuesta. Tutustuin eri laulu- ja puheäänen muodostamiseen erikoistuneisiin teoksiin ja tuon esille niissä ilmenneitä tukeen ja äänenmuodostukseen liittyviä käsitteitä. Lisäksi haastattelin muutamia laulupedagogeja aiheesta. Suunnittelin tuen harjoittelua varten harjoituksia ja tein niiden avuksi äänitteen. Työ toteutettiin pääosin kirjallisuuskatsauksena. Tuon esille mielipiteitä tuesta sekä tarkastelen tukeen liittyvien näkemysten eroavaisuuksia. Pyrin työlläni myös kehittämään toimivan tavan tuen opetteluun ja opettamiseen. Tukilihasten käyttö äänenmuodostuksessa on välttämätöntä terveen äänielimistön kannalta. Ilman kunnollista ilmanpaineen säätelyä ääni ei välttämättä kestä, kanna tai soi. Työssäni pohdin miten ja millä lihaksilla ääntä voidaan tukea. Pyrin selvittämään, mitkä ovat toimivan tuen edellytykset. Päädyin työssäni muun muassa siihen johtopäätökseen, että tuki voidaan muodostaa monella eri tavalla. Tuen oppimiseen vaikuttaa olennaisesti hyvä lihastuntoaisti ja oman kehon tuntemus. Ihmisten yksilöllisyys tekee tuen oppimisesta ja opettamisesta haasteellista. Jokaiselle puhujalle ja laulajalle löytyy juuri hänelle sopiva tapa tukea ääntä, eikä yhtä oikeaa tapaa ole. Työn teko on lisännyt ammattitaitoani opettajana, koska työni myötä ymmärrän aikaisempaa syvällisemmin tukeen liittyviä käsitteitä. Uskon työstäni olevan apua henkilöille, joita askarruttaa erityisesti tukeen mutta myös yleisesti äänenmuodostukseen liittyvät kysymykset.
Resumo:
Opinnäytetyöni käsittelee leikinomaista, lapsikeskeistä lähestymistapaa viulunsoiton alkeisopetuksessa. Tutkin työssäni kuinka lapsen näkökulman huomioon ottaminen mahdollistuu suomalaisessa viulupedagogiikassa asemansa vakiinnuttaneissa Suzuki- ja Colourstrings-menetelmissä. Kokosin opinnäytetyöni osaksi harjoituspaketin, joka koostuu erilaisista tehtävistä ja ideoista käytettäväksi viulunsoiton yksilöopetuksessa. Harjoituspaketissa esitetyt ideat on kerätty oman opetusharjoittelun pohjalta sekä observoimalla ryhmätunteja. Kokeilin harjoituksia kahden yksityisoppilaani kanssa syksyn 2007 ja kevään 2008 välisenä aikana. Oppilaat olivat kokeilun alkaessa 5- ja 7-vuotiaita. Harjoituspaketti koostuu kolmesta eri osasta, jotka ovat: soittoasennon muodostaminen, soittamista tukevia harjoituksia ja hyvä soittotunti. Lähes kaikissa harjoituksissa hyödynnetään lapsen mielikuvitusmaailmaa. Liitin harjoituspakettiin oppilaideni kanssa valmistamaamme kuvamateriaalia helpottamaan harjoitusten ymmärtämistä. Keskityn opinnäytetyössäni selvittämään, kuinka ryhmäopetuksessa käytettäviä ideoita voidaan soveltaa yksilöopetukseen. Työ on tarkoitettu viulunsoitonopettajien avuksi oppilaiden alkeisopetukseen. Opinnäytetyötäni voidaan helposti muokata muidenkin instrumenttien, etenkin jousisoitinten alkeisopetukseen. - Opinnäytetyöhön liittyy 1 teososa: Mielikuvitusmatka viulumaahan -harjoituspaketti. Teososa sisältyy opinnäytetyön PDF-tiedostoon.
Resumo:
Kirjoitus perustuu kirjoittajan pitämään alustukseen Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksen ja Opiskelijatoiminnan yhteisessä Autonomisessa demokratiapraktikumissa 16. huhtikuuta 2009.