Geosynthetic Reinforced Soil for Low-Volume Bridge Abutments, January 2012

This report presents a review of literature on geosynthetic reinforced soil (GRS) bridge abutments, and test results and analysis from two field demonstration projects (Bridge 1 and Bridge 2) conducted in Buchanan County, Iowa, to evaluate the feasibility and cost effectiveness of the use of GRS bridge abutments on low-volume roads (LVRs). The two projects included GRS abutment substructures and railroad flat car (RRFC) bridge superstructures. The construction costs varied from $43k to $49k, which was about 50 to 60% lower than the expected costs for building a conventional bridge. Settlement monitoring at both bridges indicated maximum settlements ≤1 in. and differential settlements ≤ 0.2 in transversely at each abutment, during the monitoring phase. Laboratory testing on GRS fill material, field testing, and in ground instrumentation, abutment settlement monitoring, and bridge live load (LL) testing were conducted on Bridge 2. Laboratory test results indicated that shear strength parameters and permanent deformation behavior of granular fill material improved when reinforced with geosynthetic, due to lateral restraint effect at the soilgeosynthetic interface. Bridge LL testing under static loads indicated maximum deflections close to 0.9 in and non-uniform deflections transversely across the bridge due to poor load transfer between RRFCs. The ratio of horizontal to vertical stresses in the GRS fill was low (< 0.25), indicating low lateral stress on the soil surrounding GRS fill material. Bearing capacity analysis at Bridge 2 indicated lower than recommended factor of safety (FS) values due to low ultimate reinforcement strength of the geosynthetic material used in this study and a relatively weak underlying foundation layer. Global stability analysis of the GRS abutment structure revealed a lower FS than recommended against sliding failure along the interface of the GRS fill material and the underlying weak foundation layer. Design and construction recommendations to help improve the stability and performance of the GRS abutment structures on future projects, and recommendations for future research are provided in this report.

Capitol Planning Commission 2012 Annual Report

This 2012 Annual Report further summarizes the work of the Commission during the last year and provides planning recommendations for the future of the Capitol Complex. Please note that Iowa Code Chapter 8A.373 provides that before any physical changes are made to the state capitol complex "it shall be the duty of the officers, commissions, and councils charged by law with the duty of determining such questions to call upon" the Capitol Planning Commission for advice. The Capitol Planning Commission members, as well as DAS Staff, welcome the opportunity to discuss future projects at the request of any legislator.

Experimental Project No. 621, Pavement Instrumentation, HR-293, 1992

This document contains a discussion of the reasons why the project did not succeed. A detailed discussion of the steps taken by the Iowa Department of Transportation to make the experiment work are contained in this document, along with recommendations for future projects.

Reinforced Slope with Geogrids, HR-548, 1997

The objective of this research study is to evaluate the performance, maintenance requirements and cost effectiveness of constructing reinforced slope along a concrete bikeway overpass with a Geogrid system such as manufactured by Tensar Corporation or Reinforced Earth Company. This final report consists of two separate reports - construction and performance. An earlier design report and work plan was submitted to the Iowa DOT in 1989. From the Design Report, it was determined that the reinforced slope would be the most economical system for this particular bikeway project. Preliminary cost estimates for other design alternatives including concrete retaining walls, gabions and sheet pile walls ranged from $204/L.F. to $220/L.F. The actual final construction cost of the reinforced slope with GEDGRIDS was around $112/L.F. Although, since the reinforced slope system was not feasible next to the bridge overpass because of design constraints, a fair cost comparison should reflect costs of constructing a concrete retaining wall. Including the concrete retaining wall costs raises the per lineal foot cost to around $122/L.F. In addition to this initial construction cost effectiveness of the reinforced slope, there has been little or no maintenance needed for this reinforced slope. It was noted that some edge mowing or weed whacking could be done near the concrete bikeway slab to improve the visual quality of the slope, but no work has been assigned to city crews. It was added that this kind of weed whacking over such steep slope is more difficult and there could possibly be more potential for work related injury. The geogrid reinforced slope has performed really well once the vegetation took control and prevented soil washing across the bikeway slab. To that end, interim erosion control measures might need to be considered in future projects. Some construction observations were noted. First, there i s no specialized experience or equipment required for a contractor to successfully build a low-to-medium geogrid reinforced slope structure. Second, the adaptability of the reinforced earth structure enables the designer to best fit the shape of the structure to the environment and could enhance aesthetic quality. Finally, a reinforced slope can be built with relatively soft soils provided differential settlements between facing are limited to one or two percent.

The influence of work context on demand for master's studies: a comparative analysisi between Brasil and Spain

The communication presents the results of an investigation of exploratory and comparative character which objective is to analyze the influence of the actual labour situation into the demand of official master studies in the field of education. The study has been developed in two countries with a very different labour situation: Brasil, country of economic expansion and Spain, in recession due to the actual economic crisis. In that sense, the study provides data for deep thinking about the influence of the constriction or expansion of employment on the behaviour and demand of the students who access master studies and on how the previous formative and labour trajectory affects their expectations, demands and future projects. The working methodology is qualitative and the strategy for data collection the “focus group”. As a first approach, two groups of discussion have been formed with master students. A first one with students from Universidad de Barcelona- España and another one with members of Universidade do Vale do Itajaí- Brasil. Then, we constituted a mixed group of discussion in order to analyze differences and similarities.

The influence of work context on demand for master's studies: a comparative analysisi between Brasil and Spain

The communication presents the results of an investigation of exploratory and comparative character which objective is to analyze the influence of the actual labour situation into the demand of official master studies in the field of education. The study has been developed in two countries with a very different labour situation: Brasil, country of economic expansion and Spain, in recession due to the actual economic crisis. In that sense, the study provides data for deep thinking about the influence of the constriction or expansion of employment on the behaviour and demand of the students who access master studies and on how the previous formative and labour trajectory affects their expectations, demands and future projects. The working methodology is qualitative and the strategy for data collection the “focus group”. As a first approach, two groups of discussion have been formed with master students. A first one with students from Universidad de Barcelona- España and another one with members of Universidade do Vale do Itajaí- Brasil. Then, we constituted a mixed group of discussion in order to analyze differences and similarities.

Iowa ABC Connections, RB06-013, 2015

For several years the Iowa Department of Transportation (DOT), Iowa State University, the Federal Highway Administration, and several Iowa counties have been working to develop accelerated bridge construction (ABC) concepts, details, and processes. Throughout this development, much has been learned and has resulted in Iowa being viewed as a national leader in the area of ABC. However, at this time, the Office of Bridges and Structures does not have a complete set of working standards nor design examples to accompany ABC portions of the bridge design manual (now called the Load and Resistance Factor Design/LRFD Bridge Design Manual). During the fall of 2013, the Iowa DOT constructed a bridge on IA 92 in Cass County using an ABC technique known as slide-in bridge construction. During the design of the Cass County Bridge, several questions were raised about the performance of critical design and construction details: the pile-to-pile cap connection and the polytetrafluoroethylene (PTFE) coated bearing pads on which the bridge would slide. The timing of this specific need and the initiation of this project offered a unique opportunity to provide significant short- and long-term value to the Office of Bridges and Structures. Several full-scale laboratory tests, which included several variations of the pile-to-pile cap connection and bearing pad slides, were completed. These tests proved that the connection was capable of achieving the desired capacity and that the expected coefficient of friction of the bearing pads was reasonably low. Finally, a design tool was developed for the Office of Bridges and Structures to be used on future projects that might benefit from a precast pile cap.

Capitol Planning Commission 2013 Annual Report

This 2013 Annual Report further summarizes the work of the Commission during the last year and provides planning recommendations for the future of the Capitol Complex. Please note that Iowa Code Chapter 8A.373 provides that before any physical changes are made to the state capitol complex "it shall be the duty of the officers, commissions, and councils charged by law with the duty of determining such questions to call upon" the Capitol Planning Commission for advice. The Capitol Planning Commission members, as well as DAS Staff, welcome the opportunity to discuss future projects at the request of any legislator.

Capitol Planning Commission 2015 Annual Report

This 2015 Annual Report further summarizes the work of the Commission during the last year and provides planning recommendations for the future of the Capitol Complex. Please note that Iowa Code Chapter 8A.373 provides that before any physical changes are made to the state capitol complex "it shall be the duty of the officers, commissions, and councils charged by law with the duty of determining such questions to call upon" the Capitol Planning Commission for advice. The Capitol Planning Commission members, as well as DAS Staff, welcome the opportunity to discuss future projects at the request of any legislator.

Developing a web portal for managing marketing campaign information

Diplomityö liittyy Accenturen projektiin, jossa kehitettiin asiakkaalle CMS Web-portaali, jonka tarkoitus on tarjota mekanismi tuote- ja kampanjainformaation luontiin ja hallintaan sekä hallita niihin liittyviä budjettiprosesseja yrityksen Intranetissä. Työn tavoitteena on kuvata CMS-portaalin kehitysprosessia ja koota projektin aikana saadut opit ja parannusehdotukset. Tavoitteena on myös esittää ideoita havaittujen ongelmien ehkäisemiseksi tulevissa projekteissa. Portaalin kehitysprojektinsuurimmat haasteet liittyivät tietojärjestelmien kehitysympäristöihin, portaali- ja sisällönhallintapuolen yhdistämiseen sekä tiimikehitykseen. Kun portaaliprojekti tehdään asiakkaan tiloissa, ei täyttä kontrollia kehitysympäristöistä voi saada. Jos kehitysympäristöjen kanssa on ongelmia, niistä on syytä kommunikoida selkeästi ja ammattimaisesti asiakkaan kehitysympäristöistä vastaavalle taholle. Yhteistyö ja hyvät henkilökohtaiset suhteet asiakkaan kanssaovat tärkeitä. Jos portaalin sisällönhallintatarpeet eivät ole erittäin rajoittuneet, on suositeltavaa käyttää erillistä sisällönhallintaohjelmistoa portaalin sisällön hallitsemiseksi. Pienemmillekin projekteille tämä mahdollistaa paremmat laajennusmahdollisuudet. Portaali- ja sisällönhallintapuolenyhdistäminen kannattaa tehdä ohjelmistojen tarjoajien ohjeiden mukaan ja yleisiä menettelytapoja noudattaen. Yleisillä menettelytavoilla tarkoitetaan portaalinja sisällönhallinnan yhdistämisessä sitä, että portaali vastaanottaa sisältöä sisällönhallintajärjestelmältä, mutta kaikki sisällön muokkaustoimenpiteet tehdään sisällönhallintajärjestelmän käyttöliittymän kautta. Jos mukautettuja menettelytapoja on käytettävä, näiden kehittämiselle on varattava niiden vaatima aika. Tällöin Web-palveluiden käyttöä kannattaa harkita, koska Web-palvelut auttavat ohjelmistojen yhdistämisessä etenkin, kun yhdistäminen tehdään mukautetusti. Kun portaali tehdään käyttäen tiimikehitystyötä, on käytettävä myös versionhallintajärjestelmää, jolla estetään päällekkäisten muutosten mahdollisuus. Kehitysprosessin yhdenmukaistamiseksi on erittäin suositeltavaa tehdä yleinen kehitysohjedokumentti. Lisäksi on huolehdittava siitä, että kaikki kehittäjät noudattavat yleisiä kehitysohjeita, jotta yhdenmukaisuuden mukanaan tuomat edut saavutetaan mahdollisimman hyvin.

Hankekustannusten laskentamallit EU:n 7. puiteohjelmassa

Tutkielma on luonteeltaan deskriptiivinen kirjallisuuskatsaus, jossa pyritään määrittämään puiteohjelmahankkeiden EU-rahoitusmallit ja kuinka niitä tullaan soveltamaan käytännössä. Työn tarkoituksena on ymmärtää ja kuvata EU:n tutkimus- ja kehitysrahoitusta koskevan 7. puiteohjelman hankekustannusten korvausperiaatteet. Tavoitteena on laatia malli ja esimerkkejä oman kustannusosuuden laskemiseksi hankkeessa. Tutkimustulosten perusteella 7. puiteohjelmassa on tärkeää kustannusten suora kohdentaminen hankkeelle, sillä suoraan kohdennettavien välittömien ja välillisten kustannusten korvausosuus on yleensä selvästi korkeampi kuin kiinteitä korvausosuuksia tai kiinteää kokonaissummaa käytettäessä. Kustannusten raportointi edellyttääkin tarkkaa kirjanpitoa, jonka avulla myös tulevien hankkeiden budjetointi on tarkempaaja helpompaa.

Information System Consolidation in a Multinational Corporation

Tietojärjestelmien konsolidointi on eräs vallalla olevista trendeistä, jonka avulla yritykset parantavat järjestelmiensä hallittavuutta sekä kustannustehokkuutta. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida monikansallisen yrityksen tietojärjestelmän konsolidointiprojektia. Tavoitteena oli kuvata projektissa käytetty konsolidointimalli sekä evaluoida syntyneitä liiketoiminnallisia vaikutuksia. Työn teoreettisessa osassa esitellään tietojärjestelmien hallintaan sekä konsolidointiin vaikuttavia perustekijöitä. Lisäksi analysoidaan merkittäviä liiketoiminnallisia etuja,jotka konsolidointi mahdollistaa. Työn empiirisessä osassa kuvataan yrityksen näkökulmasta konsolidointiin johtavia syitä, projektin kulkua sekä saavutettuja liiketoiminnallisia hyötyjä. Työn tulokset osoittavat, että konsolidoimalla tietojärjestelmiään yritys pystyy parantamaan tehokkuuttaan, palveluastettaan sekä liiketoiminnallista joustavuuttaan monin eri tavoin. Työssä esitettyä konsolidointimallia sekä analyysia liiketoiminnallisista vaikutuksista voidaan hyödyntää tulevien projektien suunnittelussa ja toteutuksessa.

The Analysis of The Logistics Process between Finland and Russia in An EMS Company

Työn tavoitteena oli selventää Elcoteqin Suomen ja Venäjän välisten yksiköiden logistista prosessia ja erityisesti siihen liittyviä ongelmia. Työ on tehty Elcoteqin Engineering Services yksikköön, jossa ei tyypillisesti ole ollut asiaan liittyvää tietoa. Pääasiallisena työmenetelmänä olivat haastattelut sekä tutustuminen logistiseen putkeen käytännössä. Myös kirjallisuudella oli oma osansa, sekä tullaukseen että asiaan liittyvien teorioiden osalta. Teorioita ja käytännön kokemuksia yhdistäen edettiin analysointiin ja vertailuun, jonka perusteella annettiin suosituksia tulevia projekteja silmällä pitäen. Myös tulevaisuuden odotuksia on käsitelty yleisellä tasolla, lähinnä liittyen erilaisten kehitysohjelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Logistiikka Suomen ja Venäjän välillä on huomattavasti monimutkaisempaa kuin ensisilmäyksellä näyttää. Ongelmia on niin rajanylityksen, tullauksen kuin lisenssiprosessinkin kanssa. Asioiden kehittämiseksi on kuitenkin paljon tehtävissä, kehityspotentiaali on valtava. Vahvaa panostusta liiketoiminnan kehittämiseksi Venäjällä on jatkettava, vaikka siihen liittyvät ongelmat välillä tuntuvatkin ylivoimaisen suurilta. Erityisen turhauttavia ovat asiat, joihin ei pystytä vaikuttamaan. Työn edetessä tuli kuitenkin esiin uusia näkökulmia, joita ei aiemmin ole otettu huomioon. Tuotteiden valintaan on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota. Silti myös kuljetuksen ja rajanylityksen nopeuttamisen tutkimista on edelleen jatkettava.

Kenttäväylien hyödyntäminen voimalaitosten ohjausjärjestelmissä

Tässä diplomityössä on tutkittu eri kenttäväylätekniikoita, sekä niiden hyödyntämisellä saatavia taloudellisia ja teknisiä etuja Finreilan tuotevalikoimaan kuuluvien prosessilaitosten ohjausjärjestelmissä. Työssä on vertailtu laitosautomaation toteutuskustannukset sekä perinteisellä että kenttäväyliä hyödyntävillä ohjausjärjestelmillä. Kustannukset on huomioitu läpi koko projektin, sähkösuunnittelusta laitoksen käyttöönottoon. Markkinoilla on tänä päivänä useita, erityyppisiä väyläratkaisuja. Väyläratkaisujen tarpeen ja niille asetettujen vaatimuksien selvittämiseksi esitellään työssä ensin ohjausjärjestelmien rakenne, yleisimmät kenttälaitteet sekä tiedonsiirron kerrosmalli. Kenttäväylätekniikasta esitellään perusrakenteet ja –komponentit, standardointi sekä kaupalliset kenttäväyläsovellukset. Kustannusten ja suunnitteluprosessin painotusten selvittämiseksi suunnitellaan esimerkkilaitokseen ohjausjärjestelmä, hyödyntäen kenttäväylätekniikkaa. Vertailua varten on haettu tiedot vuonna 1998 perinteisellä automaatiolla toteutetun laitoksen kustannuksista Finreila Oy:n taloushallintajärjestelmästä ja projektiaineistosta. Kenttäväylätoteutuksen kustannusarviot perustuvat laitetoimittajien tarjouksiin, sähkö- ja automaatiosuunnittelijoiden haastatteluihin sekä saatuihin käyttökokemuksiin kenttäväylistä. Työ on laadittu siten, että sitä voidaan käyttää yrityksen uusien työntekijöiden koulutuksessa, mikäli laitoksissa siirrytään käyttämään kenttäväylätekniikkaa. Kustannusvertailujen perusteella voidaan sanoa, että kyseisen tyyppisessä laitoksessa saavutetaan noin 17 % kustannussäästö automaatiojärjestelmän toteutuksessa. Suurin hyöty kenttäväylistä saadaan kuitenkin järjestelmän käyttöaikana tarkentuneiden mittausten ja paremmin kohdennettavien huoltotoimenpiteiden kautta tulevista säästöistä.

Tiedonkeruujärjestelmän hyödyntäminen voimalaitoksen diagnostiikassa

Tämä diplomityö on osa laajempaa Foster Wheeler Energia Oy:n kehitys- ja tuotteistamisprojektia. Projektin tavoitteena on saada enemmän informaatiota toimitetuilta kattila- ja voimalaitoksilta ja kehittää voimalaitoksiin liittyviä laskentaohjelmia. Laitoksilta kerättyä prosessitietoa jalostetaan erilaisilla työkaluilla. Työkalujen antama tieto auttaa laitoksen omistajaa ja henkilökuntaa laitoksen ajamisessa ja kunnossapidossa. Laitokselta saatava lisäinformaatio on hyödyksi myös Foster Wheeler Energia Oy:n tuotekehityksessä, seuraavissa projekteissa ja Service-toiminnassa. Työssä esitellään yleisimpiä tietokantoja ja vertaillaan niiden soveltuvuutta teollisuuden tiedonkeruuseen. Voimalaitokselle otetaan käyttöön tietokantapalvelin, joka kerää tietoa laitoksen automaatiojärjestelmästä ja lähettää sitä keskuspalvelimelle. Laitoksen tiedonkeruupalvelimelle valittu InSQL-tietokanta soveltuu hyvin voimalaitoksen prosessitiedon keräämiseen ja tallentamiseen. Myös koko laitospalvelimien ja keskuspalvelimen muodostamaa järjestelmää kehitetään. Lisäksi luodaan katsaus Foster Wheeler Energia Oy:n erilaisiin analysointiohjelmiin, niiden toimintaan ja pohditaan miten ne voivat käyttää tiedonkeruuta hyödyksi. Lopuksi suunnitellaan projektin tulevaisuutta ja kehittämisen eri osa-alueita sekä kartoitetaan projektiin liittyviä riskejä.