Arkistoluettelo 722: Jaakko Kettunen

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Jaakko Kettusen arkiston sisällöstä

Arkistoluettelo 703: Jaakko Salo

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Jaakko Salon arkiston sisällöstä

Postmoderni subjekti Jaakko Yli-Juonikkaan romaanissa Neuromaani

Kirjailija Jaakko Yli-Juonikkaan (s.1976) on julkaissut uransa aikana useita romaaneja, joista kolmas romaani Neuromaani (2012) on selvästi laajin ja kompleksisin. Siinä on useita piirteitä, joiden perusteella se on luokiteltavissa juuri postmoderniksi romaaniksi. Neuromaani on poikkeuksellinen romaani suomenkielisessä kirjallisuudessa, koska Suomessa postmodernismi ei ole koskaan noussut sellaiseen asemaan kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Postmoderni kirjallisuus on leimallisesti juuri meidän aikamme kirjallisuutta. Se käsittelee niitä ongelmia, joita ihminen kohtaa yhä epäselvemmäksi muuttuneessa maailmassa. Maailma muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi, kun saatavilla oleva informaatio lisääntyy koko ajan. Sen seurauksena yhden ihmisen on yhä vaikeampi tulkita ja järjestellä tuota informaatiota koherenttiin muotoon. Tästä seurauksena postmodernin kirjallisuuden subjektit ovat heikentyneessä tai hajonneessa tilassa. Kirjallisuus ei enää kuvaa päähenkilöiden kautta eheää fiktiivistä maailmaa, vaan tilalla on maailmojen runsaus. Se näkyy postmodernin kirjallisuuden käyttämissä eri rekistereissä, runsaassa intertekstuaalisuudessa ja eri aineksen yhdistelyssä. Postmoderni kirjallisuus yhdistelee matalaa ja korkeaa kulttuuria, mutta lopputuloksena on usein romaaneja, joiden lukukokemusta voisi kuvailla vaikeaksi. Se johtuu siitä, ettei lukijakaan ole enää autonominen subjekti, joka kykenisi tulkitsemaan tekstimassan yhteneväiseksi kokonaisuudeksi. Tutkielma tarkastelee postmodernia subjektia Neuromaanissa. Postmodernin subjektin problematiikka esiintyy romaanissa pääasiassa kolmella eri tavalla. Sen henkilöhahmot ovat heikentyneitä subjekteja, joiden on vaikea tulkita omaa tilannettaan. Päähenkilöiden sekava tilanne heijastuu lukijaan, jonka lukukokemus on katkonainen ja vaikea. Romaanin tekijä ja kertoja on myös hajonneen subjektin tilassa, sillä yhtenäisen tekstin sijasta Neuromaani on tulvillaan eri lähteistä lainattua ainesta ja erilaisia tekstityyppejä, kerronnan seassa on jopa kaupallista ainesta. Se johtuu siitä, että kaikki kolme ovat samassa hajonneen subjektin tilassa.

The Finnish Diabetes Risk Score (FINDRISC) as a screening tool for hepatic steatosis

Introduction. Hepatic steatosis due to non-alcoholic fatty liver disease is associated with obesity, dyslipidemia, insulin resistance, and type 2 diabetes. The Finnish Diabetes Risk Score (FINDRISC) is a prognostic screening tool to detect people at risk for type 2 diabetes without the use of any blood test. The objective of this study was to evaluate whether FINDRISC can also be used to screen for the presence of hepatic steatosis. Patients and methods. Steatosis was determined by ultrasound. The study sample consisted of 821 non-diabetic subjects without previous hepatic disease; 81% were men (mean age 45 +/- 9 years) and 19% women (mean age 41 +/- 10 years). Results. Steatosis was present in 44% of men and 10% of women. The odds ratio for one unit increase in the FINDRISC associated with the risk of steatosis was 1.30 (95% CI 1.25-1.35), similar for men and women. The area under the receiver operating characteristics curve for steatosis was 0.80 (95% CI 0.77-0.83); 0.80 in men (95% CI 0.77-0.83) and 0.83 (95% CI 0.73-0.93) in women. Conclusions. Our data suggest that the FINDRISC could be a useful primary screening tool for the presence of steatosis.

The genetics of coronary heart disease: the contribution of twin studies

Despite the decline in coronary heart disease in many European countries, the disease remains an enormous public health problem. Although we know a great deal about environmental risk factors for coronary heart disease, a heritable component was recognized a long time ago. The earliest and best known examples of how our genetic constitution may determine cardiovascular risk relate to lipoprotein(a), familial hypercholesterolaemia and apolipoprotein E. In the past 20 years a fair number of polymorphisms assessed singly have shown strong associations with the disease but most are subject to poor repeatability. Twins constitute a compelling natural experiment to establish the genetic contribution to coronary heart disease and its risk factors. GenomEUtwin, a recently funded Framework 5 Programme of the European Community, affords the opportunity of comparing the heritability of risk factors in different European Twin Registries. As an illustration we present the heritabilities of systolic and diastolic blood pressure, based on data from over 4000 twin pairs from six different European countries and Australia. Heritabilities for systolic blood pressure are between 52 and 66% and for diastolic blood pressure between 44 and 66%. There is no evidence of sex differences in heritability estimates and very little to no evidence for a significant contribution of shared family environment. A non-twin based prospective case/cohort study of coronary heart disease and stroke (MORGAM) will allow hypotheses relating to cardiovascular disease, generated in the twin cohorts, to be tested prospectively in adult populations. Twin studies have also contributed to our understanding of the life course hypothesis, and GenomEUtwin has the potential to add to this.

Genetic and Environmental Influences on Migraine: A Twin Study Across Six Countries

Migraine is a common neurovascular brain disorder that is manifested in recurrent episodes of disabling headache. The aim of the present study was to compare the prevalence and heritability of migraine across six of the countries that participate in GenomEutwin project including a total number of 29,717 twin pairs. Migraine was assessed by questionnaires that differed between most countries. It was most prevalent in Danish and Dutch females (32% and 34%, respectively), whereas the lowest prevalence was found in the younger and older Finnish cohorts (13% and 10%, respectively). The estimated genetic variance (heritability) was significant and the same between sexes in all countries. Heritability ranged from 34% to 57%, with lowest estimates in Australia, and highest estimates in the older cohort of Finland, the Netherlands, and Denmark. There was some indication that part of the genetic variance was non-additive, but this was significant in Sweden only. In addition to genetic factors, environmental effects that are non-shared between members of a twin pair contributed to the liability of migraine. After migraine definitions are homogenized among the participating countries, the GenomEUtwin project will provide a powerful resource to identify the genes involved in migraine.

Public Sector Pay in Finland

This study analyses the forces determining public and private sector pay in Finland. The data used is a 7 per cent sample taken from the Finnish 2001 census. It contains information on 42 680 male workers, of which 8 759 are employed in public and 33 921 in the private sector. The study documents and describes data by education, occupation and industry. We estimate earnings equations for the whole sample as well as for four industries (construction, real estate, transportation and health) that provide an adequate mix of both public and sector workers. The results suggest that the private-public sector pay gap of about one per cent can be accounted for by differences in observable characteristics between the sectors (3.4 per cent) and lower returns from these characteristics (-2.3 per cent). However, the industry-level analysis indicates that the earnings gaps vary across industries, and are negative in some cases. These inter-industry differences in public-private gaps persist even when the usual controls are introduced. This suggests that public sector wage setters need greater local flexibility, which should result in less uniform wages within the public sector.

Hoitohenkilökunnan käsityksiä yhteistoiminnallisesta hoitotyöstä

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien käsityksiä yhteistoiminnallisesta hoitotyöstä. Opinnäytetyömme teoriaosassa on käsitelty psykiatrista hoitotyötä laitosympäristössä, potilastyytyväisyyttä laitoshoidossa, psykiatrisen hoitotyön tarpeen- ja tavoitteiden määrittelyä, sen toteutusta, auttamismenetelmiä, potilaslähtöistä psykiatrisen hoitotyön mallia ja yhteistoiminnallisen hoitotyön kehittämishanketta. Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS:n Psykiatriakeskuksen kahden suljetun osaston hoitohenkilökunnalta essee-vastauksina. Aineisto käsittää 32:n osastolla tutkimuksen ajankohtana työskennelleen hoitajan vastaukset. Vastaukset analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen perusteella moniammatillista yhteistyötä ja potilaan lähiverkoston osaamista hyödyntämällä nähtiin päästävän potilaan hoidossa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Tämän avulla potilas voi motivoitua hoitoonsa ja kokea oman hoitonsa mielekkääksi. Hoitohenkilökunnan käsityksen mukaan näin saavutetaan potilaan tilanteessa positiivinen muutos ja hänen selviytymistään voidaan tukea hänen yksilöllisestä elämäntilanteesta käsin. Potilas, hänen omaisensa ja hoitotyön tekijät tuovat oman panoksensa yhteistyösuhteeseen. Potilaan selviytymistä voidaan tukea osallistuvan vuoropuhelun, jaetun vastuun, konsultoivan ohjauksen ja yhteistoiminnallisuuden avulla. Potilaan rooli oman hoitonsa vastuullisena osallistujana muodostui tärkeäksi tekijäksi hoidon onnistumisen kannalta. Toimiva hoitajan ja potilaan välinen yhteistyö edistää luottamuksellisen hoitosuhteen muodostuksessa, jolloin potilaan yksilöllistä hoitoa voidaan suunnitella ryhmätyönä. Tutkimuksen perusteella potilaan selviytymisen tukemisessa voidaan hyödyntää erilaisia yhteisöllisiä elementtejä. Kaikkien hoitoon osallistuvien välinen yhteistyö sekä yhteiskunnan arvot ja asenteet luovat edellytykset pyrittäessä kohti yhteistä tavoitetta eli potilaan yksilöllisessä tilanteessa tapahtuvaa positiivista muutosta ja hänen selviytymistään arkielämästään. Yhteistoiminnalisen hoitotyön tärkeimpänä tavoitteena on potilaan selviytyminen arkielämästään, hoitonsa vastuullisena osallistujana. Tutkimuksen perusteella hoitohenkilökunta omasi varsin laajan tietämyksen yhteistoiminnallisesta hoitotyöstä. Kuitenkin ainoastaan parissa vastauksessa käsiteltiin potilaan selviytymistä arkielämästään. Hoitohenkilökunta luultavasti mielsi potilaan selviytymisen arkielämästään, itsestään selvänä hoidon tavoitteena, jonka vuoksi he eivät maininneet sitä erikseen vastauksissaan.

3D-partikkelit aloittelijoille : tarkastelussa 3D-Kalevala-projekti

Opinnäytteeni teososana on 3D-Kalevala projektinimellä tunnetun animaation partikkeliefektit. Tarkastelen tarkemmin elokuvan Lumi-, Kylä-, Paja- ja Luola-kohtauksia. 3D-Kalevala on tietokoneella tehty animaatio, joka kertoo Suomen kansalliseepoksen Kalevalan päähenkilöstä Väinämöisestä. Elokuvassa vanha Väinämöinen muistelee nuoruutensa tapahtumia. 3D-Kalevala-projekti käynnistettiin vuonna 2003, mutta sen alkuperäiset tekijät eivät saaneet sitä valmiiksi, ja projektin teko keskeytettiin vuonna 2005. Vuoden 2006 keväällä projektiin perustettiin uusi kahden verkkoviestinnän opiskelijan projektiryhmä, jonka tehtävänä oli saada elokuva valmiiksi vuoden 2007 kevääseen mennessä. Kun aloitimme projektin tekemisen, olin kolmiulotteisessa mallinnuksessa aloittelija. Tästä johtuen opinnäytteen kirjallinen osa on opas aloittelijoille partikkelien maailmaan. Selvitän raportissani miten elokuvan partikkeliefektit rakennettiin, mitä niiden tekeminen minulta vaati ja miten ne loppujen lopuksi mielestäni onnistuivat. Elokuvan efektit tehtiin 3D Studio Max-ohjelman versiolla 6.0, ja tämän takia kirjoitankin efektien rakentamisesta kyseisen ohjelman keinoin. Projektin suuruuden vuoksi molemmat tekijät pääsivät tekemään monenlaisia töitä, mutta päävastuualueet olivat selvät. Minun osani oli tehdä elokuvaan efektejä. Partikkeliefektit ovat proseduraalisia efektejä, joiden avulla on mahdollista tehdä aidon näköisiä luonnonilmiöitä, kuten tulta, savua, kipinöitä ja veden roiskeita. Koska partikkeliefektit mallintavat reaalimaailman ilmiöitä, on tekijän hyvä olla kiinnostunut selvittämään ilmiöiden käyttäytymistä luonnossa. Raportoin myös projektin aikana huomaamistani hyvistä tavoista opiskella itsenäisesti partikkelien rakentamiseen käytettyjä tekniikoita. On hyvä lukea 3D Studio Maxin tasokasta käyttöohjesovellusta, tutustua Internetissä löytyviin 3D-aiheisiin foorumeihin, käydä aiheesta tutoriaaleja läpi sekä tutustua ohjelman ominaisuuksiin kokeilemalla ja tutkimalla itsenäisesti. Elokuvan efektit onnistuivat mielestäni kiitettävästi ottaen huomioon lähtötasoni. Löysin tapoja kehittää itseäni ja helppoja keinoja toteuttaa realistista jälkeä efektien rakentamisessa. Toivon, että raportistani olisi jollekin 3D-partikkeliefekteistä kiinnostuneelle hyötyä.

Kansallinen vai kansainvälinen? : arkkipiispa Lehtosen ulkopoliittiset linjanvedot kriisin vuosina

Mikko Malkavaara

Kirkkohistorian uranuurtaja

Päiviö Tommila