FE-analyysin soveltaminen S960 QC teräksisen I-profiilin äärikestävyyden määrittämisessä

Tässä työssä tutkittiin FE-analyysin soveltamista S960 QC teräksisen I-profiilin kestävyyden määrittämisessä. Työn tavoitteena oli tarkastella nykyisten suunnitteluohjeiden soveltuvuutta ultralujille teräksille ja koota ohjemateriaali I-profiilin optimoimisesta sekä FE-analyysin hyö-dyntämisestä I-profiilin staattisen ja dynaamisen kestävyyden määrittämisessä. I-profiili mitoitettiin ja optimoitiin Eurokoodi 3:ssa esitettyjen PL3 mukaisten mitoitusohjeiden avulla. Rakenteelle suoritettiin Eurokoodi 3:n ja IIW:n mukaiset lommahdus-, kiepahdus- ja vä-symiskestävyystarkastelut. Väsymistarkastelussa sovellettiin nimellisen jännityksen, rakenteelli-sen jännityksen ja tehollisen lovijännityksen menetelmiä sekä murtumismekaniikkaa. Rakenteel-lisen jännityksen menetelmässä sovellettiin lisäksi lineaarista ja parabolista pintaa pitkin ekstra-polointia, paksuuden yli linearisointia sekä Dong:in menetelmää. Lommahdus-, kiepahdus- ja väsymistarkasteluissa hyödynnettiin analyyttistä laskentaa, FE-analyysiä sekä Frank2d sovellusta. Tarkastelujen perusteella voidaan todeta, että analyyttisillä menetelmillä saadaan numeerisia me-netelmiä varmemmalla puolella olevia tuloksia. Lommahdustarkastelussa ero tulosten välillä on suurimmillaan 8 % ja kiepahdustarkastelussa suurimmillaan 20 % mutta väsymistarkastelussa saadut tulokset eroavat keskenään huomattavasti. Väsymistarkastelussa tehollisen lovijännityksen menetelmällä sekä rakenteellisen jännityksen menetelmän Dong:in menetelmällä saadaan huo-mattavasti muita menetelmiä pidempiä kestoikiä, kun taas yksinkertaisemmilla menetelmillä saa-dut kestoiät ovat lyhyempiä. Rakenteen kestävyyden määrittäminen analyyttisillä menetelmillä on melko helppoa, mutta tu-lokset ovat monesti liian konservatiivisia. FE-analyysillä saadaan puolestaan hyvin tarkkoja tu-loksia mallin ollessa yksityiskohtainen. Mallintaminen on kuitenkin aikaa ja resursseja vievää ja vaatii käyttökokemusta. FE-analyysin mahdolliset hyödyt on aina arvioitava tapauskohtaisesti tarkasteltavan geometrian, kuormitusten ja reunaehtojen perusteella.

Tehollisen lovijännityksen menetelmän käytettävyys ultralujien terästen korkealaatuisten hitsien väsymismitoituksessa

Tässä diplomityössä on tutkittu tehollisen lovijännityksen menetelmän soveltuvuutta ultralujien terästen korkealaatuisten hitsien väsymismitoitukseen. International Institute of Welding suosittelee käyttämään elementtimenetelmässä hitsin rajaviivoilla sekä juuressa fiktiivistä 1 mm pyöristystä, jonka avulla tehollinen lovijännitys määritetään. Kaikille liitostyypeille sovelletaan samaa, kaltevuudeltaan m = 3 olevaa SN-käyrää, jolloin maksimipääjännitystä vastaava väsymisluokka FAT saa arvon 225. Nykyisiä mitoitusohjeita on pidetty kuitenkin liian konservatiivisina, etenkin jos kyseessä on suurilujuuksisesta teräksestä valmistettu korkealaatuinen hitsi. Rajaviivalla vaikuttavaa lovijännitystä on tutkittu mallintamalla liitokset FEMAP – elementtimenetelmäohjelmalla varioimalla rajaviivan pyöristystä. Elementtimenetelmän tuloksia on verrattu analyyttisiin loven muotoluvun laskentakaavoihin. Tutkittavana on ollut Ruukin Optim 960 QC sekä Optim 1100 QC – teräksistä valmistettuja koesauvoja. Koesauvat on valmistettu sekä koestettu pääasiassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston teräsrakenteiden laboratoriossa. Tutkittavat koesauvat ovat olleet kuormaa kantamattomia ristiliitoksia sekä päittäisliitoksia. Suurin osa koesauvoista on väsytetty käyttämällä jännityssuhdetta R < 0,11. Koesauvat on jaoteltu jännityssuhteen sekä liitostyypin mukaan. Kaikkien koekappaleiden karakteristiseksi väsymisluokan arvoksi on määritetty FAT 200. Alle 0,11 jännityssuhteella väsytettyjen koekappaleiden karakteristinen väsymisluokka on FAT 230 ja isoilla jännityssuhteilla väsytettyjen FAT 126. Tulosten perusteella nykyiset mitoitusohjeet eivät ole liian konservatiivisia. Väsymisluokkaa FAT 225 voidaan käyttää väsymislaskennassa, mikäli rakenteen kuormitusten suhde on alle 0,1. Isoilla jännityssuhteilla koestettujen koekappaleiden lukumäärä on ollut pieni, joten niiden mitoitukselle ei voida antaa tarkkoja ohjeita.

Vääntökuormitetun koteloprofiilipuomin väsymiskestävyys

Tässä työssä tutkittiin vääntökuormitettua hitsattua koteloprofiilipuomia. Vääntökuormitus aiheuttaa koteloprofiiliin vinouttavan voimasysteemin, joka aiheuttaa kotelopalkkiin sekä poikittaisia taivutusjännityksiä että pitkittäisiä jännityksiä. Vinoutumisen aiheuttamia lisära-situksia on tutkittu analyyttisesti BEF-analogian avulla sekä elementtimenetelmää apuna käyttäen. Lisäksi vääntökuormitus aiheuttaa puomiin estetyn väännön jännityksiä. Väsymiskestoikää tutkittiin laboratoriossa suoritettujen väsytyskokeiden avulla sekä las-kennallisesti. Kestoikälaskennassa käytettiin tehollisen lovijännityksen menetelmää hitsin juuren puolen väsymisen arvioinnissa sekä hot spot- jännityksen menetelmää hitsin rajavii-van väsymisen arvioinnissa. Teholliset lovijännitykset sekä hot spot jännitykset ovat määri-tetty elementtimenetelmän avulla. Laboratoriokokeiden ja elementtimenetelmä laskennan perusteella saatiin rakenteen kes-toiän kannalta kriittiset detaljit määritettyä. Kriittiset detaljit sijaitsevat puomin päädyn rakenteissa. Tutkimuksessa saatiin selville, että kriittisten detaljien rakenteellisilla ja valmis-tusteknisillä ratkaisuilla on merkittävä vaikutus lopullisen tuotteen väsymiskestoikään.

Elementtikoon vaikutus väsymismenetelmien tarkkuuteen

Kandidaatintyössä tutkittiin kolmen hitsatun palstalevyliitoksen väsymiskestävyyttä äärellisten elementtien menetelmällä. Tutkimuksen pääpaino oli 2D-mallin antamien tulosten suppenevuudessa kolmella eri elementtikoolla ja kolmessa eri mittasuhdetapauksessa. Tutkimustuloksissa havaittiin noin 5 % muutos harvimman ja tiheimmän elementtiverkon tulosten välillä. Tutkimuksessa havaittiin myös että muutos harvimman ja tiheimmän elementtiverkon tuloksissa pieneni hiukan mitä suurempia kappaleet ja niiden hitsausliitokset olivat.

Effect of loading type on the fatigue strength of symmetric and asymmetric welded joints made of ultra high strength steel

In this study, finite element analyses and experimental tests are carried out in order to investigate the effect of loading type and symmetry on the fatigue strength of three different non-load carrying welded joints. The current codes and recommendations do not give explicit instructions how to consider degree of bending in loading and the effect of symmetry in the fatigue assessment of welded joints. The fatigue assessment is done by using effective notch stress method and linear elastic fracture mechanics. Transverse attachment and cover plate joints are analyzed by using 2D plane strain element models in FEMAP/NxNastran and Franc2D software and longitudinal gusset case is analyzed by using solid element models in Abaqus and Abaqus/XFEM software. By means of the evaluated effective notch stress range and stress intensity factor range, the nominal fatigue strength is assessed. Experimental tests consist of the fatigue tests of transverse attachment joints with total amount of 12 specimens. In the tests, the effect of both loading type and symmetry on the fatigue strength is studied. Finite element analyses showed that the fatigue strength of asymmetric joint is higher in tensile loading and the fatigue strength of symmetric joint is higher in bending loading in terms of nominal and hot spot stress methods. Linear elastic fracture mechanics indicated that bending reduces stress intensity factors when the crack size is relatively large since the normal stress decreases at the crack tip due to the stress gradient. Under tensile loading, experimental tests corresponded with finite element analyzes. Still, the fatigue tested joints subjected to bending showed the bending increased the fatigue strength of non-load carrying welded joints and the fatigue test results did not fully agree with the fatigue assessment. According to the results, it can be concluded that in tensile loading, the symmetry of joint distinctly affects on the fatigue strength. The fatigue life assessment of bending loaded joints is challenging since it depends on whether the crack initiation or propagation is predominant.

Investigation of the fatigue performance of welded duplex stainless steel

Diplomityössä tutkitaan hitsatun duplex-teräksen, laatu: EN 1.4462 (Outokumpu laatu 2205) väsymislujuutta. Tutkimusmetodologia noudattaa sekä kokeellisia että laskennallisia menetelmiä. Kokeelliset menetelmät sisältävät hitsatun teräksen väsytystestaukset laboratoriossa, hitsausten jälkikäsittelyt (HiFIT) sekä perusaineelle ja hitseille tehtävät metallurgiset tutkimukset. Väsytyskokeista saatavia tuloksia verrataan kansainvälisen hitsausinstituutin (IIW) vahvistamiin rakennekohtaisiin standardeihin sekä kirjallisuudessa esiintyviin tutkimustuloksiin. Laskennalliset menetelmät sisältävät vertailulaskelmia tehollisen lovijännityksen (ENS) menetelmää hyödyntäen. Tehollisen lovijännityksen menetelmässä liitoksissa vaikuttavat teholliset lovijännitykset selvitetään elementtimenetelmän (FEM) avulla. Tulokset vahvistavat, että hitsauksella ja hitsausten jälkikäsittelyllä on suuri merkitys rakenteen kestoikään. Suurin osa väsytyskokeiden tuloksista osoitti parempia väsymiskestävyyden arvoja kuin rakennekohtaiset standardit, mutta liitosten liitosvirheiden todettiin heikentävän väsytyskestävyyttä. Jälkikäsittelyiden todettiin parantavan liitosten väsymiskestävyyden tuloksia ja todettiin tulosten olevan hyödynnettävissä mitoituksessa.

Radiological anatomy of the obturator nerve and its articular branches: basis to develop a method of radiofrequency denervation for hip joint pain

OBJECTIVE: A previous study of radiofrequency neurotomy of the articular branches of the obturator nerve for hip joint pain produced modest results. Based on an anatomical and radiological study, we sought to define a potentially more effective radiofrequency method. DESIGN: Ten cadavers were studied, four of them bilaterally. The obturator nerve and its articular branches were marked by wires. Their radiological relationship to the bone structures on fluoroscopy was imaged and analyzed. A magnetic resonance imaging (MRI) study was undertaken on 20 patients to determine the structures that would be encountered by the radiofrequency electrode during different possible percutaneous approaches. RESULTS: The articular branches of the obturator nerve vary in location over a wide area. The previously described method of denervating the hip joint did not take this variation into account. Moreover, it approached the nerves perpendicularly. Because optimal coagulation requires electrodes to lie parallel to the nerves, a perpendicular approach probably produced only a minimal lesion. In addition, MRI demonstrated that a perpendicular approach is likely to puncture femoral vessels. Vessel puncture can be avoided if an oblique pass is used. Such an approach minimizes the angle between the target nerves and the electrode, and increases the likelihood of the nerve being captured by the lesion made. Multiple lesions need to be made in order to accommodate the variability in location of the articular nerves. CONCLUSIONS: The method that we described has the potential to produce complete and reliable nerve coagulation. Moreover, it minimizes the risk of penetrating the great vessels. The efficacy of this approach should be tested in clinical trials.

The information bottleneck method for genome-wide association studies

In population studies, most current methods focus on identifying one outcome-related SNP at a time by testing for differences of genotype frequencies between disease and healthy groups or among different population groups. However, testing a great number of SNPs simultaneously has a problem of multiple testing and will give false-positive results. Although, this problem can be effectively dealt with through several approaches such as Bonferroni correction, permutation testing and false discovery rates, patterns of the joint effects by several genes, each with weak effect, might not be able to be determined. With the availability of high-throughput genotyping technology, searching for multiple scattered SNPs over the whole genome and modeling their joint effect on the target variable has become possible. Exhaustive search of all SNP subsets is computationally infeasible for millions of SNPs in a genome-wide study. Several effective feature selection methods combined with classification functions have been proposed to search for an optimal SNP subset among big data sets where the number of feature SNPs far exceeds the number of observations. ^ In this study, we take two steps to achieve the goal. First we selected 1000 SNPs through an effective filter method and then we performed a feature selection wrapped around a classifier to identify an optimal SNP subset for predicting disease. And also we developed a novel classification method-sequential information bottleneck method wrapped inside different search algorithms to identify an optimal subset of SNPs for classifying the outcome variable. This new method was compared with the classical linear discriminant analysis in terms of classification performance. Finally, we performed chi-square test to look at the relationship between each SNP and disease from another point of view. ^ In general, our results show that filtering features using harmononic mean of sensitivity and specificity(HMSS) through linear discriminant analysis (LDA) is better than using LDA training accuracy or mutual information in our study. Our results also demonstrate that exhaustive search of a small subset with one SNP, two SNPs or 3 SNP subset based on best 100 composite 2-SNPs can find an optimal subset and further inclusion of more SNPs through heuristic algorithm doesn't always increase the performance of SNP subsets. Although sequential forward floating selection can be applied to prevent from the nesting effect of forward selection, it does not always out-perform the latter due to overfitting from observing more complex subset states. ^ Our results also indicate that HMSS as a criterion to evaluate the classification ability of a function can be used in imbalanced data without modifying the original dataset as against classification accuracy. Our four studies suggest that Sequential Information Bottleneck(sIB), a new unsupervised technique, can be adopted to predict the outcome and its ability to detect the target status is superior to the traditional LDA in the study. ^ From our results we can see that the best test probability-HMSS for predicting CVD, stroke,CAD and psoriasis through sIB is 0.59406, 0.641815, 0.645315 and 0.678658, respectively. In terms of group prediction accuracy, the highest test accuracy of sIB for diagnosing a normal status among controls can reach 0.708999, 0.863216, 0.639918 and 0.850275 respectively in the four studies if the test accuracy among cases is required to be not less than 0.4. On the other hand, the highest test accuracy of sIB for diagnosing a disease among cases can reach 0.748644, 0.789916, 0.705701 and 0.749436 respectively in the four studies if the test accuracy among controls is required to be at least 0.4. ^ A further genome-wide association study through Chi square test shows that there are no significant SNPs detected at the cut-off level 9.09451E-08 in the Framingham heart study of CVD. Study results in WTCCC can only detect two significant SNPs that are associated with CAD. In the genome-wide study of psoriasis most of top 20 SNP markers with impressive classification accuracy are also significantly associated with the disease through chi-square test at the cut-off value 1.11E-07. ^ Although our classification methods can achieve high accuracy in the study, complete descriptions of those classification results(95% confidence interval or statistical test of differences) require more cost-effective methods or efficient computing system, both of which can't be accomplished currently in our genome-wide study. We should also note that the purpose of this study is to identify subsets of SNPs with high prediction ability and those SNPs with good discriminant power are not necessary to be causal markers for the disease.^

FACTORS INFLUENCING CHOICE OF CONTRACEPTIVE METHOD AMONG MARRIED FECUND WOMEN WHO INTEND NO ADDITIONAL BIRTHS: HEALTH BELIEF MODEL AND ECONOMIC PERSPECTIVES

This research examined to what extent Health Belief Model (HBM) and socioeconomic variables were useful in explaining the choice whether or not more effective contraceptive methods were used among married fecund women intending no additional births. The source of the data was the 1976 National Survey of Family Growth conducted under the auspices of the National Center for Health Statistics. Using the HBM as a framework for multivariate analyses limited support was found (using available measures) that the HBM components of motivation and perceived efficacy influence the likelihood of more effective contraceptive method use. Support was also found that modifying variables suggested by the HBM can influence the effects of HBM components on the likelihood of more effective method use. Socioeconomic variables were found, using all cases and some subgroups, to have a significant additional influence on the likelihood of use of more effective methods. Limited support was found for the concept that the greater the opportunity costs of an unwanted birth the greater the likelihood of use of more effective contraceptive methods. This research supports the use of HBM and socioeconomic variables to explain the likelihood of a protective health behavior, use of more effective contraception if no additional births are intended.^

Keskipakoispuhaltimen siipipyörän lujuusteknisen mitoituksen kehittäminen

Tässä työssä on tutkittu prosessipuhaltimena käytettävän keskipakoispuhaltimen lujuusteknistä mitoitusta. Työn tavoitteena on ollut luoda analyyttisiä laskentakaavoja Koja Oy:n käyttöön tulevaisuuden tuotekehityksen tueksi. Tavoitteena on ollut tutkia myös siipien ja etu- ja takalevyn kiinnityshitsejä ja antaa työkaluja siipipyörän väsymismitoitukseen. Kirjallisuuskatkauksessa löytyi muutamia raportoituja tapauksia, jossa keskipakoispuhallin on vaurioitunut käytön aikana. Yhtenäisenä tekijänä kaikille tapauksille on ollut hitsausliitoksen väsyminen. Väsyttävän kuormituksen raportoiduissa tapauksissa on aiheuttanut siipipyörän värähtely. Väsyminen on alkanut siiven kiinnitysliitoksista hitsin rajaviivalta, siipipyörän ulkokehältä. Siipipyörän analysointiin on käytetty analyyttisiä laskentakaavoja ja elementtimenetelmää. Analyyttisten laskentakaavojen tuottaminen on muuten monimutkaiselle rakenteelle hyvin työlästä ja aikaa vievää. Staattisessa tarkastelussa elementtimenetelmällä siipipyörän mallintamiseen on käytetty keskipintamallia. Lisäksi laskentatiedostojen kokoa on pystytty rajaamaan syklisesti symmetrisen rakenteen ansiosta. Siipipyörän väsymistarkastelu on suoritettu tehollisen lovijännityksen menetelmällä, jossa tarkasteltavan hitsin rajaviivoille ja juureen on elementtimenetelmässä mallinnettu r=1 mm suuruinen lovi, josta jännityksen on luettu. Elementtimenetelmässä laskentaohjelmistona on käytetty Abaqus 6.14.1 -laskentaohjelmistoa. Analyyttisten laskentakaavojen kehityksessä on päästy hyvin lähelle elementtimenetelmästä saatuja vastaavia tuloksia. Analyyttisten kaavojen antamat tulokset eroavat kuitenkin sen verran virhettä, että varsinainen tarkka laskenta on syytä suorittaa ennen lopullisen konstruktion määrittämistä. Tehollisella lovijännitysmenetelmällä on saatu määritettyä rakenteen kriittisin kohta, jonka kestoikä on 36 400 sykliä. Tutkimuksen pohjalta Koja Oy on saanut hyvät edellytykset jatkaa tutkimusta lopun tuoteperheen parantamiseen.

A structure design method for compliant parallel manipulators with actuation isolation

Since precise linear actuators of a compliant parallel manipulator suffer from their inability to tolerate the transverse motion/load in the multi-axis motion, actuation isolation should be considered in the compliant manipulator design to eliminate the transverse motion at the point of actuation. This paper presents an effective design method for constructing compliant parallel manipulators with actuation isolation, by adding the same number of actuation legs as the number of the DOF (degree of freedom) of the original mechanism. The method is demonstrated by two design case studies, one of which is quantitatively studied by analytical modelling. The modelling results confirm possible inherent issues of the proposed structure design method such as increased primary stiffness, introduced extra parasitic motions and cross-axis coupling motions.

Assessing cost-effectiveness - Mental health: introduction to the study and methods

Objective: The Assessing Cost-Effectiveness - Mental Health (ACE-MH) study aims to assess from a health sector perspective, whether there are options for change that could improve the effectiveness and efficiency of Australia's current mental health services by directing available resources toward 'best practice' cost-effective services. Method: The use of standardized evaluation methods addresses the reservations expressed by many economists about the simplistic use of League Tables based on economic studies confounded by differences in methods, context and setting. The cost-effectiveness ratio for each intervention is calculated using economic and epidemiological data. This includes systematic reviews and randomised controlled trials for efficacy, the Australian Surveys of Mental Health and Wellbeing for current practice and a combination of trials and longitudinal studies for adherence. The cost-effectiveness ratios are presented as cost (A$) per disability-adjusted life year (DALY) saved with a 95% uncertainty interval based on Monte Carlo simulation modelling. An assessment of interventions on 'second filter' criteria ('equity', 'strength of evidence', 'feasibility' and 'acceptability to stakeholders') allows broader concepts of 'benefit' to be taken into account, as well as factors that might influence policy judgements in addition to cost-effectiveness ratios. Conclusions: The main limitation of the study is in the translation of the effect size from trials into a change in the DALY disability weight, which required the use of newly developed methods. While comparisons within disorders are valid, comparisons across disorders should be made with caution. A series of articles is planned to present the results.

Radiatively induced Lorentz and CPT violation in Schwinger constant field approximation

The Schwinger proper-time method is an effective calculation method, explicitly gauge-invariant and nonperturbative. We make use of this method to investigate the radiatively induced Lorentz- and CPT-violating effects in quantum electrodynamics when an axial-vector interaction term is introduced in the fermionic sector. The induced Lorentz- and CPT-violating Chern-Simons term coincides with the one obtained using a covariant derivative expansion but differs from the result usually obtained in other regularization schemes. A possible ambiguity in the approach is also discussed. (C) 2001 Published by Elsevier Science B.V.

Phonological and articulation treatment approaches in Portuguese children with speech and language impairments: a randomized controlled intervention study

Background: In Portugal, the routine clinical practice of speech and language therapists (SLTs) in treating children with all types of speech sound disorder (SSD) continues to be articulation therapy (AT). There is limited use of phonological therapy (PT) or phonological awareness training in Portugal. Additionally, at an international level there is a focus on collecting information on and differentiating between the effectiveness of PT and AT for children with different types of phonologically based SSD, as well as on the role of phonological awareness in remediating SSD. It is important to collect more evidence for the most effective and efficient type of intervention approach for different SSDs and for these data to be collected from diverse linguistic and cultural perspectives. Aims: To evaluate the effectiveness of a PT and AT approach for treatment of 14 Portuguese children, aged 4.0–6.7 years, with a phonologically based SSD. Methods & Procedures: The children were randomly assigned to one of the two treatment approaches (seven children in each group). All children were treated by the same SLT, blind to the aims of the study, over three blocks of a total of 25 weekly sessions of intervention. Outcome measures of phonological ability (percentage of consonants correct (PCC), percentage occurrence of different phonological processes and phonetic inventory) were taken before and after intervention. A qualitative assessment of intervention effectiveness from the perspective of the parents of participants was included. Outcomes & Results: Both treatments were effective in improving the participants’ speech, with the children receiving PT showing a more significant improvement in PCC score than those receiving the AT. Children in the PT group also showed greater generalization to untreated words than those receiving AT. Parents reported both intervention approaches to be as effective in improving their children’s speech. Conclusions & Implications: The PT (combination of expressive phonological tasks, phonological awareness, listening and discrimination activities) proved to be an effective integrated method of improving phonological SSD in children. These findings provide some evidence for Portuguese SLTs to employ PT with children with phonologically based SSD

Bilateral giant renal angiomyolipoma associated with hepatic lipoma in a patient with tuberous sclerosis

OBJECTIVE: To report a case of bilateral giant renal angiomyolipoma associated with tuberous sclerosis, with successful treatment, and to review the literature concerning angiomyolipoma treatment. CASE REPORT: Patient with tuberous sclerosis and angiomyolipoma diagnosed by ultrasonography during her pregnancy. At that time, the angiomyolipoma on the right side was 9 cm in diameter. Conservative management was selected during her pregnancy. The patient returned 7 years later, with a 24.7 x 19.2 x 10.7 cm tumor on the right side and another of 13 x 11.5 x 6.5 cm on the left side, in addition to multiple small angiomyolipomas. A nephron-sparing surgery with tumoral enucleation was performed on the right side, and after 3 months, the tumor on the left side was removed. Renal function in the post-operative period was preserved, and contrast medium progression was uniform and adequate in both kidneys. CONCLUSION: We conclude that an angiomyolipoma larger than 4 cm should be removed surgically, since they have a greater growth rate and pose a risk of hemorrhage. Resection of smaller tumors is safe and has decreased morbidity. Tumoral enucleation is an effective treatment method that preserves kidney function.