Draaman ja teatterin sovelluksia nuorten työpajaympäristössä : kuvaus Dynamo-hankkeen draamapajan toiminnan muotoutumisesta

Opinnäytetyö on kuvaus Lahden kaupungin nuorisopalveluiden Dynamo-hankkeen draamapajan toiminnasta. Kirjoittaja on työskennellyt draamapajan työvalmentajana Dynamon ensimmäisellä projektikaudella vuosina 2006-2008. Nuorten seudullinen työllisyyshanke Dynamo on Lahden nuorisopalveluiden hallinnoima ESR-rahoitteinen projekti. Dynamo tarjoaa tuettua työharjoittelua Lahden kaupunkiseudun 17-24-vuotiaille työttömille nuorille. Työharjoittelu kestää viisi kuukautta draama-, media-, sisustus- tai remonttipajassa. Opinnäytetyö on hankkeistettu Lahden kaupungin nuorisopalveluille. Draamapajassa nuoret tutustuvat taiteen ja kulttuurin tekemiseen. Opinnäytetyössä avataan ja tutkitaan draamapajan tavoitteita ja toiminnan muotoja. Draamapajan toimintaa lähestytään kolmesta teoreettisesta näkökulmasta, jotka ovat sosiokulttuurinen innostaminen, draamakasvatus ja soveltava teatteri. Draamapajan työskentely on luonteeltaan prosessinomaista. Opinnäytetyössä esitellään tapausesimerkkinä yksi draamapajan loppuprojekteista; devising-esitys Delirium tremensis eli kuinka jokerit sinä meiltä pimität. Esityksen syntyprosessin kuvauksessa havainnoillistetaan työtapoja käytännössä. Opinnäytetyön luvussa seitsemän tarkastellaan, millaisia välineitä teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutus tarjoaa työvalmentajana toimimiseen. Kirjoituksessa pohditaan työvalmennuksen pedagogisia haasteita esittävän taiteen koulutuksen näkökulmasta. Loppupäätelmissä draamapaja nähdään soveltavan teatterin, draamakasvatuksen ja sosiokulttuurisen innostamisen sulatusuunina, jossa draaman eri lajityyppien väliset rajat ovat häilyviä. Toiminnassa sovelletaan erilaisia draamallisia ja toiminnallisia menetelmiä. Työskentelyn tavoitteena on mahdollistaa taiteeseen ja kulttuuriin tutustuminen sekä työharjoittelijan omien tavoitteiden saavuttaminen. Työvalmentajan tehtävä työskentelyssä on luoda tilaa osallistujien omalle merkityksenannolle. Parhaimmillaan merkityksenanto draamatyöskentelyssä voi saada aikaan uudelleenrakentumista nuoren ajattelussa ja toiminnassa.

Kokemuksia ESR-rahoitteisen hankkeen hallinnoinnista

Virtuaaliammattikorkeakoulu, VirtuaaliAMK

Sivuraiteilta uralle! : Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseen suunnatut ESR-projektit Kaakkois-Suomessa ja malleja muualta Suomesta

Tämä julkaisu on yhteenveto Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvonnassa käynnistyneistä, Euroopan sosiaalirahaston rahoittamista koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn pyrkivistä projekteista vuosina 2007–2012 (tilanne 23.02.2012). Lisäksi selvitykseen on koottu vastaavissa projekteissa kehitettyjä malleja muualta Manner-Suomesta. Projekteista esitetään lyhyesti hankkeen keskeiset tiedot; hallinnoijan yhteystiedot, projektin kohdealue, tavoitteet ja tulokset. Lisäksi projekteista esitetään tarkempia esimerkkejä niissä kehitetyistä malleista ja välineistä. Tarkasteltavissa hankkeissa on pyritty ehkäisemään koulutuksen keskeyttämistä ammattioppilaitosten ja erilaisten työpajojen välisellä yhteistyöllä, erilaisilla opetusmenetelmillä, erityisopettajuudella, moniammatillisten verkostojen tuella sekä erilaisilla sähköisillä arviointivälineillä. Selvityksessä on käytetty lähteenä hankkeiden Eura2007-järjestelmään kirjattuja loppu- ja väliraportteja sekä projektisuunnitelmia ja näissä esitettyjä tietoja. Näitä tietoja täydennettiin projektien yhteyshenkilöille lähetetyllä kyselyllä ja kyselystä saaduilla vastauksilla ja materiaalilla. Lisäksi apuna käytettiin hankkeiden omia julkaisuja. Selvityksen on laatinut ELY-keskuksen korkeakouluharjoittelija, hum. kand. Teemu Räihä.

Kansainvälisestä formaattikehityksestä – LoC:n Bibframe- ja NISO:n Roadmap-hankkeet

Juha Hakalan esitys Kuvailun tiedotuspäivillä Helsingissä 21.3.2013.

Uusista toimintatavoista nostetta Satakuntaan : Satakunnan ELY-keskuksen ohjelmakaudella 2007-2013 rahoittamien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) projektien vaikuttavuusarviointi

Käsillä olevassa vaikuttavuusarvioinnissa on arvioitu Satakunnan ELY-keskuksen toimeksiannosta 45 ESR-rahoitteisen projektin kokonaisuutta. Tavoitteena oli arvioida hankkeiden keskeisiä tuloksia ja vaikutuksia sekä tuottaa konkreettisia kehittämisehdotuksia tulevan ohjelmakauden 2014–2020 hanke- ja kehittämistyötä varten. Arviointi toteutettiin monitahoarviointina huhtikuun 2013 ja tammikuun 2014 välisenä aikana. Arvioinnissa sovellettiin monipuolisesti eri aineistoja sekä toteuttajia ja sidosryhmiä osallistavia arviointimenetelmiä. Erittäin monisisältöisten ESR-projektien vaikuttavuutta arvioitiin yksinkertaistetusti kahdesta painopisteestä. Ensinnäkin, onko toteutetuilla projekteilla saatu aikaan onnistuneita ja tavoiteltuja muutoksia kohdealueella ja -ryhmissä? Toiseksi, onko projekteilla toteutettu oikeita asioita yritysten ja henkilöasiakkaiden, tulosten hyödyntäjien, aluekehittäjien sekä rahoittajien kannalta? Arviointiin sisältyneillä 45 ESR-projektilla on ollut merkittävä lisäarvo Satakunnan alueelle ja kehittämiselle. Projekteilla on aikaansaatu positiivisia tuloksia haasteellisessa toimintaympäristössä. Satakunnassa projekteilla on mobilisoitu erittäin laaja joukko ihmisiä (yli 11 000) ja he ovat osallistuneet noin 150 000 koulutus- ja henkilötyöpäivään ohjelmakauden aikana. Monipuolisilla koulutuksilla on lisätty yritysten ja yksilöiden osaamista. Projekteilla on luotu uusia yhteistyötapoja osaamisen välittymiseen ja kokemusten jakamiseen. Projektit ovat mahdollistaneet vaikuttavamman yksilöllisen ohjauksen ja työllistämisen kuin mihin muutoin olisi ollut rahaa. Projektien selvitys- ja kartoitustöiden tulokset ovat selventäneet yritysten kehittämiseen, henkilöasiakkaiden ohjaukseen ja viranomaisyhteistyöhön liittyviä muutospaineita ja kehittämiskapeikkoja sekä tietotarpeita. Lisäksi projekteissa on kehitetty ja testattu moninaisia ja innovatiivisia työtapoja, menetelmiä, toimintamalleja ja -prosesseja kuntien, valtion ja kolmannen sektorin organisaatioiden sekä yrityksien käyttöön.

Etelä-Savon välityömarkkinahankkeiden ulkoinen arviointi : Kanava-, Meetit- ja Vaaksa -hankkeet

Tämän ulkoisen arvioinnin kohteena olivat kolme Etelä-Savon välityömarkkinoita kehittävää hanketta: Savonlinnan kaupungin toteuttama Kanava-hanke, S. ja A. Bovalliuksen Säätiön toteuttama MEETIT-hanke sekä Mikkelin kaupungin toteuttama Vaaksa-hanke. Kaikkien arvioinnin kohteena olleiden hankkeiden tehtävänä on ollut kehittää alueidensa välityömarkkinoita ja kohderyhmien ohjautumista. Eroavuudet hankkeiden kohderyhmissä, yksityiskohtaisissa tavoitteissa ja alueiden työllisyyspoliittisissa tilanteissa vaikuttavat arviointituloksiin ja johtopäätöksiin. Nämä ovat vaikuttaneet siihen, millaisiin vaikutuksiin ohjaustyössä ja kohderyhmien työllistämisessä on ollut mahdollista päästä. Toisaalta hankkeilla on eroavuuksia myös sen suhteen, millä tavalla ne ovat painottuneet kehittämistehtäviensä hoitamiseen tai henkilöasiakkaidensa tilanteiden edistämiseen. Yleisenä havaintona kolmesta arvioinnin kohteena olleesta välityömarkkinahankkeesta voidaan kuitenkin sanoa, että ne ovat tuoneet asiakkailleen erilaista hyötyä. Suurin hyöty on ollut hankkeiden kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden työllistyminen hankkeiden toiminnan myötävaikutuksella. Hyöty osallistumisesta hankkeeseen on ollut myös luonteeltaan laadullista, ja on saatu aikaan voimaannuttavaa tai omaa elämäntilannetta jollakin tavoin selkeyttävää vaikutusta. Asiakkaiden näkökulmasta hankkeiden voidaan sanoa siten toimineen pääsääntöisesti hyvin. Kohderyhmien työllistymistä edistävien tahojen välinen yhteistyö on erittäin tärkeää niin kohderyhmän ohjaamisen näkökulmasta, kuin hankkeiden toiminnan onnistumisen kannalta. Pääasiallisesti yhteistyö on sujunut, mutta yhteistyö ja verkostot ovat asioita, jotka eivät toimi itsestään. Verkostoja ja yhteistyötä tulee ylläpitää ja huoltaa, jotta ne toimivat sujuvasti jatkossakin. Pahimmillaan heikko ylläpito johtaa siihen, että luottamus yhteistyöhön pitää rakentaa uudelleen. Yhteistyön ja verkostojen laadukkuus vaikuttaa oleellisesti myös siihen, kuinka sitoutuneesti kehittämistyössä ollaan mukana. Kehittämistyö onnistuu parhaiten, kun kaikki osapuolet tietävät kehittämistyön tavoitteen, sekä ovat hyväksyneet ja sitoutuneet siihen. Arvioinnin kohteena olleiden välityömarkkinahankkeiden yhteistyö alueidensa eri toimijoiden kanssa on ollut pitkällä perspektiivillä hyvää. Kaikkien kolmen arvioinnin kohteena olleen välityömarkkinahankkeen työtä henkilöasiakkaiden parissa on vaikeuttanut yleinen taloustilanne. Haasteena on ollut löytää asiakkaille sopivia työpaikkoja, koska tarjolla olevien työpaikkojen määrä on vähentynyt ja työpaikoista kilpailevien työttömien määrä on lisääntynyt. Välityömarkkinahankkeiden tehtävä on siten vaikeutunut muutamien vuosien takaisista mahdollisuuksista työllistämistehtävän näkökulmasta. Vallinnut taloudellinen tilanne huomioiden Etelä-Savon välityömarkkinahankkeet ovat kuitenkin saaneet hyviä tuloksia aikaan.

Kansalliskirjaston ATT-hankkeet

Esitys Kansalliskirjaston järjestämässä Asiantuntijaseminaarissa Helsingissä 28.4.2015.

ESR and EISCAT observations of the response of the cusp and cleft to IMF orientation changes

We report observations of the cusp/cleft ionosphere made on December 16th 1998 by the EISCAT (European incoherent scatter) VHF radar at Tromso and the EISCAT Svalbard radar (ESR). We compare them with observations of the dayside auroral luminosity, as seen by meridian scanning photometers at Ny Alesund and of HF radar backscatter, as observed by the CUTLASS radar. We study the response to an interval of about one hour when the interplanetary magnetic field (IMF), monitored by the WIND and ACE spacecraft, was southward. The cusp/cleft aurora is shown to correspond to a spatially extended region of elevated electron temperatures in the VHF radar data. Initial conditions were characterised by a northward-directed IMF and cusp/cleft aurora poleward of the ESR. A strong southward turning then occurred, causing an equatorward motion of the cusp/cleft aurora. Within the equatorward expanding, southward-IMF cusp/cleft, the ESR observed structured and elevated plasma densities and ion and electron temperatures. Cleft ion fountain upflows were seen in association with elevated ion temperatures and rapid eastward convection, consistent with the magnetic curvature force on newly opened held lines for the observed negative IMF B-y. Subsequently, the ESR beam remained immediately poleward of the main cusp/cleft and a sequence of poleward-moving auroral transients passed over it. After the last of these, the ESR was in the polar cap and the radar observations were characterised by extremely low ionospheric densities and downward field-aligned flows. The IMF then turned northward again and the auroral oval contracted such that the ESR moved back into the cusp/cleft region. For the poleward-retreating northward-IMF cusp/cleft, the convection flows were slower, upflows were weaker and the electron density and temperature enhancements were less structured. Following the northward turning, the bands of high electron temperature and cusp/cleft aurora bifurcated, consistent with both subsolar and lobe reconnection taking place simultaneously. The present paper describes the large-scale behaviour of the ionosphere during this interval, as observed by a powerful combination of instruments. Two companion papers, by Lockwood et al. (2000) and Thorolfsson et al. (2000), both in this issue, describe the detailed behaviour of the poleward-moving transients observed during the interval of southward B-z, and explain their morphology in the context of previous theoretical work.

Predicted signatures of pulsed reconnection in ESR data

Early in 1996, the latest of the European incoherent-scatter (EISCAT) radars came into operation on the Svalbard islands. The EISCAT Svalbard Radar (ESR) has been built in order to study the ionosphere in the northern polar cap and in particular, the dayside cusp. Conditions in the upper atmosphere in the cusp region are complex, with magnetosheath plasma cascading freely into the atmosphere along open magnetic field lines as a result of magnetic reconnection at the dayside magnetopause. A model has been developed to predict the effects of pulsed reconnection and the subsequent cusp precipitation in the ionosphere. Using this model we have successfully recreated some of the major features seen in photometer and satellite data within the cusp. In this paper, the work is extended to predict the signatures of pulsed reconnection in ESR data when the radar is pointed along the magnetic field. It is expected that enhancements in both electron concentration and electron temperature will be observed. Whether these enhancements are continuous in time or occur as a series of separate events is shown to depend critically on where the open/closed field-line boundary is with respect to the radar. This is shown to be particularly true when reconnection pulses are superposed on a steady background rate.

Opportunities for magnetospheric research using EISCAT/ESR and CLUSTER

The four Cluster spacecraft offer a unique opportunity to study structure and dynamics in the magnetosphere and we discuss four general ways in which ground-based remote-sensing observations of the ionosphere can be used to support the in-situ measurements. The ionosphere over the Svalbard islands will be studied in particular detail, not only by the ESR and EISCAT incoherent scatter radars, but also by optical instruments, magnetometers, imaging riometers and the CUTLASS bistatic HF radar. We present an on-line procedure to plan coordinated measurements by the Cluster spacecraft with these combined ground-based systems. We illustrate the philosophy of the method, using two important examples of the many possible configurations between the Cluster satellites and the ground-based instruments.

TL, OSL and ESR studies on beryllium oxide

Electron spin resonance (ESR) studies were carried out to identify the defect centres responsible for the thermoluminescence (TL) and optically stimulated luminescence (OSL) processes in BeO phosphor. Two defect centres were identified in irradiated BeO phosphor by ESR measurements, which were carried out at room temperature and these were assigned to an O(-) ion and Al(2+) centre. The O(-) ion (hole centre) correlates with the main 190 degrees C TL peak. The Al(2+) centre (electron centre), which acts as a recombination centre, also correlates to the 190 degrees C TL peak. A third centre, observed during thermal annealing studies, is assigned to an O(-) ion and is related to the high temperature TL at 317 degrees C. This centre also appears to be responsible for the observed OSL process in BeO phosphor. (c) 2010 Elsevier B.V. All rights reserved.