Lohjan seudun eri vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset veden laatuun

Impacts of water quality of alternative pollution control measures in The Lohja region.

Eri maitohappobakteerien ja niiden annostustason vaikutus säilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen

Tämän maisterin tutkielman tarkoituksena oli testata eri maitohappobakteerien ja niiden annostustason vaikutusta säilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen. Biologisilla säilöntäaineilla eli ympeillä säilöttyjen rehujen laatua verrattiin kontrolleina toimiviin painorehuun ja muurahaishapolla tehtyyn rehuun. Koerehut tehtiin Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksella 7.6.2010. Timotei (Phleum pratense) - nurminata (Festuca pratensis) kasvusto korjattiin tähkimisen alkuvaiheessa D-arvon ollessa 711 g/kg ka. Nurmikasvuston kuiva-ainepitoisuus oli 170 g/kg heti niiton jälkeen määritettäessä ja neljän tunnin esikuivauksen jälkeen 208 g/kg. Rehuraaka-aine jaettiin kuuteen erään, joihin lisättiin säilöntäaine. Säilöntäainekäsittelyt olivat: 1) ei säilöntäainetta (painorehu), 2) muurahaishappo (100 %:na 4 l/t), 3) Lactobacillus plantarum ja Pediococcus acidilactici 1x10? pmy/g sekä pektinaasi-, ksylanaasi- ja sellulaasientsyymi, 4) L. plantarum 1x10? pmy/g, 5) L. plantarum 1x10? pmy/g ja 6) L. plantarum ja L. buchneri 2x10? pmy/g. Rehut säilöttiin laboratoriosiiloissa kolmena rinnakkaisena. Laboratoriosiilojen lisäksi rehua säilöttiin jokaisesta säilöntäainekäsittelystä kuuteen rinnakkaiseen minisiiloon säilönnän alkuajan fermentaation ja rehujen pH:n muutoksen seuraamiseksi. Minisiiloista seurattiin kaasuntuotantoa 21 päivän ajan. Raaka-aineen koostumus ja rehujen säilönnällinen laatu sekä aerobinen stabiilisuus määritettiin. Säilörehujen kuiva-ainepitoisuus oli suhteellisen pieni (n. 210 g/kg), jotta voitiin testata biologisten säilöntäaineiden tehoa märässä rehussa. Kosteassa rehussa biologisten säilöntäaineiden toiminnan onnistuminen on haastavaa. Koska raaka-aineen sokeripitoisuus oli kuitenkin erittäin suuri (196 g/kg ka), onnistui ymppirehujen säilöntä hyvin. Kaikkien koerehujen pH oli alle 4:n. Painorehu ei täyttänyt hyvän rehun kriteerejä ammoniumtypen osalta. Muurahaishapporehu oli laadultaan tyydyttävää etikkahapon pitoisuuden osalta. Rehussa tapahtui epätyypillistä etanolikäymistä hiivojen toimesta, jonka johdosta rehussa muodostui suuri määrä kaasua säilönnän aikana. Muurahaishapporehu ei kuitenkaan lämmennyt aerobisen stabiilisuuden mittauksen aikana, johtuen todennäköisesti suuresta etikkahapon määrästä ja toisaalta pienestä sokerin määrästä. Maitohappobakteerisäilöntäaineilla saatiin käymislaadultaan parempaa säilörehua verrattuna painorehuun, lukuun ottamatta maitohappobakteeri-entsyymirehua. Entsyymilisäyksestä ei todennäköisesti ollut hyötyä rehun säilöntälaadun kannalta. Raaka-aineen suuren sokeripitoisuuden johdosta säilörehussa oli koko säilönnän ajan tarpeeksi sokeria maitohappobakteerien käytettäväksi ja sokeri toimi siten substraattina haitallisille mikrobeille tuottaen suuren etikkahappopitoisuuden. Maitohappobakteeri-entsyymiseoksella tehty rehu oli etikkahappopitoisuuden perusteella heikkolaatuista. Lactobacillus plantarumin molemmilla annostustasoilla (1x10? ja 1x10? pmy/g rehua) saatiin laadultaan hyvää rehua. Suuri sokeripitoisuus molemmissa rehuissa johtui todennäköisesti raaka-aineen tavallista suuremmasta sokerin määrästä. Molempien rehujen maitohappo-etikkahappo-suhde oli melko korkea, viitaten homofermentatiiviseen maitohappokäymiseen. Lactobacillus buchneri –lisäyksellä rehu oli säilönnälliseltä laadultaan hyvää. Heterofermentatiivisen ympin lisäys nosti tyypillisesti rehun pH:ta sekä pienensi maitohappoetikkahappo-suhdelukua verrattuna homofermentatiiviseen ymppiin. L. buchneri –lisäys paransi hieman säilörehun aerobista stabiilisuutta verrattuna homofermentatiivisella maitohappobakteerilla säilöttyyn rehuun, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Ehkäisy eri ongelmiin - liikunta parantaa kaiken?

Luento kumppanuusseminaarissa 2011

Krapula kuuluu kuvaan. Yhdeksäsluokkalaisten käsitykset alkoholinkäytön riskeistä eri juomistilanteissa.

Tutkimuksessa tarkastellaan yhdeksäsluokkalaisten käsityksiä alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä. Erityisesti keskitytään riskikäsitysten tilannesidonnaisuuteen suhteuttamalla nuorten riskikäsitykset erilaisiin juomistilanteisiin ja tilanteiden sosiaalisiin konteksteihin. Laadullista tutkimusta nuorten alkoholinkäytöstä on tehty viime aikoina kovin vähän, mutta yleinen mielikuva nuorten humalahakuisesta juomisesta pitää pintansa. Nuorten käsitykset alkoholinkäytön riskeistä antavat viitteitä nuorten alkoholiasenteista, minkä voidaan olettaa vaikuttavan itse alkoholinkäyttöön. Tutkimusaineistona on virikkeellinen ryhmähaastatteluaineisto (RAGI), joka on kerätty vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa helsinkiläisissä peruskouluissa yhteistyössä ”Nuorten alkoholimielikuvat – suomalais-italialainen ja alueellinen vertailu” -tutkimusprojektin kanssa. Aineisto koostuu nuorten keskinäisistä keskusteluista, joissa keskustelun virikkeinä on käytetty lyhyitä elokuvakatkelmia. Keskusteluaineistosta erotetaan lähempään tarkasteluun nuorten tuottama riskipuhe. Riskin käsitteellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa uhan, vaaran tai ikävän seurauksen mahdollisuutta. Analyysin lähtökohtana ovat erilaiset juomistilanteet, joiden vertailukohtana käytetään Jukka Törrösen ja Antti Maunun luomaa juomistilanteiden lajityyppijaottelua. Elokuvakatkelmat, nuorten tulkinnat erilaisista juomistilanteista ja riskikäsitykset suhteutetaan lajityyppijaotteluun. Pääasiassa huomio keskittyy juomistilanteiden tilannetekijöistä sosiaaliseen kontekstiin. Nuorten voidaan todeta muodostavan käsityksensä alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä tilannesidonnaisesti. Juomistilanteen sosiaalinen konteksti vaikuttaa siihen, miten riskialtista nuoret ajattelevat alkoholinkäytön olevan kussakin juomistilanteessa. Aikuisten ja nuorten tulkinnat juomistilanteista poikkeavat toisistaan esimerkiksi siten, että nuoret mieltävät usein myös ei-humalahakuiset juomistilanteet mahdollisesti humalahakuisiksi. Nuorilla kuitenkin on monia käsityksiä erilaisista juomistilanteista. Nuoret myös tekevät selvästi eron nuorille hyväksytyn ja aikuisille soveltuvan alkoholinkäytön välille. Bilettämistä pidetään sopivana alkoholinkäyttötapana nuorille, mutta yksin juomista taas ei ja aikuisten kohdalla nuoret ajattelevat sopivan ja ei-sopivan alkoholinkäyttötyylin olevan päinvastoin. Kaikkiin alkoholinkäytön ikäviin seurauksiin nuoret eivät suhtaudu riskeinä, vaan esimerkiksi krapulan ja pahoinvoinnin katsotaan kuuluvan osana nuorten alkoholinkäyttöä. Toisaalta nuoret mieltävät alkoholinkäyttöön liittyvän myös hyvin vakavia riskejä kuten hukkuminen ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Huoli nuorten myönteisistä alkoholiasenteista tuntuu olevan aiheellinen, mutta nuorten käsitykset alkoholinkäytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä eivät rajaudu humalahakuiseen juomiseen.

Detection of magnetic dipole lines of Fe XII in the ultraviolet spectrum of the dwarf star ε Eri

We report observations of the dwarf star e Eri (K2V) made with the Space Telescope Imaging Spectrograph (STIS) on the Hubble Space Telescope. The high sensitivity of the STIS instrument has allowed us to detect the magnetic dipole transitions of Fe XII at 1242.00 and 1349 38 Å for the first time in a star other than the Sun. The width of the stronger line at 1242.00 Å has also been measured; such measurements are not possible for the permitted lines of Fe XII in the extreme-ultraviolet. To within the accuracy of the measurements the N v and the Fe XII lines occur at their rest wavelengths. Electron densities and linewidths have been measured from other transition region lines. Together, these can be used to investigate the non-thermal energy flux in the lower and upper transition regions, which is useful in constraining possible heating processes. The Fe XII lines are also present in archival STIS spectra of other G/K-type dwarfs.

The electron pressure in the outer atmosphere of ∈ Eri (K2 V)

Observations of ? Eri (K2 V) have been made with the Space Telescope Imaging Spectrograph on the Hubble Space Telescope. The spectra obtained show a number of emission lines which can be used to determine, or place limits on, the electron density and pressure. Values of the electron pressure are required in order to make quantitative models of the transition region and inner corona from absolute line fluxes, and to constrain semi-empirical models of the chromosphere. Using line flux ratios in Si II and O IV a mean electron pressure of P = NT = 4.8 × 10 cm K is derived. This value is compatible with the lower and upper limits to P found from flux ratios in C III, O V and Fe XII. Some inconsistencies which may be because of small uncertainties in the atomic data used are discussed.

Modelling the chromosphere and transition region of ε Eri (K2 V)

Measurements of ultraviolet line fluxes from Space Telescope Imaging Spectrograph and Far-Ultraviolet Spectroscopic Explorer spectra of the K2-dwarf e Eri are reported. These are used to develop new emission measure distributions and semi-empirical atmospheric models for the chromosphere and lower transition region of the star. These models are the most detailed constructed to date for a main-sequence star other than the Sun. New ionization balance calculations, which account for the effect of finite density on dielectronic recombination rates, are presented for carbon, nitrogen, oxygen and silicon. The results of these calculations are significantly different from the standard Arnaud & Rothenflug ion balance, particularly for alkali-like ions. The new atmospheric models are used to place constraints on possible first ionization potential (FIP)-related abundance variations in the lower atmosphere and to discuss limitations of single-component models for the interpretation of certain optically thick line fluxes. © 2005 RAS.

On the filling factor of emitting material in the upper atmosphere of ε Eri (K2 V)

The emission measure distribution in the upper transition region and corona of e Eri is derived from observed emission-line fluxes. Theoretical emission measure distributions are calculated assuming that the radiation losses are balanced by the net conductive flux. We discuss how the area factor of the emitting regions as a function of temperature can be derived from a comparison between these emission measure distributions. It is found that the filling factor varies from ~0.2 in the mid-transition region to ~1.0 in the inner corona. The sensitivity of these results to the adopted ion fractions, the iron abundance and other parameters is discussed. The area factors found are qualitatively similar to the observed structure of the solar atmosphere, and can be used to constrain two-component models of the chromosphere. Given further observations, the method could be applied to investigate the trends in filling factors with indicators of stellar activity.

A study of velocity fields in the transition region of ε Eri (K2 V)

Analyses of the widths and shifts of optically thin emission lines in the ultraviolet spectrum of the active dwarf e Eri (K2 V) are presented. The spectra were obtained using the Space Telescope Imaging Spectrograph on the Hubble Space Telescope and the Far Ultraviolet Spectroscopic Explorer. The linewidths are used to find the non-thermal energy density and its variation with temperature from the chromosphere to the upper transition region. The energy fluxes that could be carried by Alfvén and acoustic waves are investigated, to test their possible roles in coronal heating. Acoustic waves do not appear to be a viable means of coronal heating. There is, in principle, ample flux in Alfvén waves, but detailed calculations of wave propagation are required before definite conclusions can be drawn concerning their viability. The high sensitivity and spectral resolution of the above instruments have allowed two-component Gaussian fits to be made to the profiles of the stronger transition region lines. The broad and narrow components that result share some similarities with those observed in the Sun, but in e Eri the broad component is redshifted relative to the narrow component and contributes more to the total line flux. The possible origins of the two components and the energy fluxes implied are discussed. On balance our results support the conclusion of Wood, Linsky & Ayres, that the narrow component is related to Alfvén waves reaching to the corona, but the origin of the broad component is not clear.

Realització d'un projecte d'aprenentatge : l'eriçó. 'Realización de un projecto de aprendizaje : el erizo'.

Resumen de la autora en catalán

Talmud ḳeriʾat ʿIvri, oder : hebreʾishe fibel tsum gebroykhe in shulen und tsum prifaṭunṭerrichṭ

fun L. Presburger

Sēfer Ḥinnûk qāṭān : wailn unzra ṭeri muser šraibn dz jedr faṭr un muhṭr šuldig zain ire kindr tzu lernn loišn ha-koideš um unzri heiligi toire tzu di Jiśroel iz warn miṭgigebn ...

Digitalisat der Ausg. Amśṭrdm, 1766/67

In hoc volumine beati Bonaue[n]ture subiecta comprehenduntur : Oratio Octauiani in vitam beati Bonauenture ; Libellus de reductione artium ad theologiam ; Tractatus de paup[eri]tate [Christi] [con]tra mag[ist]r[u]m, vvilhelmum ; Tractatulus de quinq[ue] f

Impresor y año tomados del colofón

In hoc volumine beati Bonaue[n]ture subiecta comprehenduntur : Oratio Octauiani in vitam beati Bonauenture ; Libellus de reductione artium ad theologiam ; Tractatus de paup[eri]tate [Christi] [con]tra mag[ist]r[u]m, vvilhelmum ; Tractatulus de quinq[ue] f

Impresor y año tomados del colofón