992 resultados para Dexter (Mich.)
Resumo:
Left to right: Res. of Henry Warren, Sec. 33, Webster Tp. Mich.; Res. of Skidmore, Sec. 17, Lyndon Tp. Mich.; Res. of J.H. Collins, Sec. 4, Lyndon Tp. Mich.; Res. of Wm. A. Jones, Sec. 32, Dexter Tp. Mich.; Res. of Hanson Sesions, Sec.2, Northfield Tp. Mich.; Res. of A.E. Collins, Sec. 4, Lyndon Tp. Mich. Drawn and Compiled by Cyrus Wheelock. Publication information: Chicago, Ill. : Everts & Stewart, 1874.
Resumo:
Left to right: Res. of Henry A. Hammond, Sec. 26, Saline Tp. Mich.; Res. of Lewis Andrews, architect & builder, Saline, Mich.; Res. of E.C. Robinson, Saline Tp. Mich.; Res. of J.U. Fuller, Sec. 26 York Tp. Mich.; Res. of Daniel Aylsworth, Sec. 26, York Tp. Mich.; Res. of Wm. Dexter, Sec 26, York Tp. Mich.; Res. of Thos. H. Fuller, Sec. 24, York Tp. Mich. Publication information: Chicago, Ill. : Everts & Stewart, 1874.
Resumo:
Between Dexter and Hudson Mills, 1908: Map of the Huron River Valley [Scanned in two parts and combined using PhotoShop CS6 PhotoMerge command]
Resumo:
Between Dexter and Hudson Mills, 1908: Map of the Huron River Valley [Scanned in two parts and combined using PhotoShop CS6 PhotoMerge command]
Resumo:
Dexter West, 1908: Map of the Huron River Valley [Scanned in two parts and combined using PhotoShop CS6 PhotoMerge command]
Resumo:
Scanned in two parts and combined using PhotoShop CS6 PhotoMerge Dexter East, 1908: Map of the Huron River Valley [command]
Resumo:
Serial killers are among the most popular and enduring character types in contemporary culture. In this exegesis I investigate one of the reasons for this popularity by examining the representational relationships between serial killers and serial consumers. I initially establish that all monsters, whether they are vampires, werewolves or serial killers, emerge from cultural anxieties and signify the anxiety which gave them birth. I go on to identify that the cultural anxiety at play with serial killers is consumerism and in doing so, I identify two key parallels between the serial killer and the consumer, namely a sense of lack and a desire for transformation. I then examine the ways in which the serial killer is representative of the consumer in three exemplar texts, The Silence of the Lambs by Thomas Harris, American Psycho by Bret Easton Ellis and Darkly Dreaming Dexter by Jeff Lindsay. I go on to self-reflexively examine the creation of my novel Carnivore, the accompanying draft of which has been influenced by both the exemplar texts and the findings of the exegesis.
Resumo:
Tutkimuksessa analysoin neljää Jeff Lindsayn Dexter -dekkaria kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen osa keskittyy päähenkilön sosiopaattisen persoonan aiheuttamiin moraalisiin ristiriitoihin, sillä hän on sekä sarjamurhaaja että työskentelee poliisin laboratoriossa silti noudattaen erittäin tiukkaa moraalista ohjenuoraa, joka määrittää kenet hän saa tappaa. Tutkimuksen toinen osa tarkastelee kirjojen naishahmoja ja heidän ongelmiaan. Käsittelen lyhyesti myös kirjasarjan ja niiden pohjalta tehdyn televisiosarjan eroja. Metodeina käytän lähiluentaa, eettistä analyysiä sekä rikoskirjallisuuden alalajien vertailua. Vaikkei rikoskirjallisuudessa olekaan yleistä, että poliisi tai tutkija olisi siviilissä rikollinen, on Dexter hyvin tyypillinen fiktiivinen sosiopaatti ja sarjamurhaaja. Lindsayn kirjojen juonet ja Dexter päähenkilönä noudattavat paikoin lähes kirjaimellisesti Thomas Harrisin Hannibal Lecterille luomaa kaavaa. Kirjojen moraaliset ristiriidat taas aiheutuvat sekä Dexterin roolista lainvartijana ja -rikkojana että hänen noudattamastaan tiukasta moraalisesta ohjenuorasta, joka määrittää kenet saa tappaa. Sosiopaattina hänen pitäisi olla kaikkien yhteiskunnan asettamien lakien ja rajoitusten tavoittamattomissa, mutta silti hänen päätöksentekonsa perustuu täysin kasvatti-isänsä laatimiin ohjeisiin. Tämä on yksi Dexterin hahmon suurimmista ristiriitaisuuksista, joka vahvistaa Heta Pyrhösen esittämän ajatuksen siitä, ettei rikoskirjallisuus tule toimeen ilman vahvaa moraalista selkärankaa. Dexterin tiukka moraalinen ohjenuora ja lukijoiden samaistuminen päähenkilöön ovat kuitenkin todennäköisin syy hänen selviytymiseensä kirjasta toiseen, ja sarjan myötä Dexter muuttuukin inhimillisemmäksi kuin alussa. Toisaalta naishahmojen ongelmien havaitseminen on vaikeaa, sillä ensivaikutelman perusteella voisi kuvitella, että Lindsayn kuvaama yhteiskunta on jo ratkaissut kaikki tasa-arvo-ongelmansa. Sukupuolten ja kansanryhmien välisestä tasa-arvosta ei kirjoissa keskustella, mutta merkittäviä naishahmoja on silti huomattavan vähän, eikä heistäkään ole rakennettu yhtä johdonmukaisia ja mielenkiintoisia kuin päähenkilöstä esimerkiksi. He jäävät pitkälti Dexterin varjoon. Edes Dexterin sisko Deborah ei pysty säilyttämään osaansa kirjojen naispäähenkilönä, sillä hänen ammattitaitoaan poliisina ja olemustaan naisena kuvataan jatkuvan ristiriitaisesti. Kaksi seuraavaksi tärkeintä naishahmoa ovat Dexterin tyttöystävä Rita, joka toimii äitiyden ruumiillistumana, sekä hänen tyttärensä Astor, joka on veljensä ohella samanlainen sosiopaatti kuin Dexter. Naissarjamurhaajien puute ja naishahmojen epäjohdonmukainen kuvaus ovat yksi Lindsayn kirjojen suurimmista ongelmista. Analyysin keskeisimmät johtopäätökset paljastavat, miten omaperäisyydestään huolimatta Dexter muistuttaa huomattavasti muita tunnettuja fiktiivisiä sarjamurhaajia, ja miten Lindsay pohjaa tekstinsä amerikkalaiseen arvomaailmaan ja rikoskirjallisuuden alalajien konventioihin. Vaikka suurin osa lukijoista pystyykin käsittelemään Dexterin tekojen moraalisia ristiriitoja, voi sarjamurhaajan ihannointi aiheuttaa toisille ongelmia. Toisaalta luomalla monipuolisia ja johdonmukaisia naishahmoja, jotka pystyisivät säilyttämään itsenäisyytensä kaikissa tilanteissa, Lindsayn kirjat olisivat sekä ajankohtaisempia että omaperäisempiä kuin nyt.
Resumo:
Référence bibliographique : Toledano, Marieschi, 30
Resumo:
[Acte. 1730-05-19. Paris]
Resumo:
Alexander McLeod was Deputy Sheriff of the Niagara District during the Rebellion of 1837-38 in Upper Canada. On December 24, 1837, he became aware of a scheme by the rebels to use the American steamboat Caroline to provide supplies to William Lyon Mackenzie and his followers on Navy Island in the Niagara River. McLeod notified the authorities in Upper Canada about the situation. A few days later, on December 29, Commodore Andrew Drew led a band of men, including McLeod, to the American side, where the Caroline was moored at Schlosser’s Wharf. A scuffle ensued, in which American Amos Durfee was killed. The Caroline was then released from its moorings, set on fire, and drifted downstream before sinking. Many Americans viewed the incident as a violation of their sovereignty. Tensions between the United States and England were already strained over a boundary dispute between Maine and New Brunswick, and the situation with the Caroline further escalated the tension. McLeod was subsequently arrested in November, 1840 in Lewiston, NY and indicted for arson and murder. The British foreign secretary, Lord Palmerston, insisted that McLeod be released and could not be held personally responsible for the incident, as he was acting on orders from authorities in Canada. Eventually, McLeod was acquitted.
Resumo:
Letter to Dexter Deverardo, clerk of Fonthill from the Welland Canal Office of St. Catharines in order to see that the work is done in a satisfactory manner. This letter is signed in pencil by S.D. Woodruff (4 pages, handwritten), Jan. 8, 1855.