999 resultados para Commercial geography.
Resumo:
Map missing.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Translation of Handbuch der gesammten Handelswissenschaften.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
3 maps in pocket of vol. 4.
Resumo:
This paper revisits some ideas that were first raised seriously in the mid-90s; that it should be possible to establish linkages (in spatial terms) between local economic factors and sector performance in commercial real estate markets. There have been a number of developments in the quality and quantity of relevant data over the intervening period that make it appropriate to return to have another look at some of these ideas in a more ‘modern’ technological context. Using data from several sources this exploratory paper seeks therefore to look at some of the spatial patterns that can be derived from the data. It examines the extent to which it is possible to make linkages and visualise the geographical structure of those markets and their change over time. Naturally there remain strong limitations on the extent to which it is possible to achieve ‘good’ results in this kind of analysis, and one major intention of the paper is to encourage a debate about how data sets can be developed and improved to allow these methods to be taken further.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
On the verso of the map of each province is a list in English and Chinese of geographical names in that province.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Includes A school geography of the state of Michigan, prepared by Daniel Putnam: 14 p. at end.
Access to commercial destinations within the neighbourhood and walking among Australian older adults
Resumo:
BACKGROUND: Physical activity, particularly walking, is greatly beneficial to health; yet a sizeable proportion of older adults are insufficiently active. The importance of built environment attributes for walking is known, but few studies of older adults have examined neighbourhood destinations and none have investigated access to specific, objectively-measured commercial destinations and walking. METHODS: We undertook a secondary analysis of data from the Western Australian state government's health surveillance survey for those aged 65--84 years and living in the Perth metropolitan region from 2003--2009 (n = 2,918). Individual-level road network service areas were generated at 400 m and 800 m distances, and the presence or absence of six commercial destination types within the neighbourhood service areas identified (food retail, general retail, medical care services, financial services, general services, and social infrastructure). Adjusted logistic regression models examined access to and mix of commercial destination types within neighbourhoods for associations with self-reported walking behaviour. RESULTS: On average, the sample was aged 72.9 years (SD = 5.4), and was predominantly female (55.9%) and married (62.0%). Overall, 66.2% reported some weekly walking and 30.8% reported sufficient walking (>=150 min/week). Older adults with access to general services within 400 m (OR = 1.33, 95% CI = 1.07-1.66) and 800 m (OR = 1.20, 95% CI = 1.02-1.42), and social infrastructure within 800 m (OR = 1.19, 95% CI = 1.01-1.40) were more likely to engage in some weekly walking. Access to medical care services within 400 m (OR = 0.77, 95% CI = 0.63-0.93) and 800 m (OR = 0.83, 95% CI = 0.70-0.99) reduced the odds of sufficient walking. Access to food retail, general retail, financial services, and the mix of commercial destination types within the neighbourhood were all unrelated to walking. CONCLUSIONS: The types of neighbourhood commercial destinations that encourage older adults to walk appear to differ slightly from those reported for adult samples. Destinations that facilitate more social interaction, for example eating at a restaurant or church involvement, or provide opportunities for some incidental social contact, for example visiting the pharmacy or hairdresser, were the strongest predictors for walking among seniors in this study. This underscores the importance of planning neighbourhoods with proximate access to social infrastructure, and highlights the need to create residential environments that support activity across the life course.
Resumo:
Kävelykadut ovat tunnustettu tapa elävöittää keskusta-alueiden kauppaa. Aluksi moni kauppias epäilee kävelykadun tuomia muutoksia, mutta kokemus osoittaa, että kävelykadut ovat olleet menestyksekkäitä ja nostavat siellä olevien yritysten myyntiä. Jotkut yritykset eivät kuitenkin hyödy kävelykaduista, kun taas toiset hyötyvät paljon kun katu muuttuu kävelykaduksi. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii kävelykatujen kaupallista rakennetta, jotta saataisiin selville minkätyyppiset yritykset löytyvät kävelykadulta. Tuloksia verrataan sen kaupallisen keskusvyöhykkeen kaupalliseen rakenteeseen missä kävelykatu sijaitsee. Näin saadaan selville erot kaupallisessa rakenteessa. Pro gradu tutkii myös miten tavallisia ketjuyritykset ovat kävelykaduilla ja kaupallisissa keskusvyöhykkeissä. Tutkimusaineisto koottiin kaupallisen inventoinnin avulla, joka suoritettiin kolmessa suomalaisessa kaupungissa: Tammisaaressa, Keravalla ja Porissa. Saatu aineisto luokiteltiin ja tulokset piirrettiin kartalle. Perustilastollisia menetelmiä käytettiin tulosten analysoimisessa. Tulokset eriteltiin kävelykadun, kauppakeskusten ja muiden paikkojen osalta ja luokiteltiin yleisluokkiin vähittäiskauppa, ravintola ja muu palvelu. Tulokset näyttävät, että on olemassa selkeitä eroja kun vertaa kävelykatuja ja kaupallisia keskusvyöhykkeitä. Kävelykaduilla on paljon enemmän vähittäiskauppoja, etenkin muotikauppoja, kuin muilla kaduilla. Kauppakeskuksilla on samantapainen kaupallinen rakenne kuin kävelykaduilla kun taas muilla kaduilla esiintyy vähemmän vähittäiskauppoja ja enemmän palveluyrityksiä. Ravintolat ovat melkein yhtä tavallisia koko kaupallisessa keskusvyöhykkeessä. Ketjuyritysten osalta tulokset ovat epäselviä. On olemassa osviittaa siitä, että ne ovat tavallisempia kävelykaduilla, etenkin suurissa kaupungeissa. Saatua tulosta ei ole kuitenkin tarpeeksi, jotta varmaa tietoa olisi saatu. Viimeisten 10–15 vuoden ajan Suomen kävelykadut ovat muuttuneet enemmän ravintolavaltaisiksi muiden palveluiden kustannuksella. Vähittäiskauppojen määrä on pysynyt vakaana. Suomalaiset kävelykadut eroavat kaupalliselta rakenteeltaan pohjoismaisista kävelykaduista, joilla on enemmän vähittäiskauppoja ja vähemmän palveluyrityksiä. Tapauskohtaisissa tuloksissa esiintyy paljon eroavaisuuksia. Paikalliset tekijät ovat usein voimakkaampia kuin yleiset teoriat kauppojen sijainnista kävelykaduilla. Yleisesti ottaen tulokset tukevat teoreettista viitekehystä. Tulokset antavat tarkempaa tietoa kävelykatujen ja kaupallisten keskusvyöhykkeiden kaupallisesta rakenteesta ja siitä, mitkä tekijät tähän vaikuttaa.