Scrapping the Australia network affects more than the ABC

The termination in the 2014 budget of the ABC’s international television broadcasting contract to run the federal government’s Australia Network service, barely a year into its ten-year term, was hardly a surprise. “Soft power” or “soft diplomacy” initiatives such as the Australia Network and international aid schemes have been hit especially hard in this budget. If, as Treasurer Hockey has repeatedly claimed, this was a budget for the nation, then what do these decisions say about the value this government places on Australia’s international cultural image and internationalism more generally?

Why merit may not be best for new ABC, SBS boards

In a bid to increase public confidence,the previous Labor government introduced a supposedly fairer merit-based process for ABC and SBS board appointments. Despite the present government criticising the wasteful spending involved, the upcoming appointments will follow the same process.

Cut here : reshaping the ABC

Monday’s announcement that the ABC will make 80 positions redundant is just the latest move in an enforced process of change to the public service broadcaster. It has a long way yet to run. The announcement finally put the lie to Tony Abbott’s election eve pledge, live on national television, that there would be “no cuts to the ABC or SBS”. In concert with other recent announcements, it seems clear that public broadcasting – and in particular the ABC – is squarely in the government’s sights.

ABC Conversations with Richard Fidler & Dr Paul Bennett, a forensic podiatrist

Podiatry is the medical science of the bones, muscle and skin of the foot. Paul Bennett is sometimes called on by police to help solve crime. He can provide vital evidence by applying his medical expertise and extraordinary talent for pattern recognition to footprints left at crime-scenes. Paul is a senior lecturer at the Quensland University of Technology's School of Clinical Sciences.

With budget cuts coming, ABC and SBS stand divided

Did SBS chief executive Michael Ebeid score a well-timed free kick or an own goal in his attack on the ABC this week? The ABC recently secured the free-to-air television rights for the Asian Cup football tournament to be held in Australia early next year, together with tonight’s match between the Socceroos and Japan. A lower bid by SBS – still in some circles fondly known as the “Soccer Broadcasting Service” – was rejected, dealing a significant blow to the smaller public broadcaster. The ABC was reportedly asked to make a bid by Football Federation Australia. The FFA presumably believes the ABC’s coverage will attract larger audiences to the game. This is despite SBS’s long-term success with the sport. It should not be forgotten, however, that while SBS has largely been defined by its long connection with the world game, ABC was the home of football from the late 1950s until the 1980s. But the stoush is only partly about football. It was surely no coincidence that it comes on the eve of the government’s formal announcement of the size of the cuts to public broadcasting...

Approximation of Bayesian predictive p-values with regression ABC

In the Bayesian framework a standard approach to model criticism is to compare some function of the observed data to a reference predictive distribution. The result of the comparison can be summarized in the form of a p-value, and it's well known that computation of some kinds of Bayesian predictive p-values can be challenging. The use of regression adjustment approximate Bayesian computation (ABC) methods is explored for this task. Two problems are considered. The first is the calibration of posterior predictive p-values so that they are uniformly distributed under some reference distribution for the data. Computation is difficult because the calibration process requires repeated approximation of the posterior for different data sets under the reference distribution. The second problem considered is approximation of distributions of prior predictive p-values for the purpose of choosing weakly informative priors in the case where the model checking statistic is expensive to compute. Here the computation is difficult because of the need to repeatedly sample from a prior predictive distribution for different values of a prior hyperparameter. In both these problems we argue that high accuracy in the computations is not required, which makes fast approximations such as regression adjustment ABC very useful. We illustrate our methods with several samples.

Black comedy : the ABC makes bold foray into race relations

ABC’s new Indigenous sketch show Black Comedy, which premiered last night, is touted as a “show by blackfellas … for everyone”. As a blackfella, I’m not sure I agree that it is for “everyone” but that’s precisely why I love it. It’s been over 40 years since Basically Black, the first Indigenous sketch show aired on our screens, and it’s been too long a wait to see our mob doing humour our way in our living rooms once again. The characters we met last night were, as promised, bigger and blacker than ever. When it comes to Australian television … well it’s about time.

Life storytelling at the ABC: Challenges of 'giving the audience a voice' in the context of public service media

Life storytelling projects have become an important means through which public service media institutions such as the Australian Broadcasting Corporation are seeking to foster audience participation and involve particular cohorts in the creation and distribution of broadcast content. This paper contributes to the wider conversation on audience participation within public service media intuitions (PSMs), and focuses on the opportunities and challenges that arise within life storytelling projects that are facilitated by these institutions, and that aim to ‘give voice’ to members of ‘the audience’. In particular, it focuses on two of the Australian Broadcasting Corporation’s current life storytelling projects: ABC Open and Heywire.

Local content and the ABC

The following is an edited version of a submission to the Environment and Communications Legislation Committee with reference to the Australian Broadcasting Corporation Amendment (Local Content) Bill 2014, by Brian McNair and Ben Goldsmith. The committee has now reported.

Storytelling and new media technologies: Investigating the potential of the ABC's Heywire for regional youth

This thesis investigates an instance of audience participation within the Australian public service media institution, the ABC. The case study for this research – the ABC’s ‘Heywire’ project – is a regional youth storytelling project, an online platform, and an example of the potentials as well as the limitations of personal narrative and digital technologies for incorporating the voices and self-representations of audiences. By investigating 'Heywire', this thesis illuminates the exciting opportunities and also some profound challenges that arise when public service media institutions invite their audiences to participate as content creators and storytellers.

Betydelser i barnfamiljsbroschyrer : Systemisk-funktionell analys av den tänkta läsaren och institutionen

This thesis concerns Swedish and Finland-Swedish brochures to families with children, presenting family allowances from the social insurance institutions in the two countries. The aim of the study is to analyse what meanings are conveyed with reference to the conceivable reader and the institution in the brochures. The material consists of information brochures in Swedish from Kela, the social insurance institution of Finland, and Försäkringskassan, the Swedish social insurance agency, issued during 2003–2006. The general theoretical framework is systemic-functional linguistics (SFL) as presented by Halliday & Matthiessen (2004) and Holmberg & Karlsson (2006). The study consists of a quantitative study of the lexical choices of the social insurance brochures. Furthermore, a qualitative process and participant analysis is annotated with the UAM Corpus tool and the results are quantified. Speech functions and modal auxiliaries are analysed qualitatively. The analysis shows that material and relational processes are most common. The relational and verbal processes are used more in the Sweden-Swedish brochures, while the material processes are more common in the Finland-Swedish brochures. The participants in the brochures are the institution, mentioned by its name, and the conceivable reader, directly addressed with “you” (du). In addition, the referent “child” is often mentioned. The participants assigned for the reader are Actor, Receiver, Carrier and Speaker. In the Finland-Swedish texts, the reader is often an Actor, while the reader in the Sweden-Swedish texts is a Carrier. Thus, the conceivable reader is an active participant who takes care of his or her own matters using the internet, communicates actively to the institution and has legal rights and obligations. The institution is visible in the texts but does not have an active role as the name of the institution is mostly used in circumstances. The institution is not often a participant, but when it is, it is Actor, Receiver, Listener and Carrier, expecting the clients to address it. Speech functions are performed in different ways. For instance, questions structure the reading process and commands are realised by modal auxiliaries, not by imperatives. The most common modal auxiliary is kan (can, may), and another common auxiliary is ska (shall, must). Statements are surrounded by subordinate clauses and adverbs that describe situations and criteria. The results of the study suggest that the brochures in the two countries are similar, in particular when produced in similar ways, that is, when the Finland-Swedish texts are not translated. Existing differences reflect the differences in the institutions, the social insurance systems and the cultural contexts. KEYWORDS: Finland-Swedish, Swedish, comparative analysis, SFL, discourse analysis, administrative language, institutional discourse, institutional communication

Bedömningen av muntliga språkkunskaper i svenska : en analys av bedömarnas reflektioner kring elevbedömningens reliabilitet

Tutkielmassa käsitellään ruotsin suullisen kielitaidon kriteeripohjaista arviointia Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvan arviointiskaalan avulla arvioijan näkökulmasta. Tutkielmassa analysoidaan seitsemän arvioijan arviointiprosessin reflektointia. Arvioijat osallistuvat poikkitieteelliseen HY-TALK-pilottitutkimukseen Helsingin yliopistossa. Tutkielman tavoitteena on eritellä, miten arvioijat kokevat peruskoulu- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmiin sisältyvän kriteeripohjaisen kielitaidon skaalan käytön ruotsin kielen suullisen taidon arviointityön pohjana. Erityisesti painotetaan arvioijien subjektiivista kokemusta skaalan avulla arvioinnista. Lisäksi analysoidaan kyseisten arvioijien arviointitulosten reliabiliteettia HY-TALK-tutkimuksessa. Aineistona käytetään arvioijien avoimilla haastatteluilla kerättyjä kommentteja skaalan käytöstä ja arvioinnista, sekä samojen arvioijien oppilasarviointituloksia HY-TALK-pilottitutkimuksesta. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen kokeenjälkeinen tapaustutkimus. Tutkielman teoriatausta nojautuu suullisen kielitaidon arvioinnin tutkimukseen. Suullisen kielitaidon arvioinnin perustana voidaan pitää Bachman ja Palmerin (1996) teoriaa kommunikatiivisesta kielitaidosta. Kielitaito jaetaan organisatoriseen ja pragmaattiseen kompetenssiin. Kokeen reliabiliteetti ja validiteetti nousevat tutkielmassa keskeisiksi käsitteiksi. Suullisen kielitaidon mittaamisessa ongelmana on kommunikaation arviointi. Koetyyppinä suorituskoe, jossa kokelas arvioidaan kommunikatiivisessa tilanteessa, ei yleisen käsityksen mukaan vastaa autenttista kielenkäyttötilannetta. Kokeen perusteella halutaan kuitenkin tehdä yleistys kokelaan kielitaidosta ja selviytymisestä oikeissa kielenkäyttötilanteissa. Arvioinnissa tehdään ero analyyttisen ja holistisen arvioinnin välille. Kriteeripohjaisessa arvioinnissa pyritään pitäytymään analyyttisessa arvioinnissa, jolloin arvioija kiinnittää huomiota monipuolisesti kokelaan kielitaidon eri osa-alueisiin. Tutkielman tuloksena seitsemän analysoidun arvioijan välillä on suuria eroja arvioinnin lähtökohdissa ja subjektiivisissa painotuksissa. Osa arvioijista painotti organisatorista kompetenssia, ja osa taas pragmaattista kompetenssia. Interaktion ja kommunikaation roolista suullisen kielitaidon arvioinnissa oli suuria mielipide-eroja. Osa arvioijista painotti arvioinnissa kommunikaation tärkeyttä ja muita pragmaattiseen kompetenssiin kuuluvia osa-alueita, kun taas osa mainitsi esimerkiksi oikeakielisyyden ja rakenteiden hallinnan. Kolme arvioijaa painotti pragmaattista kompetenssia, kaksi mainitsi piirteitä molemmista, ja kaksi painotti organisatorista kompetenssia. Osa eroista selittyy arviointitapahtumien eroilla sekä arvioijien kokemuksella. Toisaalta, nämä erot arvioinnin subjektiivisissa painotuksissa eivät suuresti näy itse pilottitutkimuksen viitekehyspohjaisen arviointiskaalan avulla saaduissa oppilasarviointituloksissa. Arvioijien välisiä eroja oppilasarvioinnissa kuitenkin esiintyy. Organisatorista kompetenssia painottavat antoivat osalle oppilaista hieman muita parempia arvosanoja. Tutkielman päätelmä on, että tässä tapaustutkimuksessa arviointityössä oli subjektiivisia painotuksia, ja että jonkin verran eroja kriteeripohjaisessa oppilasarvioinnissa löytyi. Erot eivät kuitenkaan yleisesti ottaen olleet kovin suuria.

Teori, praktik och yrkesval : En etnografisk analys av yrkeslivsrelevansen på Nordicas översättarlinje

Pro gradu -tutkielma “Teori, praktik och yrkesval: En etnografisk analys av yrkeslivsrelevansen på Nordicas översättarlinje” käsittelee pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksen (Nordican) kääntäjälinjan koulutusta. Tutkielman tavoite on tuottaa käytännöllistä tietoa kääntäjäkoulutuksen opinnoista ja opiskelijoista. Tietoa voidaan käyttää suunnitteluapuna Helsingin yliopiston kääntäjäkoulutuksen uudelleenorganisoinnissa, joka tapahtuu vuonna 2009. Tutkimuskysymyksissä keskitytään erityisesti Nordican kääntäjäkoulutuksen työelämäorientaatioon liittyviin opintoihin. Työelämäorientaation osuutta opinnoissa ja kääntäjälinjan opiskelijoiden opintosuunnittelua tutkitaan kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla. Kyselytutkimukseen on vastannut 19 nykyistä ja valmistunutta opiskelijaa kääntäjälinjalta (vastausprosentti on n. 36). Haastatteluihin on osallistunut viisi henkilöä – kolme opiskelijaa ja kaksi valmistunutta. Materiaalin suurin ongelma on aineiston vähyys ja se, että haastateltavista suurin osa opiskelee tai on opiskellut toisen kotimaisen kielen linjalla. Tutkimuksessa ei siis saada riittävästi tietoa äidinkielen linjan opiskelijoiden tilanteesta. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen osaksi aineiston pienuuden takia, mutta kyselytutkimuksen tuloksia analysoidaan myös kvantitatiivisesti. Kyselyn ja haastattelujen avoimet vastaukset analysoidaan etnografisen metodin avulla, joka soveltuu hyvin pienen aineiston analysointiin. Metodissa korostuvat tutkimuksen prosessiluonteisuus ja esimerkiksi tutkimuskysymysten muotoiluun ja materiaalin keräämiseen liittyvä joustavuus. Tutkimusmateriaalin analyysissa korostuu tutkimuskohteen kuvailun sijaan tulkinta. Tutkielman teoriaosuus käsittelee sekä kääntäjäkoulutuksen historiaa että nykyistä yliopistopedagogiikkaa. Johdannossa käsitellään myös Helsingin yliopiston työllistymiskartoituksia ja aikaisempia tutkimuksia Nordican ja käännöstieteen laitoksen opiskelijoiden sijoittumisesta työmarkkinoille. Teoreettisen viitekehyksen keskeisimmät aiheet ovat funktionaalinen kääntäjäkoulutus, kääntäjän kompetenssit, asiantuntijuus ja ammattimaisuus sekä teorian ja käytännön osuus opinnoissa. Teoriaosuus pohjustaa analyysin keskeisiä teemoja. Tutkimustulosten perusteella voi kumota osan tutkielman alussa esitetyistä hypoteeseista. Esimerkiksi kääntäjälinjan opiskelijoiden opintosuunnittelu ja halu suorittaa opintonsa yksinomaan kääntäjälinjalla ovat osoittautuneet oletettua johdonmukaisemmiksi. Opiskelijat ovat motivoituneita ja sitoutuvat kääntäjälinjan opintoihin muun muassa valitsemalla sivuaineita, jotka tukevat pääaineopintoja. Työelämäorientaation osalta tämänhetkiset opiskelijat vaikuttavat tyytyväisemmiltä opintoihinsa kuin jo valmistuneet kääntäjälinjalaiset. Haastateltavien yleinen käsitys on, että työelämäorientaatiota, ja erityisesti kääntäjän ammattiin liittyviä käytännön kysymyksiä, käsitellään opinnoissa liian vähän. Tutkielman tarkoitus on kartoittaa kääntäjälinjan opiskelijoiden ja valmistuneiden kääntäjälinjalaisten käsityksiä opintojen yhteydestä työelämään. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että akateemisiin opintoihin pitäisi sisältyä enemmän työelämäkontakteja. Työharjoittelu on ollut monelle tutkimuksen haastateltavalle hyvä kokemus, joka on johtanut harjoittelujakson jälkeiseen työsuhteeseen. Nordican uutta kääntäjäkoulutusta suunniteltaessa tulisikin ottaa huomioon työharjoittelun tärkeys. Monet haastateltujen mainitsemista koulutuksen kehittämiskohteista liittyvät resurssikysymyksiin. Kääntäjäkoulutuksen uudistuksen myötä voidaan toivottavasti vaikuttaa esimerkiksi erityisalojen kurssitarjontaan.