Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi – Huutijärvi yleissuunnitelma : Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Suunnittelualue käsittää noin 15 kilometrin pituisen osuuden valtatien 12 Alasjärven eritasoliittymästä Tampereelta Huutijärven eritasoliittymään Kangasalle. Valtatie parannetaan nykyiselle paikalleen. Valtatie 12 on Suomen tärkeimpiä poikittaisia yhteyksiä, ja sillä on merkittävä rooli Tampereen seudulle niin valtakunnallisella, seudullisella kuin myös paikallisella tasolla. Suunnittelukohteelle laaditaan maantielain mukainen yleissuunnitelma. Siinä määritetään tien likimääräinen sijainti ja tilantarve sekä suhde nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön, tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut, hankkeen vaikutukset ja ympäristöhaittojen torjumisen periaatteet. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnin ohjelmassa tehtävänä on arvioida valtatien 12 välin Alasjärvi – Huutijärvi parantamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Alueen asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Näkemyksiä hankkeesta ja sen vaihtoehdoista kerätään koko suunnittelun ajan. Hankkeesta tiedotetaan asukkaille ja muille sidosryhmille tiedotteiden, postituslistan sekä internetin välityksellä.

Valtatien 12 liikenneturvallisuustarkastus välillä Eura–Raijala

Valtatiellä 12 on merkittävä rooli Rauman seudun teollisuuden ja Rauman sataman kuljetusten reittinä sisämaahan. Tarkasteluväli Eura–Raijala sijoittuu Euran, Säkylän ja Huittisten alueelle ja sen merkittävimpiä ongelmia ovat raskaan liikenteen aiheuttama turvattomuus kapealla tiellä ja turvattomat tasoliittymät Euran keskustan ja Ristolan kohdalla. Valtatien parantamiseksi on laadittu toimenpideselvitys 2001 ja toimenpidepäätös 2005, joissa merkittävimpänä parannustoimenpiteenä on esitetty tien leventämistä ja tasoliittymien parantamista. Seuraavana suunnitteluvaiheena on tie- ja rakennussuunnitelman laatiminen, joka aloitetaan syksyllä 2016. Valtatien liikennemäärä on välillä 2 700 – 5 700 ajon./vrk (suurin liikennemäärä Euran kohdalla, pienin välillä Ristola–Raijala). Tarkasteluvälillä tapahtuu keskimäärin 36 onnettomuutta vuodessa (kuolemaan johtanut onnettomuus noin joka toinen vuosi). Kaikista onnettomuuksista 49 % on vain pääsääntöisesti omaisuusvahinkoihin johtavia peura- ja hirvionnettomuuksia. Nykytilanteen analyysin, maastokäyntien ja työryhmätyöskentelyn pohjalta valtatielle 12 on määritetty yhteensä 19 parantamiskohdetta, joihin on esitetty noin 60 yksittäistä toimenpidettä. Toimenpiteet on jaettu kolmeen kategoriaan: A) Ajoratamaalaukset, B) Liikennemerkkijärjestelyt ja C) Infratoimenpiteet. Suurin osa toimenpiteistä on pieniä, kustannustehokkaita ja nopeasti toteutettavissa olevia. Kaikkien hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 666 000 euroa (osa kustannusarvioista puuttuu, koska toimenpiteet vaativat jatkosuunnittelua). Selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden yhteenlaskettu laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 0,5 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa (nykyisin kuusi heva-onnettomuutta vuodessa). Varsinais-Suomen ELY-keskus pyrkii resurssiensa puitteissa toteuttamaan tulevina vuosina esitettyjä toimenpiteitä. Suuremmat toimenpidetarpeet tullaan sisällyttämään vuonna 2016 laadittavaan tie- ja rakennussuunnitelmaan ja toteutetaan tien kokonaisvaltaisen parantamisen yhteydessä.

Postpartum fatigue and driving : relating experiences, thoughts and opinions 12 weeks post-birth

Fatigue in the postnatal period is such a common experience for most mothers that the term ‘postpartum fatigue’ (PPF) has been coined to describe it. When new mothers experience extreme fatigue, it follows that their physical health, mental health, and social-wellbeing is negatively affected. It is interesting to note that there is a distinct lack of empirical investigations focusing on the link between PPF and increased risk of injury; particularly when the links between fatigue and increased risk of road crashes are well documented. The purpose of this investigation was to undertake pilot research to develop an understanding of the duration of PPF and the performance impairments experienced by new mothers when involved in safety-sensitive activities, such as driving a motor vehicle. Semi-structured interviews were undertaken with women (N = 24) at 12 weeks postpartum living in South-east Queensland, Australia. Key themes were identified; with a particular emphasis towards understanding the link between the participant’s experience of postpartum fatigue and the impact this has on their overall cognitive and physiological functioning, as well as their experience of the driving task. Further, sleep/wake data was collected and using the Karolinska Sleepiness Scale (KSS) the potential crash risk for this group of mothers is discussed. It is proposed that the findings of this investigation could be used to improve current knowledge among new mothers and practitioners regarding the mechanisms and consequences of fatigue and to inform interventions that lead to a decreased risk of injury associated with postpartum fatigue.

Raman spectroscopic study of the antimonate mineral brandholzite Mg[Sb(OH)12].6H2O

Raman spectra of brandholzite Mg[Sb(OH)6].6H2O were studied, complemented with infrared spectra, and related to the structure of the mineral. An intense Raman sharp band at 618 cm-1 is attributed to the SbO symmetric stretching mode. The low intensity band at 730 cm-1 is ascribed to the SbO antisymmetric stretching vibration. Low intensity Raman bands were found at 503, 526 and 578 cm-1. Corresponding infrared bands were observed at 527, 600, 637, 693, 741 and 788 cm-1. Four Raman bands observed at 1043, 1092, 1160 and 1189 cm-1 and eight infrared bands at 963, 1027, 1055, 1075, 1108, 1128, 1156 and 1196 cm-1 are assigned to δ SbOH deformation modes. A complex pattern resulting from the overlapping band of the water and hydroxyl units is observed. Raman bands are observed at 3240, 3383, 3466, 3483 and 3552 cm-1, infrared bands at 3248, 3434 and 3565 cm-1. The first two Raman bands and the first infrared band are assigned to water stretching vibrations. The two higher wavenumber Raman bands observed at 3466 and 3552 cm-1 and two infrared bands at 3434 and 3565 cm-1 are assigned to the stretching vibrations of the hydroxyl units. Observed Raman and infrared bands are connected with O-H…O hydrogen bonds and their lengths 2.72, 2.79, 2.86, 2.88 and 3.0 Å (Raman) and 2.73, 2.83 and 3.07 Å (infrared).

The efficacy of an augmented virtual reality system to alleviate pain in children undergoing burns dressing changes : a randomised controlled trial

In children, the pain and anxiety associated with acute burn dressing changes can be severe, with drug treatment alone frequently proving to be inadequate. Virtual reality (VR) systems have been successfully trialled in limited numbers of adult and paediatric burn patients. Augmented reality (AR) differs from VR in that it overlays virtual images onto the physical world, instead of creating a complete virtual world. This prospective randomised controlled trial investigated the use of AR as an adjunct to analgesia and sedation in children with acute burns. Forty-two children (30 male and 12 female), with an age range of 3–14 years (median age 9 years) and a total burn surface area ranging from 1 to 16% were randomised into a treatment (AR) arm and a control (basic cognitive therapy) arm after administration of analgesia and/or sedation. Pain scores, pulse rates (PR), respiratory rates (RR) and oxygen saturations (SaO2) were recorded pre-procedurally, at 10 min intervals and post-procedurally. Parents were also asked to grade their child's overall pain score for the dressing change. Mean pain scores were significantly lower (p = 0.0060) in the AR group compared to the control group, as were parental pain assessment scores (p = 0.015). Respiratory and pulse rates showed significant changes over time within groups, however, these were not significantly different between the two study groups. Oxygen saturation did not differ significantly over time or between the two study groups. This trial shows that augmented reality is a useful adjunct to pharmacological analgesia.