Le processus de travail d'une correspondante: une étude observationnelle

Pro gradu -tutkielman aiheena on kirjeenvaihtajan työprosessi. Tutkielma kuuluu kääntämisen sosiologian piiriin. Tutkimuksen kohteena oli Helsingin Sanomien Pariisin-kirjeenvaihtaja Minna Nalbantoglu, jonka työskentelyä tutkielman tekijä havainnoi Pariisissa viiden päivän ajan syyskuussa 2006. Tutkimuksen päämetodina oli tapaustutkimus, jonka lisäksi tutkimuksessa käytettiin metodina haastattelua ja havainnointia sekä dokumenttien, tallenteiden ja työnäytteiden analysointia. Tutkimuksen aineisto muodostui havaintomuistiinpanoista, kirjeenvaihtajan haastattelusta, ääneenajatteluprotokollista, haastattelunauhoista, kirjeenvaihtajan tuottamista artikkeleista, kirjeenvaihtajan käyttämistä lähteistä ja juttupäiväkirjoista. Tutkielman tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva kirjeenvaihtajan työprosessista. Tavoitteena oli vastata seuraavin kysymyksiin: 1) Miten ja millä kriteereillä kirjeenvaihtaja valitsee Helsingin Sanomien lukijoille välitettävät uutiset? 2) Miten uutinen tuotetaan? 3) Minkälaista kääntämistä tai käännöseditointia (transediting) kirjeenvaihtajan työssä esiintyy? Tutkimustulokset on analysoitu viiden käsitteen avulla, jotka ovat uutiskriteerit, uutisen tuottamisprosessi, kääntäminen, käännöseditointi ja portinvartiointi (gatekeeping). Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastattiin analysoimalla kirjeenvaihtajan tutkimusviikon aikana tuottamia artikkeleita Johan Galtungin ja Mari Holmboe Rugen (1965) klassisten uutiskriteerien avulla, joita täydennettiin Judy McGregorin (2002) päivitetyillä uutiskriteereillä. Toiseen tutkimuskysymykseen vastattiin kuvailemalla uutisten tuottamisprosessia. Samalla selvitettiin, mitä lähteitä kirjeenvaihtaja oli käyttänyt jutuissansa. Kolmatta tutkimuskysymystä varten artikkelit analysoitiin Teun A. van Dijkin (1988) uutisen tuottamisprosessin tutkimista varten kehittämällä mallilla. Van Dijkin mallin avulla määriteltiin, mikä tekstinkäsittelystrategia on kääntämistä ja mitkä käännöseditointia. Analyysin perusteella todettiin, että tekstin tuottamisprosessissa esiintyy myös uuden tekstin luomista ja tuotantoa yksikielisen materiaalin pohjalta. Kääntäminen ja käännöseditointi (Karen Stetting 1989) -käsitteitä pohdittiin ennen analyysia työn teoriaosuudessa. Uutisaiheiden analyysin perusteella todettiin, että mitä enemmän tapahtuma täyttää uutiskriteereitä, sitä todennäköisemmin se valitaan uutiseksi. Niin ikään mitä enemmän tapahtuma täyttää McGregorin päivittämiä uutiskriteereitä, sitä todennäköisemmin se valitaan uutiseksi. Analysoitujen uutisten määrä oli kuitenkin pieni, eikä tuloksia voida pitää kuin suuntaa-antavina. Artikkeleiden lähteenä oli käytetty lähinnä haastatteluita, lehtiartikkeleita ja uutistoimistojen sähkeitä. Muiden lähteiden käyttö oli satunnaista. Lähteiden ja käännösstrategioiden välillä ei havaittu korrelaatiota. Eniten käytetty tekstinkäsittelystrategia oli tiivistäminen. Käännöseditoinnin osuus oli yli puolet artikkeleiden tekstistä (keskiarvo 62 %) ja kääntämisen osuus vain kahdeksan prosenttia. Tutkimuksen perusteella käännöseditointi-käsitteen käyttö on perusteltua puhuttaessa kyseisen kirjeenvaihtajan työstä. Tutkimuksen perusteella on kehitetty uusi portinvartiointimalli, joka pohjautuu van Dijkin uutisen tuottamisprosessimalliin. Mallin avulla voidaan analysoida uutisen tuottamisprosessia ja päätellä, minkä verran kääntämistä ja käännöseditointia työssä esiintyy. Mallia ehdotetaan sovellettavaksi paitsi muiden kirjeenvaihtajien niin myös monikielisen materiaalin parissa työskentelevien toimittajien työn sekä uutiskääntämisen analysointiin.

« Le roman est agréablement traduit » : Étude comparative sur la visibilité des traductions et des traducteurs en Finlande et en France à travers des critiques des livres

Pro gradu -työssä tutkitaan ja vertaillaan käännöskirjallisuuden arvosteluja Ranskassa ja Suomessa. Empiirinen aineisto koostuu kaikista Helsingin Sanomien ja Le Monden vuonna 2003 julkaisemista arvosteluista. Lehdissä oli yhteensä 2691 arvosteltua kirjaa, joista 845 oli käännöksiä. Päätavoite on ollut selvittää näiden valtasanomalehtien kritiikkejä tutkimalla, kummassa maassa kääntäjän ja käännöksen asema on näkyvämpi ja minkälaisia julkaistut käännöskritiikit ovat. Lisäksi tavoitteena on ollut tutkia, kumpi lehdistä on avoimempi vieraskielisiä kirjoja ja käännöksiä kohtaan. Kirja-arvostelujen lähemmälle tutkimiselle luodaan pohjaa perehtymällä kääntäjän ja käännöksen näkyvyyteen liittyviin seikkoihin. Tässä käytetään hyväksi Koskisen (2000) tutkimusta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, millainen on hyvä käännös eri kääntäjien ja tutkijoiden mielestä, sekä muita saman aihepiirin tutkimuksia ja aiheesta vallalla ollutta keskustelua. Lisäksi selvitetään, miksi laadukkaat käännösarvostelut ovat harvinaisia ja mistä tämä johtuu. Analyysivaiheen kvantitatiivisessa osassa perehdytään käännösten määrälliseen osuuteen sekä aineistossa että Ranskan ja Suomen kokonaisjulkaisumäärissä. Aineiston käännösarvostelut luokitellaan niiden sisällön mukaan. Tässä on käytetty soveltuvin osin Gullinin (1998) kehittelemää mallia. Käännösarvostelujen sisältöanalyysissa kiinnitetään huomiota niiden käännöstä ja kääntäjää koskeviin kommentteihin. Arvostelujen laadun ja kriitikkojen käyttämien arvosteluperusteiden pohdinta nojautuu aiheesta aikaisemmin tehtyihin teoreettisiin sekä empiirisiin tutkimuksiin. Pro gradu -työ sisältää myös erillisen katsauksen käännettyjen lastenkirjojen arvosteluihin sekä arvostelujen ulkopuolisiin kääntäjiin ja kääntämiseen liittyviin artikkeleihin. Koko tutkimuksen ajan lähestymistapa on vertaileva Le Monden ja Helsingin Sanomien välillä. Tutkimuksesta selviää, että Le Monde julkaisee huomattavasti enemmän kirja-arvosteluja. Molemmat lehdet sisältävät kuitenkin suhteellisesti yhtä paljon arvosteluja käännöskirjoista. Helsingin Sanomissa on enemmän vieraskielisten teosten arvosteluja, ja käännösten ja kääntäjän asema on huomattavasti näkyvämpi lehden kritiikeissä. Suurin osa Le Monden käännösarvosteluista sisältää vain kääntäjän nimen bibliografisissa tiedoissa. Helsingin Sanomissa vain alle puolet käännöskirjoista on arvosteltu tällä tavoin. Myös kritiikit, joissa kääntäjän nimeä ei mainita ollenkaan, ovat yleisempiä ranskalaislehdessä. Suhteellisen pieni osa käännösarvosteluista arvioi käännöksen laatua. Näille arvioille on ominaista perustelujen ja analyysin puuttuminen ja ne ovat usein lyhyitä. Arviot ovat sävyltään enimmäkseen positiivisia tai neutraaleja. Hyvin yleistä on myös se, että kriitikko sekoittaa kaksi eri asiaa: kääntäjän ja kirjailijan tyylin. Yleisin kriitikkojen käyttämä arviointikriteeri on tutkia käännöksen ja kohdekielen tai käännöksen ja lähtötekstin suhdetta. Monesti arviointikriteeri jää täysin epäselväksi. Helsingin Sanomien kritiikeissä kääntäjiin viitataan huomattavasti useammin myös itse arvostelutekstissä. Lehti tuo näkyvästi esille kääntäjiä muissakin kuin kirja-arvosteluartikkeleissaan. Sen sijaan Le Mondessa ei ole pelkästään kääntäjiä käsitteleviä tekstejä.

Campagne Rythnic 07/05/1980 - 15/05/1980: résultats des chalutages pour l'étude des variations nycthémérales d'abondance des espèces démersales de Côte d'Ivoire

As explained in the title, this campaign aimed to assess the diurnal vertical variations in abundance of demersal species off the Côte d'Ivoire

Contribution à l'étude de la croissance de la fougère aquatique Salvinia molesta (Mitchell), Salviniaceae

The growth of the primary and the tertiary forms of the water fern Salvinia molesta was studied during 60 days in 0.06 m2 glass containers containing fresh water. The growth of this plant as a function of time is exponential. The two forms have growth rates statistically identical. The main daily growth rate, expressed in number of leaves, is equal to 6.40% per day for primary forms and 5.90% per day for tertiary form, with doubling time of 10.78 + 1.08 days and 11.64 + 0.15 days.

Contribution à l'étude des modifications hydro-sédimentaires consécutives à la réouverture artificielle de l'embouchure du Comoé à Grand-Bassam

The Bassam artificial inlet was opened (in September 22, 1987) in order to revacuate offshore invasive aquatic plants. This has considerably modified the hydro-sedimentary environment of the lagoonal domain at Grand-Bassam. Tidal currents effect has confered the lagoonal waters an estuarine feature, the saline intrusion (25-35%o) increased beyond the Moossou bridges up to the confluence of the Comoe river. This has led to a cleaning of the river lower course and above all to the bottoms of the lagoon, which were previously confined. The remobilization of mud (from lagoonal bottoms around Bouet Island) evacuated offshore, has exposed lagoonal and oceanic sandy features. This new system remains fragile, with the seasonal (low river-flow) clogging.

Étude comparative de la macrofaune associée aux racines de Pistia stratiotes L. (Araceae) du lac de barrage d'Ayamé II et du fleuve Comoé (Côte d'Ivoire)

Abundance and species variations of the macrofauna associated with the roots of Pistia stratiotes of Ayamé II lake and Comoé river were studied during one year. Samples of plants were collected by hand once a month within a sampler of 1 m2 of surface.

Étude préliminaire sur l'incorporation de liants dans un aliment composé pour poisson d'élevage en Côte d'Ivoire

Artificial feeding constitutes a very important aspect for intensive fish culture. Then, the physical properties, particularly water stability of feed, wider influence the fish production. By trying to find some answers to these problems, a preliminary study on water stability has been conducted at the LAYO aquaculture research station. This work consisted in incorporating different types of binders available in tropical countries in fish pellets of 3.5 mm and 6.0 mm diameters in order to identify an efficient binder allowing the improvement of the water stability of feed. From this experiment, it comes out that the use of wheat flour (A1) gives excellent quality pellets followed by cassava flour residue (A3). Moreover, this study shows that it exists an influence of the diameter on the crumbling of the pellets.

Contribution à l'étude des caractéristiques morphologiques de l'unité littorale de Côte d'Ivoire, Golfe de Guinée: cas du périmètre littoral de Port-Bouet

This paper presents a large scale (1/10000) bathymetric chart along with the beach (s.l.) and shoreface schemes of Port-Bouet littoral. All these charts and maps contributed to identify the three morphological sub-areas which characterize the whole littoral area of Port-Bouet.

Étude quantitative de l'upwelling sur le plateau continental ivorien

A wind-driven upwelling occurs on the continental shelf of Ivory Coast during the northern summer months; by studying the average conditions in the wind field, it has been found that in steady state the vertical speed upwards does not exceed 70 cm per day. The vertical flow per km super(2) is estimated in 46 m super(3)/s for a channel 50 m depth and in 92m super(3)/s for a channel 300 m depth. This study does not include the inclination of isopycnes in geostrophic adjustment with the variations of the Guinea current.

Étude du crabe rouge profond Geryon quinquedens en Côte d'Ivoire. 2 - Éléments de biologie et d'écologie avec références aux résultats obtenus au Congo

Geryon quinquedens is present along the West African continental slope at depths from 300 to 1000 m, on silt-clay sediments. Geryon is a cold and rather poorly oxygenated water loving species. It is easily caught by traps as it is a scavenger and predatory crustacea. In a given area its distribution does not appear to be homogeneous: for example, densities of red crabs are higher in the eastern and western region of Côte d'Ivoire than in the central zone. Similar observations can be made off Congo, Angola and United States. It can be assumed that there is a relation between the abundance of Geryon and the productivity level of the area. Geographical variations of sex ratio are suspected to be correlated with the density distribution. Males and females have not the same bathymetric distribution: females are only common in the shallower waters (300-500 m) whereas males are present in the whole biotope. Seasonal migrations occur down and up the slope in both the sexes and are certainly related to the reproductive biology. Knowledge of the reproductive biology is also necessary to understand fishing-trap catch rate: egg maturation extends over several months and ovigerous females are exceptionally caught by traps; males also are less available during the same period (March to August) when migrations are less important; in this period, mean size increases and probably this happens at the end of a moult. From September to February the catch-rates increase. Growth is slow compared with other littoral Guinean Crustacea (Peneides). Females become sexually mature at a size of 80 mm (carapace width): modification in the allometric relations of abdomen and carapace are then conspicuous.

Étude du crabe rouge profond Geryon quinquedens en Côte d'Ivoire. 1 - Prospection le long du talus continental: résultats des pêches

From Aug 1975 to Jan 1976 a fishing survey for deep-sea red crab Geryon quinquedens was executed along the Ivorian coast between 3{degree} and 7{degree}30'W. Three regions could be distinguished: a central one with poor catches (1.6 kg/trap/20h); an east region with the best catches (5 kg/trap/20h); and a west region, also with good catches (4.5 kg/trap/20h). For the whole survey, catches only took place between 300 and 700m, the best at 400 m. A distinct sexual segregation was observed according to bathymetry with the percentage of males increasing with depth. Nearly the same abundance was observed in Côte d'Ivoire, in Congo and North Angola, while in South Angola catches are somewhat higher.

Biologie de Ethmalosa Fimbriata (Bowdich) en Côte d'Ivoire. 3 - Étude des Migrations en Lagune Ebrié

Spawning of bonga (Ethmalosa fimbriata Bowdich) takes place in polyhalin waters (Sppt. > 5ppt.). Migrations of young fish were studied by the mean of length data observed in different points of the lagoon from the artisanal fishery. Bonga remain 4 months in the hatchery (6 cm), before they expand in the whole lagoon until the age of 9/10 months. After this expansion phase, the fishes come back to the spawning fields (spawning length: 14/15 cm). Postspawning fishes leave the lagoon. Between birth and spawning, bonga are not affected by salinity changes, but reproduction occurs only in waters where salinity is higher than 5ppt.

Biologie de Penaeus duorarum notialis en Côte d'Ivoire. 5 - Nouvelle étude de la croissance

Von Bertalanffy's growth curve parameters K, L∞ and t'o have been estimated for female Penaeus duorarum by modal progression analysis, using the "successive maximums method" of Gheno and Le Guen (1968) for the polymodal size frequency curves analysis and the Tomlinson and Abrahamson's least squares method for parameters computations. For the male the authors used an original method to get an age/length key. The parameters were calculated by Gulland's graphical method (1969).

Biologie de Penaeus duorarum notialis en Côte d'Ivoire. 4 - Rélations entre la répartition et les conditions du milieu. Étude des variations du sex-ratio

The analysis of the geographic and bathymetric distribution of Penaeus duorarum and, particularly P. d. notialis off Côte d'Ivoire and in its whole distribution area leads to the definition of the adult ecological requirements (temperature, salinity, grain size and sediment composition, organic matter) and the importance of the thermocline in the bathmetric distribution. The population structure study shows: (1) variations of size with depth, (2) variations of sex ratio, with size, depth and seasons.

Biologie de Penaeus duorarum en Côte d'Ivoire. 3. Étude des variations quotidiennes des rendements et leur relations avec l'hydroclimat. Essai de généralisation au Golfe de Guinée

Hydroclimatic conditions in the Gulf of Guinea between Senegal and Nigeria are briefly described emphasizing the seasonal variations of transparency. Analysis of the Abidjan based shrimp fleet allowed to the description of the seasonal variations of activity rhythms for Côte d'Ivoire, Ghana, and Nigeria. These rhythms are different between seasons, between fishing grounds, and sometimes even between depths on a given ground. These variations follow the turbidity ones. Diurnal activity is observed in very turbid waters, nocturnal and transition activity in clearer ones. The authors assume that the basic behaviour is a nocturnal one, but that the shrimp-trawlers catches reflect some apparently different ones resulting from diel variations in the stock availability. To explain the apparently diurnal behaviour observed most of the year over the whole Gulf of Guinea it is suggested that these generally benthic shrimps become nectonic at night when turbidity is very high. The results obtained in Ivory Coast, Ghana and Nigeria are compared to those from Senegal where hydroclimatic conditions are different. The similarities are emphasized. The differences in observed behaviour are supposedly caused by the cold season water temps which are sufficiently low to disturb the nor mal activity rhythm.