[Carta Marina] - [Yleiskuva - Overview]

Roma : A. Lafreri 1572

Schonlandia XIII nova tabula - Schonlandia XIII nova tabula

Basel : H. Petri 1540

Nieuwe Paskaert voor een Gedeelte van de Oost Zee ... als mede de Kust van Oost Vinlandt - [Yleiskuva - Overview]

Amsterdam : Johannes van Keulen 1692

Septentrionalium Terrarum descriptio : per Gerardum Mercatorem cum privilegio - [Yleisnäkymä - Overview]

[S.l.] [n. 1606]

Svea ock Göta Riken med Finland och Norland afritade i Stockholm år 1747 - [Översikten]

Stockholm : G. Biurman 1747

Globvs terraqvevs ecclesiastico politicvs Esinimiö. Frontispiece

Viduae 1703, Leonhard Heckenauer sculpsit

Marketing strategy for a GSM phone service. Target market, St. Petersburg Russia. Case MegaFon

Tämä pro gradu tutkielma esittää markkinointistrategian digitaaliselle matkapuhelinpalvelulle penetroiduttaessa uusille markkinoille. MegaFon on uuden sukupolven mobiilioperaattori, jolla on lukuisia teknlogiaan perustuvia etuisuuksia puolellaan. Markkinointistrategian perusteena asiakkaat on määritelty, paikallistettu ja analysoitu. Tämän lisäksi, palvelun positiointi, hinnoittelu- ja jakelukanavavaihtoehdot on myöskin analysoitu ja määritelty. Menestystekijöihin liittyvät kysymykset, myynnin jälkeiseen toimintaan liittyvät asiat on myös tutkittu. Teoreettiset aspektit liittyvät pääsääntöisesti uuden palvelun ja palveluiden lanseeramiseen (palvelu, palvelun elinkaariajattelu), niiden markkinointistrategioihin lanseerausvaiheessa ja markkinointikanavien päättämiseen. Tutkimuksessa on selitetty MegaFonin ennustamis- ja lähestymistavat, joilla on valotettu todellista markkinatilannetta. Tämän tutkielman informaatio on kerätty useista lähteistä, kuten: yleistä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, sisäisiä raportteja ja Megafonin materiaalia, yhteistyökumppaneiden aineistoa, Internettia ja muuta saatavilla olevaa materiaalia. Tuloksena on määritelty päätöksenteon avainkohdat ja osaltaan perinteiset lähestymistavat on kyseenalaistettu.

Suomen ja Venäjän välinen kuorma-autoliikenne 2000-luvulla: nykytilanne ja tulevaisuus

Suomen ja Venäjän välinen kuorma-autoliikenne on jatkuvassa käymistilassa Venäjän tullin ja muiden viranomaisten ongelmallisten uusien määräysten takia. Ongelmista huolimatta Venäjän talouteen ja ulkomaankaupan kuljetuksiin liittyy suuria mahdollisuuksia, joita pyrkivät hyödyntämään Suomen lisäksi myös muut yhteisen rajan Venäjän kanssa jakavat maat. Suomalaisten kuljetusliikkeiden osuus kuljetusmarkkinoista on koko ajan pienentynyt vuodesta 1993 lähtien, venäläisten ottaessa markkinat vähitellen haltuunsa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pahimmat Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen liittyvät ongelmat ja muodostaa toimenpide-ehdotuksia nykytilanteen parantamiseksi. Tutkimuksessa pyrittiin myös visioimaan suomalaisten kuljetusyritysten ja Suomen liikennekäytävän tulevaisuutta Venäjän ulkomaankaupan kuljetuksissa. Tietoa on kerätty suomalaisille kuljetusyhtiöille suunnatulla kyselyllä, asiantuntijoiden haastatteluilla sekä keräämällä havaintoja kuorma-autoyhdistelmän kyydissä reitillä Suomi – Pietari – Moskova. Tutkimuksen perusteella pahimmat ongelmat liittyvät rajanylitykseen. Rajanylitystä voidaan helpottaa kehittämällä rajanylityspaikkojen infrastruktuuria ja tievarsipalveluita, parantamalla rajatilannetiedottamista ja kuljetusten suunnittelua, lisäämällä viranomaisyhteistyötä sekä hyödyntämällä uuden Imatran kansainvälisen rajanylityspaikan tuomia mahdollisuuksia.

External Location Factors of Foreign Direct Investment in Russia – Finnish Perspective

Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää, mitä alueellisia tekijöitä suomalaiset yritykset ottavat huomioon valitessaan sopivaa sijaintia suoralle investoinnille Venäjän sisällä. Muutamia yrityksen sisäisiä tekijöitä käytetään taustamuuttujina selittämään sijaintitekijöiden painotuksissa havaittavia eroja erilaisten yritysten välillä. Venäjän alueita vertaillaan lopuksi painotusten valossa. Työn ensimmäisessä osassa keskitytään suorien ulkomaisten investointien teoreettiseen taustaan. Aiempia tutkimuksia käydään läpi, jotta tekijät, joilla on havaittu olevan vaikutusta investointien sijoittumiseen maan sisällä, saadaan kartoitettua. Työn jälkimmäinen osa perustuu yrityskyselyn avulla kerättyyn empiiriseen aineistoon. Aineiston avulla selvitetään mitä tekijöitä suomalaisyritykset huomioivat sijaintipäätöstä tehdessään. Tulosten valossa on ilmeistä, että alueen markkinapotentiaali on suomalaisyrityksissä tärkein huomioitava tekijä investoinnin sijainnista päätettäessä. Myös infrastruktuuri ja kustannushyödyt vaikuttavat päätökseen. Erityyppisten yritysten painotukset ovat hyvin samanlaisia. Moskova ja Pietari vastaavat Venäjän alueista parhaiten suomalaisyritysten investoinnin sijainnille asettamia kriteerejä.

Se Wsi Testamenti

Uuden testamentin suomennos on Agricolan kirjallisen työn pääteos. Sen esikuvana ovat Lutherin käännöstyöt, ja se sisältää raamatun kirjojen lisäksi 22 Lutherin omaan Uuden testamentin käännökseensä kirjoittamaa esipuhetta saksasta suomennettuna. Wsi Testamenti oli ensi sijassa pappien jumalanpalvelustoimituksissa käyttämä kirja. Wsi Testamenti oli painettu Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa, jossa myös Agricolan koko muu tuotanto painettiin. Nimiösivun puupiirroksessa on kuvattuna Pietari ja Paavali, kussakin nurkassa on symbolisesti esitetty neljä evankelistaa, alhaalla pyhä kolminaisuus.

Nordenskiöldin kokoelma

Nordenskiöldin kokoelma on tutkija ja löytöretkeilija Adolf Erik Nordenskiöldin 1800-luvun lopulla kokoama historiallisten karttojen, maantieteellisen kirjallisuuden ja matkakertomusten harvinaiskirjakokoelma.Se sisältää n. 24 000 painettua karttaa ajalta ennen vuotta 1800 joko atlaksissa tai irtokarttoina. Myös 1800-luvulta on painettuja karttoja. Vanhimmat kartat ovat 1400-luvulta. Kokoelmassa on myös muutamia käsikirjoituksia. Nordenskiöldinkokoelma antaa kuvan länsimaisen maantieteellisen tietämyksen kasvusta antiikista 1800-luvulle. Kokoelman kartat kuvaavat kaikkia maanosia. Erityisesti kirjallisuutta ja karttoja on arktisilta alueilta. Kokoelmassa on lähes täydellinen sarja maantieteen ja kartografian klassikon Claudius Ptolemaeuksen painettuja Geographia-teoksia. Amerikan löytymisestä koskevia teoksia on myös runsaasti.

Yritysmuodon ja toimitilan omistuksen vaikutus yksityislääkärin verotukseen.

Tutkielmassa vertaillaan ammtinharjoittajan verotusta toiminimenä ja osakeyhtiönä, sekä toimitilan vaikutusta verotukseen.

Rakennettu muutos. Esiselvitys Etelä-Karjalan alueellisen toimintakyvyn ylläpitämisestä talouslaman ja teollisuuden rakennemuutoksen paineessa.

Uudella vuosituhannella vauhtia saanut suomalaisen metsäteollisuuden muodonmuutos on yksi eteläkarjalaisen keskustelun ykkösaiheista. Naapurimaakunnassa Kymenlaaksossa suuret konsernit ovat jo sulkeneet kokonaisia tehtaita ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen vaiku-tukset ovat näkyneet täydessä mitassa. Etelä-Karjalassa tapahtumia on seurattu läheltä eikä niiden jatkoksi ole ollut halua liittyä. Etelä-Karjalan lähtökohtia rakennemuutokseen voi avata ja taustoittaa tarkastelemalla rakennemuutoksen kokonaiskuvaa. Vaikka rakennemuutos on yllättänyt monet metsäteollisuusalueet voimallaan, rakenteellisia muutoksia on koettu ennenkin. Yhteiskunnalliset ja taloudelliset rakenteet hakevatkin muotoaan jatkuvasti. Globaalissa toimintaympäristössä muutoksen tahti on kuitenkin kiihtynyt, mikä on puolestaan tuonut uusia alueellisia haasteita erityisesti jos elinkeinorakenne nojaa vahvasti yhteen teollisuuden alaan tai toimijaan. Alueellisina vahvuuksina pidetyt klusterit ovatkin vaarassa muodostua myös riskitekijöiksi, jotka voivat estää uusia innovaatioita ja jarruttaa tarpeettomasti rakenteellista uudistumista. Suomi ei ole tässä suhteessa ainoa: teollisuuskaupungit ympäri läntisen maailman ovat kohdanneet uudistumispaineita, jotka ovat siirtäneet elinkeinorakennetta perinteisestä teollisuudesta kohti palvelu- ja tietointensiivisiä aloja. Toiset kaupungit ovat onnistuneet muuttumaan joustavasti omilla ehdoillaan, toiset ovat heränneet rakenteelliseen uudistumiseen vasta kriisin kautta. Monet perinteiset eurooppalaiset teollisuudenalat, kuten tekstiili-, hiili- ja autoteollisuus ovat kokeneet kovia alasajoja, mutta niiden raunioilta on lähtenyt kasvamaan myös uutta osaamista, kuten kulttuuriprofiloitumista sekä ympäristö- ja ICT-osaamista. Alueelliset lähtökohdat rakennemuutokseen määrittyvät pitkälti nykyisen osaamis- ja yhteistyörakenteen mukaan, jotka Etelä-Karjalassa ovat monelta osin sidoksissa metsäteollisuuteen. Metsäteollisuus on supistuksista ja muista rakennemuutoksen merkeistä huolimatta vielä maakunnassa vahvasti läsnä – niin fyysisesti kuin henkisestikin. UPM ja Stora Enso ovat Etelä-Karjalan suurimmat yksityiset työllistäjät ja molemmilla on tuotantolaitosten lisäksi alueella myös omat tutkimuslaitoksensa. Yhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa on tiivistä yliopiston kouluttaessa alalle merkittävän määrän uusia osaajia. Metsäklusteriin on sidottu myös monet muut toimijat kuten Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, alueen oma Metsäteollisuusinstituutti, maakunnasta käsin hallinnoitava Uusiutuva metsäteollisuus -klusteri, sekä laaja alihankinta- ja palveluverkosto. Rakennemuutoksen haasteisiin on Etelä-Karjalassa ja myös valtakunnan tasolla vastattu käynnistämällä hankkeita, jotka pyrkivät lisäämään metsäteollisuuden kannattavuutta kehittämällä yhä älykkäämpiä metsäteollisuustuotteita. Metsäteollisuuden ohella Etelä-Karjalan vahvoina osaamisalueina ja tärkeinä investointikohteina pidetään ympäristö- ja energia-alaa sekä Venäjä-osaamista. Myös palvelualaan sekä alueen matkailuun on investoitu vahvasti viime vuosina. Kokemukset äkillisistä rakennemuutoksista muualla Suomessa ovat osoittaneet, että kriisitilanteessa eri toimijat kokoontuvat laajasti yhteen tekemään töitä tilanteen kääntämiseksi positiiviseksi. Nämä verkostot rakentuvat luontevasti ja nopealla aikataululla äkillisen kriisin uhatessa alueellisen elinvoiman säilymistä. Vaikka kriisivalmiuden rakentaminen on olennainen osa rakennemuutoksen valmistautumista myös Etelä-Karjalassa, vielä suurempi merkitys on ennakoimisella ja muutoksen aktiivisella rakentamisella. Ennakointiin kuuluu laaja katsantokanta ja valmistautuminen myös kipeisiin skenaarioihin. Metsäteollisuusmaakunnan on myös uskallettava katsoa rakennemuutosta myös muuten kuin metsäteollisuuden silmin, sillä rakennemuutoksen vaikutusalue ei rajaudu vain metsäklusteriin. Kriisitilanne onkin alueelle aina myös mahdollisuus kehittymiseen ja vanhojen rakenteiden uudelleenarviointiin. Mikäli hyvin vauhtiin päässyt metsäteollisuuden uudistumissuunnitelma ei kanna tai se jättää Etelä-Karjalaan vain hyvin pienen, entistä erikoistuneemman metsäteollisuussektorin, varalla on hyvä olla uusia suunnitelmia, rakenteita sekä jo kasvuun alkuun päässeitä tulevaisuuden aloja. Elinkeinorakennetta tulee arvioida myös laajemmin; onko klusteriajattelu jo aikansa elänyt yhä lyhentyvien elinkaarien myötä ja pitäisikö veturiyritysten sijaan osaamista hajauttaa joustavampaan ja monipuolisempaan muotoon? Miten rakennemuutokseen tulisi ylipäätään suhtautua? Onko rakennemuutoksen estäminen ja lieventäminen ainoat toimintamallit vai voisiko rakennemuutosta jopa olla edullisempaa jouduttaa?