Tietotyöntekijöiden osaamisen mittaaminen

Tietotyötä ja tietotyöntekijöitä on tutkittu jo monta vuosikymmentä, mutta siitä huolimatta nämä määritelmät ovat edelleen vailla tieteellisessä käytännössä vakiintunutta sisältöä. Voitaneen kuitenkin sanoa, että nykypäivän työstä yhä suurempi osuus on luokiteltavissa tietotyöksi. Tietotyöntekijöille puolestaan on keskeistä oman osaamisen myyminen työmarkkinoilla. Tästä huolimatta tietotyöntekijöiden osaaminen on tieteellisessä tutkimuksessa jäänyt melko vähäiselle huomiolle. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, millainen osaaminen on keskeistä kaikille tietotyöntekijöille. Tämän lisäksi tarkasteltiin myös sitä, miten näitä keskeisiä osaamisalueita voidaan mitata osaamiskartoituksen, inhimillisen pääoman tai henkilöstötilinpäätöksen avulla. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja hyödyntäen lähinnä grounded theory –menetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin tietotyöntekijöiden puolistrukturoidulla haastattelulla sekä rekrytoinnin ammattilaisille suunnatulla lomakekyselyllä, joka toteutettiin internetin välityksellä. Erityisen keskeisinä tietotyöntekijöille voidaan pitää yleisemmän tason osaamisia, kuten esimerkiksi sosiaalisia taitoja tai ongelmanratkaisukykyä. Huomattava merkitys on myös persoonaan liittyvillä ominaisuuksilla, motivaatiolla ja asenteella. Mittaamisen suhteen nämä ovat haastavia, sillä niiden toteaminen ei ole samalla tavalla yksinkertaista kuin ammattispesifin osaamisen havaitseminen. Nämä ominaisuudet ovat kuitenkin siinä määrin keskeisiä tietotyöntekijöiden työsuorituksille, että niitä ei tulisi sivuuttaa liian vaikeina.

Projektin suunnittelu ja johtaminen julkishallinnon organisaatiossa

Työn tavoitteena on tutkia projektisuunnittelun ja projektijohtamisen perusteiden toteutu-mista projektityöskentelyssä julkishallinnon organisaatiossa. Tutkimuksen ydin on tunnistaa projektisuunnitelman, muutoshallinnan ja projektipäällikön osaamisen sekä johtamis-käyttäytymisen merkitys projektin onnistumisen näkökulmasta. Tutkimus käsittää projektihallinnan kokonaisuutena, jota toteutetaan suunnittelun, toimin-nan ja johtamisen vuoropuhelussa. Tutkimuksessa verrataan kirjallisuudesta esitettyä pro-jektisuunnittelun ja johtamisen teoriaa Liikenneviraston projektihallinnan ohjeistukseen, mallipohjiin ja kokemukseen projektipäällikön johtamiskäyttäytymisestä. Johtopäätöksinä esitetään Liikenneviraston projektiohjeistuksen kehittämiskohteet sekä Liikenneviraston projektijohtamisen kulttuurissa hyviksi johtajaominaisuuksiksi koetut projektipäällikön ominaisuudet. Keskeisenä havaintona tunnistetaan projektityöskentelyn kehämäinen luonne ja siitä aiheutuva jatkuvan suunnittelun, arvioinnin ja johtamisen tarve.

Kirurgisten potilasohjeiden laatu ja valmius tukea voimavaraistavaa potilasohjausta sekä infektioiden torjuntaan liittyvä sisältö

Hoitotyössä infektioiden torjunnan painopistealueena on ollut lisätä potilaiden osallistuvuutta voimavaraistavalla potilasohjauksella. Potilasohjauksen apuna käytetään usein kirjallisia potilasohjeita, joiden rakenne ja laatu tulee olla hyvä. Lisäksi potilasohjeiden tulee omata valmiuksia tukea voimavaraistavaa potilasohjausta. Kirjalliset potilasohjeet ovat hyvä potilasohjauksen keino, mutta systemaattinen tieto potilasohjeiden laadusta, valmiuksista tukea voimavaraistavaa potilasohjausta sekä infektioiden torjunnan sisällöstä puuttuu. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida Suomen yliopistosairaaloiden kirurgisten potilasohjeiden infektioiden torjuntaan liittyvää sisältöä. Lisäksi oltiin kiinnostuneita potilasohjeiden laadusta hyvien kirjallisten potilasohjeiden ominaispiirteiden toteutumisessa sekä potilasohjeiden valmiuksista tukea voimavaraistavaa potilasohjausta. Tutkimuksen aineistona oli viiden yliopistosairaalan kirurgisille aikuispotilaille tarkoitetut potilasohjeet (N = 237). Organisaatioittain joka viides potilasohje (n = 50) analysoitiin potilasohjeiden laadun osalta sisällönerittelyllä ja aikaisemmin kehitetyn mittarin avulla (Salanterä ym. 2004). Deduktiivisella sisällönanalyysillä analysoitiin potilasohjeiden valmiuksia tukea voimavaraistavaa potilasohjausta, jonka ulottuvuuksien esiintyvyyden arviointiasteikko oli kehitetty tätä tutkimusta varten. Induktiivisella sisällönerittelyllä analysoitiin infektioiden torjuntaan liittyvä sisältö. Potilasohjeiden laadussa oli paljon vaihtelua, ja vain 36 % (n = 18) potilasohjeista oli julkaistu viimeisen kolmen vuoden (2010–2012) aikana. Potilasohjeet olivat ulkoasultaan selkeitä ja johdonmukaisia, jolloin kirjallisten potilasohjeiden ominaisuuksista parhaiten toteutuivat ulkoasun sekä kielen ja rakenteen ominaisuudet. Potilasohjeet kuvasivat toimenpidettä ja siitä selviytymistä, antaen parhaiten valmiuksia tukea toiminnallista ja bio-fysiologista selviytymistä potilasohjauksella. Infektioiden torjuntaan liittyvä sisältö oli pääasiassa esitetty epäsuorasti toisen asian kautta. Infektioiden syntyyn tai torjuntaan ei viitattu, vaan asiaa tarkasteltiin muusta näkökulmasta esimerkiksi ylipainon ja ihon kunnon osalta. Yleisin infektioiden torjuntaan liittyvä sisältö koski käsihygieniaa, vaikka sen toteuttamista ei opastettu tai ohjeistettu. Tutkimus tarjoaa lähtökohdan kehittää potilasohjeiden infektioiden torjuntaan liittyvää sisältöä sekä potilaan osallistuvuuden lisäämistä. Erityisesti tulisi kehittää potilaan osallistuvuuden tukemista voimavaraistavalla potilasohjauksella. Jatkotutkimuksena tulisi kartoittaa potilaiden tarpeet infektioiden torjunnan sisällöstä sekä kehittää kansallinen ohjeistus potilasohjeiden infektioon torjuntaan liittyvästä sisällöstä ja rakenteesta.

Ford Junior 1934

kuv., 16 x 23 cm

Ford 1939

kuv., 20 x 28 cm

Ford 1939

kuv., 20 x 28 cm

Ford 1939

kuv., 20 x 28 cm

Ford V-8 lastvagnar 1935

kuv., 22 x 28 cm

Ford V-8 kuormavaunut 1935

kuv., 22 x 28 cm

Yksilöllinen johtamisviestintä vanhusten hoivakodissa

Yksilöllisyyttä korostetaan kaikilla elämän osa-alueilla 2000-luvun yhteiskunnassa. Työyhteisöt eivät ole poikkeus tässä suhteessa muusta yhteiskunnasta. Työntekijän osuutta ja merkitystä korostetaan yrityksissä ja työntekijöitä pyritään aktivoimaan osaksi kehittämisprosesseja. Tällaisessa organisaatiokulttuurissa on kuitenkin mahdollista, ettei yksittäinen työntekijä koe tulevansa kohdatuksi työyhteisössään yksilönä, henkilökohtaisesti. Erityisesti lähiesimiehet ovat avainasemassa työntekijöitten työmotivaatioon vaikuttavien tekijöiden havaitsijoina ja aktiivisina toimijoina motivaation parantamisen suhteen. Onnistunut motivointi vaatii kuitenkin esimieheltä työkaluja, joiden avulla hän voi toisaalta analysoida niin toimintaympäristöään, omaa toimintaansa kuin alaistensa toimintaa. Erilaiset johtamisteoriat tarjoavat apua johtamisen vaikutuksen arviointiin. Tässä tutkimuksessa on hyödynnetty Herseyn ja Blanchardin tilannejohtamisen teoriaa mallina johtamisen tehokkuuden kasvamisesta sen ollessa henkilökohtaisempaa. Lähiesimiehillä on vastuu viestinnän toteuttamisesta ja kehittämisestä työntekijöitten ja hallinnon rajapinnassa. Työnohjauksen tehokkuus ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet määrittävät viestinnän tehoa. Esimiehen tulee pystyä arvioimaan omaa viestintäänsä ja lisäämään tarpeen mukaan sen tehoa ja vaikuttavuutta, muuttamalla viestinnän muotoa tai sisältöä vastaamaan paremmin vastaanottajan ominaisuuksia ja kykyjä. Tässä tutkimuksessa on tutkittu vanhusten hoivakotien esimiesten ja työntekijöiden välisen viestinnän vaikutusta työmotivaatioon. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena jota varten on teemahaastattelujen avulla kerätty informaatiota kolmesta eri hoivakodista yhteensä yhdeksältä eri haastateltavalta. Vastausten perusteella on voitu esittää, että yksilöllisellä huomioimisella esimies-alaisviestinnässä on merkittävä positiivinen vaikutus työmotivaatioon. Työssä pysymiseen tällä ei ollut suurta vaikutusta, sillä haastateltujen hoiva-alan ammattilaisten vastuuntunto ja kutsumus ammattiin on niin vahva, ettei viihtyvyystekijöillä ollut suurtakaan merkitystä. Työssä viihtymiseen viestinnällä oli suuri vaikutus. Hyvässä viestintäsuhteessa esimiehen kanssa oleminen osaltaan lisäsi mielikuvaa oman työn positiivisesta vaikutuksesta asukkaitten viihtymiseen. Hyvällä viestinnällä oli siis haastateltavien mielestä suora vaikutus asiakkaiden viihtyvyyteen, ja koska kaikki haastateltavat kokivat asiakaspalautteen merkityksen kaikesta palautteesta suurimmaksi, oli tämän asiakaspalautteen vaikutus omaan motivaatioon ja työssä jaksamiseen merkittävä.

Innostuneena ikään katsomatta - Ikäjohtamisen vaikutus työmotivaatioon

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, voidaanko ikäjohtamisella vaikuttaa henkilöstön työmotivaatioon. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena haastattelemalla pankissa toimivia eri-ikäisiä palveluneuvojia lokakuussa 2012. Tutkimuksen tuloksena havaittiin että ikäjohtamisella on vaikutusta henkilöstön työmotivaatioon sekä suoraan että välillisesti. Suorat vaikutukset syntyvät pääasiassa yksilöllisen johtamisen kautta, jossa esimies ottaa huomioon alaisensa persoonan, taustan sekä osaamisen ja muokkaa työtehtäviä sekä omaa esimiestyötään niiden mukaisesti. Työmotivaation kannalta on oleellista että työntekijän yksilölliset ominaisuudet yhdistyvät työn sisältöön häntä motivoivalla tavalla. Motivoivassa työssä korostuvat työn merkityksellisyys, vastuullisuus ja tuloksellisuus. Välilliset vaikutukset syntyvät ennen kaikkea työn organisoinnin ja työyhteisössä vallitsevan ilmapiirin myötä ja vaikuttavat sitä kautta sekä fyysiseen että sosiaaliseen työympäristöön, joilla kummallakin on merkitystä työmotivaation rakentumisessa. 

Effective Social Intranet. Case: Mobile Routing Business Unit, Tellabs

The purpose of this thesis is to examine what the normative, effective social Intranet solution is for Tellabs Mobile Routing business unit in terms of sharing knowledge more openly and effectively, fostering innovation, and improving team spirit and positive employee experience. Additionally, these aspects are researched from the intra- and inter-organizational points of view. The research is based on previous literature and empirical interviews. Based on these two items, an eight-fold recommendation proposal was created to change the current Intranet to become an effective social Intranet.

Luksusbrändit internetissä : enemmän intohimoa, vähemmän järkeä

Luksustuotteiden kansainväliset markkinat ovat kasvaneet merkittävästi 1990-luvulta lähtien. Varsinkin perinteisissä luksusmuotimaissa, kuten Ranskassa ja Italiassa, luksusmuotibrändien merkitys on suuri valtion taloudelle. Luksusbrändien liiketaloudellisessa johtamisessa on usein puutteita johtuen alan luovasta luonteesta, jossa huomio on enimmäkseen kiinnitetty tuotteen suunnitteluun. Luksustuote vaatii kuitenkin rinnalleen vahvan brändin, joka vetoaa kuluttajiin. Luksusbrändin markkinointi poikkeaa perinteisestä brändimarkkinoinnista siinä, että luksuksen markkinoinnissa on olennaista ymmärtää mistä luksus muodostuu ja miksi kuluttajat haaveilevat luksuksesta. Massamediana pidetty internet on erityisen haastava markkinointiväline luksusbrändeille, jotka vaalivat eksklusiivisuuttaan. Luksusbrändien kotisivuja on kuitenkin viime vuosina luotu yhä enemmän ja enää vain harvoilla luksusbrändeillä ei ole omia kotisivuja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten luksus ilmenee luksusbrändien kotisivuilla. Ensimmäisenä osaongelmana tarkastellaan sitä, miten luksusbrändin ominaisuudet ilmenevät luksusbrändien kotisivuilla. Toisessa osaongelmassa tarkastellaan sitä, miten luksusbrändin arvot ilmenevät luksusbrändien kotisivuilla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena sisällön analyysinä. Tutkimuksessa keskityttiin luksukselle ominaisiin piirteisiin ja niiden ilmenemiseen luksusbrändien kotisivuilla. Aineistona käytettiin olemassa olevia luksusbrändien kotisivuja, joiden sisältöä havainnoitiin ulkoisesti. Aineistoa havainnoitiin hyvin monitahoisesti ja kokonaisvaltaisesti sen mukaan, minkälaisia ominaisuuksia ja sisältöä tutkimukseen kohteena olleilla kotisivuilla oli. Tutkimustulokset on esitetty narratiivina, jotta lukija saisi mahdollisimman rikkaan kuvan tutkimuksen kohteena olleiden kotisivujen sisällöstä. Tutkimustulokset on lisäksi raportoitu osaongelmien pohjalta luotujen kategorioiden mukaisesti. Luksusbrändien ominaisuuksien ilmeneminen kotisivuilla on jaoteltu neljään luokkaan: eksklusiivisuus, autenttisuus, taiteellisuus ja brändin persoonallisuus. Luksusbrändin arvojen dimensiot on jaoteltu kolmeen luokkaan: funktionaalinen, symbolinen ja kokemuksellinen. Tutkimustulokset osoittivat, että luksusbrändien kotisivuilla luksusbrändien ominaisuudet ja arvot ilmenevät hyvin eri tavoilla. Lisäksi painotus eri ominaisuuksien ja arvojen välillä vaihtelee huomattavasti. Tosin yhtäläisyyksiäkin esiintyi mm. eksklusiivisuuden ilmenemisessä. Luksusbrändin markkinoinnissa on kyse unelmien markkinoinnista, johon internet viestintävälineenä luo aivan uusia mahdollisuuksia.

Laboratoriokäyttöön soveltuvan syklonin suunnittelu

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan laboratoriokäyttöön soveltuvan syklonin suunnittelussa huomioitavia asioita. Työn kokeellisessa osuudessa tarkastellaan aiemmin nesteen ja kiintoaineen erotukseen käytetyn hydrosyklonin soveltuvuutta kaasun ja kiintoaineen erotukseen. Syklonit ovat laajasti käytössä olevia kaasun ja kiintoaineen erotukseen suunniteltuja laitteita. Yksinkertainen, ilman liikkuvia osia toteutettu rakenne tekee sykloneista kustannuksiltaan alhaisen ja toimintavarman ratkaisun moniin teollisuuden ilmanpuhdistustarpeisiin. Yleinen käyttökohde on esimerkiksi poistoilman esipuhdistus ennen pienhiukkaskeräintä. Työn kirjallisuusosassa käydään läpi suureet, joiden avulla syklonien toimintaa voidaan arvioida ja vertailla. Lisäksi esitellään yleisimmät syklonin rakenneratkaisut sekä syklonin erot ja yhteneväisyydet muiden erotuslaitteistojen kanssa. Lopuksi käydään läpi, miten erilaiset käyttöolosuhteet tai syklonin ominaisuudet vaikuttavat syklonin toimintaan ja tehokkuuteen. Kokeellisessa osassa esitellään menetelmiä laboratoriokäyttöön soveltuvan syklonin mittasuhteiden määrittämiseksi perustuen laboratoriosyklonille asetettuihin vaatimuksiin ja ennalta määrättyyn halkaisijaan. Laskettuja arvoja vertaillaan mainittuun hydrosykloniin. Lisäksi analysoidaan hydrosyklonin tehokkuutta kaasun ja kiintoaineen erotuksessa sen käsittelemän kalkin partikkelikokojakaumien perusteella. Kokeellisen osan tuloksista havaitaan, että hydrosykloni ei ilman muutoksia suoraan sovellu kiintoaineen ja kaasun erotukseen. Suurimmaksi ongelmaksi tämän työn yhteydessä nousee kiintoaineen tarttuminen laitteiston sisään staattisen sähkön ja liian pienen virtausnopeuden vaikutuksesta. Virtausnopeutta sisääntuloputkessa voitaisiin kasvattaa sen halkaisijaa pienentämällä tai tilavuusvirtaa kasvattamalla. Syklonin muokkaaminen paremmin vastaamaan standardimittasuhteita parantaisi todennäköisesti virtausprofiileja laitteiston sisällä. Lisäksi rakennemateriaalin vaihtaminen metalliin olisi suositeltavaa staattisen sähkön eliminoimiseksi.

Hitsauksen lämpökäsittelyn vaikutus CrMo - terästen mekaanisiin ominaisuuksiin

Diplomityössä selvitettiin lujuusomaisuuksien muuttumista toimitustilassa olevilla ja hitsatuilla The American Society of Mechanical Engineering (ASME) SA335 P22 ja P5 teräksillä, kun hitsauksen lämpökäsittelylämpötila oli suurempi kuin materiaalin valmistuksen aikainen päästölämpötila. Diplomityön perusteella ei pystytä yksiselitteisesti todentamaan tai kumoamaan standardeissa ASME SA335: 2008a, ASME B31.3: 2010 ja SFS-EN 13445: 2009 esitettyjä varoituksia materiaalien mekaanisten ominaisuuksien huononemisesta, jos hitsien jälkilämpökäsittely ylittää materiaalien päästölämpötilan. Veto-, kovuus- ja iskukoetestitulosten perusteella todennettiin kuitenkin, ettei lämpökäsittely lämpötila-alueella 710–760 oC vaikuta suuresti materiaalien mekaanisiin ominaisuuksiin. Tuloksien perusteella todettiin myös, että koemateriaalivalikoima ja tehdyt testisarjat olivat suppeahkoja tarkkojen hankinta- ja valmistuskriteerien määrittämiseksi.