499 resultados para Surcharge compensatoire du muscle plantaire
Resumo:
This doctoral thesis starts with a comprehensive introduction seeking to anchor the problematics of the ethics of the poetician translator (a translator of literary and similar texts) in a theoretical framework drawing on moral philosophy. This introductory section is followed by six published papers (four journal articles and two papers from conference proceedings), forming the main body of the thesis, which progressively develop a possible application of this theoretical framework. Starting from the acknowledgement that one of the ethical stakes in translation is constructed around the relation to the foreign and to the other , the translation process is scrutinized through the prism of the philosophies of Dialogue , focusing on how the translating actors relate to their task. The central notions around which philosophies of Dialogue are built are introduced and applied to translation. The question of intersubjective relations, addressed from a philosophical perspective, is developed with the help of the works of Martin Buber, Gabriel Marcel, Emmanuel Levinas and Paul Ric ur. The introductory section presents and explicates the thought of each of these philosophers and extracts the concepts that are then developed in the articles and conference papers collected here. Each paper concentrates on the notions of one of the philosophers referred to above and places these notions in perspective with other philosophies of Dialogue. All the papers contribute to explicating the relationship between the multiple philosophical notions that address the problematics of alterity and the condition of the translator. The work as a whole leads to the idea that the task of the poetician translator is not only to translate a text properly but above all to rouse and increase the desire of linguistic communities to live together.
Resumo:
Tutkielman aihe on mytologisten nimien kääntäminen Platonin Pitojen kuudessa käännöksessä (ranska, englanti, saksa, suomi, ruotsi, viro). Lähtökohtana oli selvittää, mikä käännösstrategia heijastaa selkeimmin Platonin periaatetta, jonka mukaan etymologia kuvaa nimen tarkoitteen luonnetta. Käännöksiä tarkastellaan kontrastiivisen analyysin keinoin. Käännösten mytologisia nimiä sisältäviä otteita analysoidaan ja vertaillaan sekä keskenään että alkutekstin kanssa. Tarkoituksena on selvittää, miten ja missä nimien merkitys välittyy käännösten lukijoille. Tutkielmassa käsitellään myös nimiin liittyviä käännösongelmia sekä syitä erilaisiin strategiavalintoihin. Tähän pyritään esittelemällä kääntäjien ja asiantuntijoiden näkemyksiä nimien kääntämisestä. Tiedot perustuvat sähköpostitse ja suullisesti tehtyihin haastatteluihin. Aiheen valinta johtuu siitä, että haluttiin osoittaa, miten paljon mytologisten nimien kääntäminen tai kääntämättä jättäminen voi vaikuttaa käännösten ymmärrettävyyteen ja helppolukuisuuteen. Kääntäjät ja asiantuntijat eivät kuitenkaan usein tiedosta tätä ongelmaa vaan lähestyvät nimiä pääasiassa kahdella vastakkaisella tavalla, joko kääntämällä ta transkriboimalla. Heidän näkemyksensä asiasta ovat hyvin erilaisia ja ristiriitaisia, eikä kompromissia ei ole syntynyt. Teoreettinen viitekehys on käännösteoreettinen. Ensin määritellään käännösstrategiat, joita nimien kääntämisessä käytetään - yleensä ja tutkituissa käännöksissä. Käsitteiden jaottelun peruslähtökohtana on se, missä määrin strategia paljastaa käännösyksikön merkityksen. Käännösanalyysin tueksi esittellään antiikin etymologian ja personifikaation käyttöä. Käännösosuudessa analysoidaan käännöksiä ja niitä verrataan alkuteksteihin. Kontrastiivisen analyysin avulla osoitetaan, että Pitojen mytologiset nimet eivät ole erisnimiä ja selvitetään, missä määrin niitä käsitellään käännöksissä yleis- ja missä määrin erisniminä. Käännösanalyysissä tutkitaan käännösratkaisuja ja nimien ja niihin perustuvien sanaleikkien merkityksen välittymistä juoksevassa tekstissä. Perusoletus oli se, että nimien kääntäminen on ongelmallista. Haluttiin selvittää, missä määrin niiden sisältämä informaatio välittyy lukijalle käännöksissä. Analyysi osoittaa, että kääntäminen välittää tehokkaimmin nimien merkityksen. Se on kuitenkin vaikeaa, koska nimillä ei ole vastineita, jotka kattaisivat niiden semanttiset, filosofiset ja kulttuuriset konnotaatiot. Nimet tuottavat ongelmia myös informaatiotiheyden kannalta. Jos ne käännetään, osa konnotaatioista jää välittämättä. Jos ne transkriboidaan, ne jäävät opaakeiksi. Tekstin koherenssi rikkoutuu, jos samat nimet milloin transkriboidaan, milloin käännetään. Jos nimien johdoksiin perustuvat sanaleikit käännetään mutta mytologiset nimet transkriboidaan, yhteys katoaa. Lopuksi tarkastellaan strategianvalinnan syitä, joita ovat nykyaikaistetun lähtötekstin vaikutus, eri käännöstraditiot, kääntäjien mieltymykset, filosofiset teoriat sekä kohdeyleisö. Kääntäjän on mietittävä, mikä on lukijalle tarkoituksenmukaista. Analyysin mukaan transkriboidut nimet ovat usein opaakkeja ja tekevät tekstistä vaikeaselkoisen. Analyysin selkein tulos lienee se, että nimien merkityksen eksplisitointi juoksevassa tekstissä ilmentää parhaiten niiden tärkeää etymologiaa. Tämä havainto voisi ehkä saada kääntäjät ja asiantuntijat pohtimaan ratkaisujaan ja johtaa kompromisseihin, joissa merkitys ja muut aspektit yritettäisiin välittää yhdessä. Tutkimus voi lisäksi valaista Platonin etymologian käyttöä sekä personifikaatiota, jota on tutkittu vähän. Avainsanat: Platon, Pidot, Erisnimet, Kääntäminen, Etymologia, Kontrastiivinen analyysi
Resumo:
Adenine nucleotides and their related compounds were determined in muscle extracts from two species of fish that were stored in ice after thawing. The fish were the closely related species, Australian barramundi (Lates calcarifer ) and Kenyan Nile perch (Lates niloticus ) which had different process histories. For all samples, adenine nucleotides did not exceed 6% of the total nucleotide pool. Inosine monophosphate (IMP) decreased steadily with storage. Hypoxanthine (Hx) was the major product of adenosine triphosphate (ATP) degradation in both barramundi and Nile perch, showing a steady increase with days of iced storage. The Hx level did not reach a maximum during the 9d storage period. The K-value also increased regularly with time of storage and for the later stages (i.e., 7 and 9d) and was significantly different (P < 0.01) for the two species. The iced storage life of these typical samples of barramundi and Nile perch was estimated to be 3d after thawing using a K-value of < 30% to indicate excellent quality. Despite the differences in process history the nucleotide profiles were remarkably similar during storage. This precludes the use of nucleotide levels as a means of differentiating between these species.
Resumo:
Pro gradu- tutkielmassani tarkastelen suomi-ranska kaksikielisyyden kehittymistä perheissä, joissa vanhemmilla on eri äidinkieli. Työni tavoitteena on ollut tutkia kuinka eri ympäristötekijät vaikuttavat kaksikielisyyden omaksumiseen ja miten perheiden erilainen panostus vähemmistökielen, ts. kielen joka ei esiinny ympäristössä, oppimiseen näkyy saavutetuissa tuloksissa. Tutkimukseeni osallistui 13 perhettä, joilla on 10-12 vuotiaita, ranskaa ja suomea päivittäin käyttäviä lapsia. Lapsia oli yhteensä 18. Voidakseni tarkastella myös kieliympäristön vaikutusta oppimiseen valittiin perheistä kuusi Suomesta ja seitsemän Ranskasta sekä Sveitsin ranskankieliseltä alueelta. Tutkimusmenetelmiini kuului vanhempien haastattelu perheen sosiolingvististen tekijöiden selville saamiseksi ja lasten kanssa keskustelu suullisen kielitaidon arvioimiseksi. Pääpaino kielitaidon arvioinnissa oli kuitenkin kirjallisella tekstillä, jonka lapset tuottivat molemmilla kielillä tekstittömän kirjan kuvien perusteella. Teksteistä suoritettiin virheanalyysit, joissa eri virheet jaettiin ortografisiin, semanttisiin ja kieliopillisiin virheisiin. Jokaiselle lapselle lasketiin myös keskiarvo, joka osoitti kuinka monta sanaa tekstissä oli jokaista virhettä kohti. Näiden keskiarvojen pohjalta tutkittiin yhteneväisyyksiä virhemäärien sekä perheiden sosiolingvististen tekijöiden kesken. Yhteenvedossa verrattiin myös tuloksia teoriaosassa esitettyihin kielitieteilijöiden tarjoamiin periaatteisiin. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että ympäristön vaikutus näytetään usein aliarvioitaneen kaksikielisyyttä koskevissa teoksissa. Hyvään kielitaitoon vähemmistökielessä tarvitaan enemmän kuin yksi kieli - yksi henkilö menetelmä, jossa vanhemmat puhuvat lapselle omaa äidinkieltään. Hyviksi vahvistuskeinoiksi havaittiin varsinkin kaksikielinen koulu sekä useat vierailut toisen vanhemman kotimaahan. Varsinkin perheen nuorimpien lasten vähemmistökielen oppimiseen tulisi panostaa sillä näillä on syntymästään asti mahdollisuus käyttää enemmistökieltä myös vanhempien sisarusten kanssa. Kieliympäristön vaikutuksesta havaittiin, että Suomessa asuvat lapset hallitsivat yleisesti ottaen paremmin vähemmistökielensä kuin Ranskassa asuvat. Tähän pidettiin syynä ranskalais-suomalaisen koulun positiivista vaikutusta kielen oppimiselle sekä ranskankielen arvostettua asemaa Suomessa. Avainsanat: Kaksikielisyys, kieltenoppiminen, bilinguisme, acquisition des langues, couple mixte
Resumo:
Le naturalisme finlandais. Une conception entropique du quotidien. Finnish Naturalism. An Entropic Conception of Everyday Life. Nineteenth century naturalism was a strikingly international literary movement. After emerging in France in the 1870s, it spread all over Europe including young, small nations with a relatively recent literary tradition, such as Finland. This thesis surveys the role and influence of French naturalism on the Finnish literature of the 1880s and 1890s. On the basis of a selection of works of six Finnish authors (Juhani Aho, Minna Canth, Kauppis-Heikki, Teuvo Pakkala, Ina Lange and Karl August Tavaststjerna), the study establishes a view of the main features of Finnish naturalism in comparison with that of French authors, such as Zola, Maupassant and Flaubert. The study s methodological framework is genre theory: even though naturalist writers insisted on a transparent description of reality, naturalist texts are firmly rooted in general generic categories with definable relations and constants on which European novels impose variations. By means of two key concepts, entropy and everyday life , this thesis establishes the parameters of the naturalist genre. At the heart of the naturalist novel is a movement in the direction of disintegration and confusion, from order to disorder, from illusion to disillusion. This entropic vision is merged into the representation of everyday life, focusing on socially mediocre characters and discovering their miseries in all their banality and daily grayness. By using Mikhail Bakhtin s idea of literary genres as a means of understanding experience, this thesis suggests that everyday life is an ideological core of naturalist literature that determines not only its thematic but also generic distinctions: with relation to other genres, such as to Balzac s realism, naturalism appears primarily to be a banalization of everyday life. In idyllic genres, everyday life can be represented by means of sublimation, but a naturalist novel establishes a distressing, negative everyday life and thus strives to take a critical view of the modern society. Beside the central themes, the study surveys the generic blends in naturalism. The thesis analyzes how the coalition of naturalism and the melodramatic mode in the work of Minna Canth serves naturalisms ambition to discover the unconscious instincts underlying daily realities, and how the symbolic mode in the work of Juhani Aho duplicates the semantic level of the apparently insignificant, everyday naturalist details. The study compares the naturalist novel to the ideological novel (roman à these) and surveys the central dilemma of naturalism, the confrontation between the optimistic belief in social reform and the pessimistic theory of determinism. The thesis proposes that the naturalist novel s contribution to social reform lies in its shock effect. By means of representing the unpleasant truth the entropy of everyday life it aims to scandalize the reader and make him aware of the harsh realities that might apply also to him.
Resumo:
Hamstring strains in the Australian Football League (AFL) have a high incidence (15%) and recurrence rate (34%) with lateral hamstring injuries most common (83%). Retrospective studies have found significant muscle volume asymmetries ≤23 months post hamstring injury; however examination of the association between hamstring strains and muscle asymmetry has not been investigated prospectively. This study presents baseline data from a longitudinal study focusing on individual hamstring morphometry in uninjured and injured semi-elite AFL players.
Resumo:
Electrical muscle stimulation (EMS) devices are being marketed as weight/ fat loss devices throughout the world. Commercially available stimulators have the ability to evoke muscle contractions that may affect caloric expenditure while the device is being used. The aim of this study was to test the effects of two different EMS devices (Abtronic and Feminique) on oxygen consumption at rest. Subjects arrived for testing after an overnight fast, had the devices fitted, and then positioned supine with expired air measured to determine oxygen consumption. After a 10-minute acclimation period, oxygen consumption was measured for 20 minutes with the device switched off (resting) then 20 minutes with the device switched on (stimulated). There were no significant differences (p > 0.05) in oxygen consumption between the resting and stimulated periods with either the Abtronic (mean +/- SD; resting, 3.40 +/- 0.44; stimulated, 3.45 +/- 0.53 ml of O2[middle dot]kg-1[middle dot]min-1) or the Feminique (resting, 3.73 +/- 0.45; stimulated, 3.75 +/- 0.46 ml of O2[middle dot]kg-1[middle dot]min-1). In summary, the EMS devices tested had no effect on oxygen consumption during muscle stimulation.
Resumo:
Objective To compare two neck strength training modalities. Background Neck injury in pilots flying high performance aircraft is a concern in aviation medicine. Strength training may be an effective means to strengthen the neck and decrease injury risk. Methods The cohort consisted of 32 age-height-weight matched participants, divided into two experimental groups; the Multi-Cervical Unit (MCU) and Thera-Band tubing groups (THER), and a control (CTRL) group. Ten weeks of training were undertaken and pre-and post isometric strength testing for all groups was performed on the MCU. Comparisons between the three groups were made using a Kruskal-Wallis test and effect sizes between the MCU and the THER groups and the THER and CTRL groups were also calculated. Results The MCU group displayed the greatest increase in isometric strength (flexion 64.4%, extension 62.9%, left lateral flexion 53.3%, right lateral flexion 49.1%) and differences were only statistically significant (p<0.05) when compared to the CTRL group. Increases in neck strength for the THER group were lower than that shown in the MCU group (flexion 42.0%, extension 29.9%, left lateral flexion 26.7%, right lateral flexion 24.1%). Moderate to large effect sizes were found between the MCU and THER as well as the THER and CTRL groups. Conclusions This study demonstrated that the MCU was the most effective training modality to increase isometric cervical muscle strength. Thera-Band tubing did however, produce moderate gains in isometric neck strength
Resumo:
We investigated the surface electromyogram response of six forearm muscles to falls onto the outstretched hand. The extensor carpi radialis longus, extensor carpi radialis brevis, extensor carpi ulnaris, abductor pollicis longus, flexor carpi radialis and flexor carpi ulnaris muscles were sampled from eight volunteers who underwent ten self-initiated falls. All muscles initiated prior to impact. Co-contraction is the most obvious surface electromyogram feature. The predominant response is in the radial deviators. The surface electromyogram timing we recorded would appear to be a complex anticipatory response to falling modified by the ef- fect on the forearm muscles following impact. The mitigation of the force of impact is probably more importantly through shoulder abduction and extension and elbow flexion rather than action of the forearm muscles.
Resumo:
Augmentation of hexosamine biosynthetic pathway (HBP) and endoplasmic reticulum (ER) stress were independently related to be the underlying causes of insulin resistance. We hypothesized that there might be a molecular convergence of activated HBP and ER stress pathways leading to insulin resistance. Augmentation of HBP in L6 skeletal muscle cells either by pharmacological (glucosamine) or physiological (high-glucose) means, resulted in increased protein expression of ER chaperones (viz., Grp78, Calreticulin, and Calnexin), UDP-GlcNAc levels and impaired insulin-stimulated glucose uptake. Cells silenced for O-glycosyl transferase (OGT) showed improved insulin-stimulated glucose uptake (P < 0.05) but without any effect on ER chaperone upregulation. While cells treated with either glucosamine or high-glucose exhibited increased JNK activity, silencing of OGT resulted in inhibition of JNK and normalization of glucose uptake. Our study for the first time, demonstrates a molecular convergence of O-glycosylation processes and ER stress signals at the cross-road of insulin resistance in skeletal muscle.