Els Factors competitius de les pimes a Catalunya

El principal objectiu d'aquest estudi és reflectir quins són els principals factors competitius per a les pymes a Catalunya. Per això, es va escollir una mostra de 1000 empreses de diferents sectors i amb els límits que marca la Unió Europea per a definir una pyme. A partir d'aquí, es va analitzar la informació financera. Amb aquesta font d'informació, es va poder arribar a la conclusió que tots aquells aspectes relacionats amb el personal i reflectits a través de ràtios, eren els més significatius estadísticament per a poder explicar la rendibilitat en les empreses. També es va enviar un qüestionari a la mostra esmentada i es va preguntar el punt de vista del gestor o empresari. Només 50 empreses van contestar, i una vegada més, el factor humà es va revelar com el més important. S'ha d'assenyalar que altres elements tals com la inversió en tecnologia, que s'esperava fossin significatius, no van donar els resultats esperats en el sentit que cap altre fos considerat tan rellevant com els recursos humans.

Main Street Messenger, 2011 Vol. 2

Main Street Iowa News from the Iowa Downtown Resource Center of the Iowa Department of Economic Development

Els Factors competitius de les pimes a Catalunya

El principal objectiu d'aquest estudi és reflectir quins són els principals factors competitius per a les pymes a Catalunya. Per això, es va escollir una mostra de 1000 empreses de diferents sectors i amb els límits que marca la Unió Europea per a definir una pyme. A partir d'aquí, es va analitzar la informació financera. Amb aquesta font d'informació, es va poder arribar a la conclusió que tots aquells aspectes relacionats amb el personal i reflectits a través de ràtios, eren els més significatius estadísticament per a poder explicar la rendibilitat en les empreses. També es va enviar un qüestionari a la mostra esmentada i es va preguntar el punt de vista del gestor o empresari. Només 50 empreses van contestar, i una vegada més, el factor humà es va revelar com el més important. S'ha d'assenyalar que altres elements tals com la inversió en tecnologia, que s'esperava fossin significatius, no van donar els resultats esperats en el sentit que cap altre fos considerat tan rellevant com els recursos humans.

Main Street Messenger, February 2012, Vol. 1

News from Main Street Iowa

State of Iowa Long-Term Economic Recovery Strategy Prepared for the Economic Development Administration, U.S. Department of Commerce, October 2010

The Rebuild Iowa Office (RIO) continues to coordinate the state‘s recovery effort from the storms, tornadoes and floods of 2008. Much has been accomplished since the Office‘s last quarterly report was issued in July 2010. State funding has been disbursed to help Iowans with unmet needs and housing. Local governments and entities are utilizing millions of federal dollars so thousands of disaster-impacted homeowners can be offered a buyout. More infrastructure projects are under construction and new neighborhoods are being built with mitigation efforts in mind. However, as Iowa continues to celebrate many successes along the road to recovery, it must also address the numerous challenges that are encountered along the path. Recovering from the state‘s largest disaster must be looked at as a marathon, not a sprint. Over the past three months, the RIO has especially remained focused on helping small business owners impacted by the 2008 disasters. Many disaster-affected businesses have reopened their doors, however their debt load continues to be overwhelming and many still struggle with the timeliness of the disbursement of funds. This report describes how programs and recent modifications are working to assist recovering businesses. This report contains updates on housing progress while outlining the complexities behind certain programs and the bottlenecks communities are facing due to strict federal guidelines for implementation. This following pages also describe how Iowa is implementing Smart Planning principles, publicizing flood awareness through outreach efforts and preparing a blueprint for the state to follow when future disasters occur. As always, the RIO recognizes and thanks the countless leaders and front-line workers from local, regional, state and federal government, businesses, non-profit organizations and private citizens that have provided input, support and leadership. Their dedication to Iowa‘s disaster recovery has made the plans and projects on the following pages possible.

Main Street Messenger, 2012 Vol. 2

News from Main Street Iowa and the Iowa Downtown Resource Center

Main Street Messenger, 2012 Vol. 3

News from the Iowa Downtown Resource Center, Main Street Iowa

Tourism Study Committee : final report, 1993

This is the final report of the Tourism Study Committee established by the Legislative Council to review state tourism programs to determine their ability to attract private participation, involve the tourism industry, and increase instate and out-of-state travel to Iowa tourism sites and to seek tourism industry input on private tourism efforts.

Main Street Messenger, 2013 Vol. 1

News from the Iowa Downtown Resource Center, Main Street Iowa

Main Street Messenger, 2014 Vol. 1

News from the Iowa Downtown Resource Center, Main Street Iowa

Main Street Messenger, 2014 Vol. 2

News from the Iowa Downtown Resource Center, Main Street Iowa

Main Street Messenger, 2014 Vol. 3

News from the Iowa Downtown Resource Center, Main Street Iowa

Aging and Disability Resource Center and MHDS Commission Home Modification Assistance Program Plan, December 2015

This report was prepared as a directive to Aging and Disability Resource Centers and The Mental Health and Disability Commission to jointly develop a plan for a home modification assistance program to provide grants and individual income tax credits to assist with expenses related to the making or permanent home modifications that permit individual with a disability to remain in the homes.

Pk-yrityksen johtajan rooli sosiaalisen pääoman rakentajana ja innovaatiotoiminnan edistäjänä

Sosiaalinen pääoma on viime aikoina ollut suosittu tutkimusaiheeri tieteenaloilla maailmanlaajuisesti. Tästä huolimatta yritysjohtajien rooliasosiaalisen pääoman rakentajana ja innovaatiotoiminnan edistäjänä on tutkittu melko vähän. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, miten sosiaalinen pääoma mahdollistaa tiedon ja muiden resurssien nopeamman ja paremman saatavuuden. Tämä tapaustutkimus keskittyy yrityksen johtajan rooliin, erityisesti yrittäjänä toimivien pk-yritysten johtajien rooliin. Tavoitteena on kerätä tietoa siitä, miten johtajat ovat kehittäneet ja kokeneet sosiaalisen pääoman. Tavoitteena on myös tutkia kuinka sosiaalinen pääoma on vaikuttanut innovaatiotoimintaan. Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu kahden pk-yrityksen yrittäjä-johtajan haastatteluihin. Tutkimuksessa havaitaan, että sosiaalinen pääoma on tärkeintä johtajan suhteissa avainasiakkaisiin ja rahoittajiin. Nämä kontaktit ovat elintärkeitä myöskoko yrityksen suoriutumisen kannalta. Johtajan kyky luottaa ja olla luotettu on yksi sosiaalisen pääoman edellytyksistä. Tiivis yhteistyö teknologiainnovaatioiden kehitystyössä ei ole mahdollista ilman hyviä suhteita ja osapuolten keskinäistä luottamusta. Tutkimus myös tuo esiin miten yrityksen alkuvaiheessa johtajanrooli sosiaalisen pääoman rakentajana ja innovaatiotoiminnan edistäjänä on keskeinen.

Talouden hallinta ja talousneuvonta ylivelkaantumisen estämisessä

Tutkielman tavoitteena oli saada näkemys kunnallisten talous- ja velkaneuvontatoimistojen antaman talousneuvonnan toimivuudesta ylivelkaantumisen estämisessä sekä mahdollisista kehitystarpeista. Tutkielmassa käsitellään talousneuvonnan perustana oleva lainsäädäntö, tasapainoisen talouden perusteita sekä velkaantumisen syitä. Varsinainen tutkimus tehtiin internetin kautta toteutetulla kunnallisille talous- ja velkaneuvojille suunnatulla kyselyllä. Kyselyllä selvitettiin muun muassa, kuinka paljon talousneuvontaa annetaan, minkälaista tuo annettu neuvonta on ja annetaanko neuvontaa yrittäjille. Lisäksi haluttiin saada selville talous- ja velkaneuvojien käyttämä talousneuvontaprosessi. Tutkimustuloksista ilmenee, että vaikka talous- ja velkaneuvonnasta annettu laki painottaa talousneuvontaa, talous- ja velkaneuvojien tyypilliset työtehtävät liittyvät yksityishenkilön velkajärjestelyyn. Varsinaista talousneuvontaa annetaan kohtuullisen vähän. Suurin osa talous- ja velkaneuvojista oli sitä mieltä, että talousneuvonnalla voidaan kokonaan tai osittain estää ylivelkaantuminen. Yli puolet talous- ja velkaneuvojista ei antaisi talousneuvontaa yrittäjille, mutta pääsyy kieltäytymiselle oli kuitenkin resurssipula. Talousneuvonnan antamisen tueksi tulisi saada koulutusta, materiaalia sekä konkreettisia välineitä, kuten atk-ohjelmia. Velkaantuminen on pysyvä osa markkinataloutta ja yhteiskunnan tulee kantaa siitä vastuu. Tärkeintä olisi kuitenkin saada ihmiset motivoitumaan oman taloudellisen tilanteen hoitamiseen.