Westermarck och hans intellektuella nätverk

Kirjallisuusarvostelu

CERCLE Foro Europeo : la actualidad literaria en Europa.

Ponencias sobre aspectos socio-culturales de los países de nuestro entorno que forman parte de las actividades organizadas por el Centro Europeo de Recursos Culturales, Lingüísticos y Educativos (CERCLE) nacido con motivo del Año Europeo de las Lenguas (2001). Las ponencias tienen carácter literario y presentan un recorrido por algunos aspectos del panorama literario europeo contemporáneo: literatura española contemporánea, literatura rusa hasta el siglo XX, literatura inglesa: Grahan Greene, literatura noruega actual, literatura checa contemporánea, novela contemporánea francesa, literatura alemana y mujeres en la literatura italiana de hoy.

In vitro antioxidant activity and antigenotoxicity of 5-n-alkylresorcinols

Incubation with 5-n-alkylresorcinols (chain lengths C15:0, C17:0, C19:0, C21:0, and C23:0) increased the self-protection capacity of HT29 human colon cancer cells against DNA damage induced by hydrogen peroxide and genotoxic fecal water samples using comet assay (single-cell gel electrophoresis assay). The alkylresorcinols did not exert potent antioxidant activity in the FRAP (ferric reduction ability of plasma) and DPPH (2,2-diphenyl-1-picrylhydrazyl) radical assays. However they were able to significantly inhibit copper-mediated oxidation of human LDL (low-density lipoprotein) in vitro, and pentadecylresorcinol at 25 micromol/L increased lag time by 65 min. The results show that alkylresorcinols have antigenotoxic and antioxidant activity under in vitro conditions.

Mellan etnologi och modern sociologi : K. Rob. V. Wikman som medlare i Finland och Sverige

Between ethnology and sociology: K. Rob. V. Wikman as a mediator in Finland and Sweden K. Rob. V. Wikman, professor in sociology at the Åbo Akademi University in Turku, Finland, played a central role both within Finnish and Swedish sociology in the 1940s and 1950s. He was a student of Westermarck and thus his own research represented an ethnosociological tradition, which at that time was challenged by modern, American-influenced sociological ideas. The aim of this article is to discuss the adaptation of “modern sociology” and the drawing of boundaries in Nordic sociology after the Second World War by focusing on Wikman’s work in Finnish as well as Swedish sociology, especially the assessor assignments he was given, and by giving emphasis to some of those that served as border poles or border markers in this process. The comparative starting point gives us reason to discuss some nationally characterized similarities and differences that can be observed in the establishment process of modern sociology in Finland and Sweden.

Is "milk crust" a transient form of golden retriever ichthyosis?

BACKGROUND A recessive inherited form of lamellar ichthyosis is well recognized in golden retrievers. In this breed, young puppies demonstrate a self-limiting scaling disorder which is commonly recognized by breeders, who use the term "milk crust" to describe this syndrome. HYPOTHESIS/OBJECTIVES To determine whether "milk crust" is a new keratinization disorder or a self-limiting form of golden retriever ichthyosis. ANIMALS A total of 179 golden retriever dogs (21 dams and 158 puppies) were examined. METHODS Dermatological examination and assessment of the patatin-like phospholipase-1 (PNPLA1) genotype by PCR testing of buccal mucosal swabs. Skin biopsies from one affected puppy were evaluated for histopathological abnormalities. RESULTS Forty-five of 158 (28%) puppies exhibited scaling at 8 weeks of age; 113 of 158 (72%) were dermatologically normal. Of 144 analysed samples, 40 of 144 (28%) puppies demonstrated a homozygous mutation of the PNPLA1 genotype [of which, 36 of 40 (90%) had signs of scaling], 77 of 144 (53%) demonstrated a heterozygous mutation and 27 of 144 (19%) were a normal wild-type. In six of 17 (35%) dams, a homozygous mutation of the PNPLA1 genotype was found, eight of 17 (47%) demonstrated a heterozygous mutation and three of 17 (18%) were normal wild-type. Dams with a homozygous mutation were clinically unaffected. A 1 year follow-up revealed that 23 of 28 (82%) puppies affected with this syndrome failed to develop typical signs of ichthyosis. In five of 28 (18%) dogs there was persistence of mild scaling. CONCLUSIONS AND CLINICAL IMPORTANCE We hypothesize that the clinical syndrome termed "milk crust" could represent a transient form of golden retriever ichthyosis. Remission is not fully linked to PNPLA1 genotype, suggesting that unknown factors may contribute to the clinical disease.

Sexual dimorphism of the femoral neck during the adolescent growth spurt: a structural analysis

Before puberty, there are only small sex differences in body shape and composition. During adolescence, sexual dimorphism in bone, lean, and fat mass increases, giving rise to the greater size and strength of the male skeleton. The question remains as to whether there are sex differences in bone strength or simply differences in anthropometric dimensions. To test this, we applied hip structural analysis (HSA) to derive strength and geometric indices of the femoral neck using bone densitometry scans (DXA) from a 6-year longitudinal study in Canadian children. Seventy boys and sixty-eight girls were assessed annually for 6 consecutive years. At the femoral neck, cross-sectional area (CSA, an index of axial strength), subperiosteal width (SPW), and section modulus (Z, an index of bending strength) were determined, and data were analyzed using a hierarchical (random effects) modeling approach. Biological age (BA) was defined as years from age at peak height velocity (PHV). When BA, stature, and total-body lean mass (TB lean) were controlled, boys had significantly higher Z than girls at all maturity levels (P < 0.05). Controlling height and TB lean for CSA demonstrated a significant independent sex by BA interaction effect (P < 0.05). That is, CSA was greater in boys before PHV but higher in girls after PHV The coefficients contributing the greatest proportion to the prediction of CSA, SPW, and Z were height and lean mass. Because the significant sex difference in Z was relatively small and close to the error of measurement, we questioned its biological significance. The sex difference in bending strength was therefore explained by anthropometric differences. In contrast to recent hypotheses, we conclude that the CSA-lean ratio does not imply altered mechanosensitivity in girls because bending dominates loading at the neck, and the Z-lean ratio remained similar between the sexes throughout adolescence. That is, despite the greater CSA in girls, the bone is strategically placed to resist bending; hence, the bones of girls and boys adapt to mechanical challenges in a similar way. (C) 2004 Elsevier Inc. All rights reserved.

Työntekijöiltä saatavan palautteen yhteys työyhteisöllisyyteen.

Pro gradu -tutkielmassa kartoitettiin työyhteisöllisyyden ja työntekijöiden antaman palautteen välistä yhteyttä kunta-alalla. Teoriaosuudessa hahmoteltiin yhteisöllisyyttä sosiaalisen pääoman, luottamuksen ja ilmapiirin ulottuvuuksien kautta. Lisäksi sivuttiin johtajuuden tärkeyttä palautteen osalta sekä esiteltiin palautteen erilaisia merkityksiä työntekijän ja työyhteisön kannalta. Lopuksi keskityttiin palautteen mahdollisuuksiin työyhteisöllisyyden osalta. Tutkielmassa käytettiin kvantitatiivista poikkileikkausaineistoa, joka on sekundääriaineisto ja nimeltään Kuntapalvelujen tuloksellisuuden arviointi: Henkilöstökysely 2004. Koska tutkielmassa käytetty aineisto koskee kunta-alaa, sivuttiin tutkimusasetelmassa myös siihen liittyviä huomioita. Menetelminä käytettiin suoria jakaumia, ristiintaulukointeja, korrelaatioanalyysia ja lineaarista regressioanalyysia. Lineaarista regressioanalyysia varten muodostettiin faktorianalyysin avulla summamuuttuja yhteisöllisyys. Analyysi tehtiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tuloksista ilmeni, että työntekijöiltä saadun riittävän palautteen tila ei ole kovin vahva. Palaute ilmeni vahvimmin teknisellä toimialalla ja heikoiten terveysalalla. Ilmapiiri ja yhteisöllisyys koettiin hieman erilaisina ilmiöinä keskenään. Yhteisöllisyyden tila ilmeni hieman heikompana kuin työilmapiiri. Yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä koettiin vahvimmin opetus- ja sosiaalialalla. Työntekijöiltä saadun palautteen, työilmapiirin ja yhteisöllisyyden eri osa-alueiden välillä havaittiin positiivista yhteisvaihtelua. Palautteen ja ilmapiirin sekä palautteen ja työyhteisöllisyyden erilaisten osa-alueiden yhteisvaihtelut eivät olleet yhtä voimakkaita kuin ilmapiirin ja yhteisöllisyyden välillä. Lineaarisen regressioanalyysin avulla selvitettiin kuitenkin, että palautteella oli melko voimakas ja positiivinen yhteys työyhteisöllisyyteen. Palaute vaikutti myös työilmapiiriin positiivisesti, mutta ei aivan yhtä voimakkaasti kuin työyhteisöllisyyteen. Palaute selitti yhteisöllisyyttä enemmän kuin toimiala, ikä, sukupuoli, työskentelyvuosien kesto tai esimiesasema. Tuloksista ilmeni, että palaute on yksi sellainen tekijä, joka voi edesauttaa yhteisöllisyyttä.

Rintamasotilaiden lasten isäkokemukset. Sodan jälkeen syntyneiden porilaismiesten kertomuksia isistään.

Tässä tutkielmassa tarkastelen millaisia ovat rintamasotilaiden lasten isäkokemukset ja miksi ne muodostuivat sellaisiksi kuin ne ovat? Tutkielman ensisijaisena lähteenä toimivat neljän porilaisen miehen haastattelut, jotka tehtiin maaliskuun 2011 ja huhtikuun 2012 välisenä aikana. Haastattelut olivat luonteeltaan pitkiä teemahaastatteluja, joihin haasteltavat osallistuivat yksin ja kukin yhden kerran. Ajallisesti haastatteluissa keskityttiin 50- ja 60-lukuun. Haasteltavaksi valikoitui alkujaan sattumalta vain miehiä, mutta ei yrityksistä huolimatta yhtään naista. Tämän johdosta rajaus tehtiin tietoisesti miehiin. Lisäksi haasteltavat oli tietoisesti valittu sodan jälkeen syntyneistä ikäluokista. Haastatteluaineisto purettiin osiksi Jyrki Pöysän määrittelemää lähilukumetodia käyttäen. Lähiluvun jälkeen aineistosta esiin nousseita kertomuksia tulkittiin Victor W. Turnerin määrittelemän erityisen kokemuksen sekä Kirsti Salmi-Niklanderin määrittelemän rajatun kokemuksen käsitteitä hyväksi käyttäen. Näiden käsitteiden kautta hain haastattelukertomuksille yhteisiä nimittäjiä, jotka voidaan tulkita yhteisiksi kokemuksiksi ja laajentaa näin koskemaan suurempia joukkoja. Tutkimusaineisto kontekstualisoitiin tarkastelemalla aluksi 50- ja 60-lukujen yhteiskunnallista, poliittista sekä sosiaalista ilmapiiriä, jonka jälkeen tutkielman fokus siirtyy varsinaisen haastatteluaineiston tarkastelemiseen. Tutkielmassa osoitan, että yhteisiä nimittäviä tekijöitä haasteltavien lapsuudessa olivat isien runsas alkoholinkäyttö, etäinen käyttäytyminen suhteessa lapsiin sekä sodasta vaikeneminen. Sodasta miehet puhuivat lähinnä humalassa, saunassa ja kavereilleen, mutta eivät juuri koskaan omalle perheelle. Osalla isistä täyttyivät kaikki yllä mainitut nimittäjät, mutta yksi heistä pysyi raittiina lähes koko elämänsä. Tutkielma myös osoittaa, että mitä kauemmas sodan ajasta tultiin, sitä vähäisemmäksi kävi isien etäinen käytös ja myös vaikenemisen kulttuuri alkoi ajan myötä rakoilla. Osalla isistä alkoholi näytteli suurta osaa elämän loppuun asti, mutta osa vähensi sen käyttöä ikäännyttyään. Tutkielmassa korostuvat haasteltavien kertomukset siitä, että isien käytös ei ollut heille traumaattista, vaan se nähtiin ajan tapojen sanelemana tai henkilökohtaisena käytöksenä. Haasteltavat eivät osanneet kertoa miten sota oli heidän isiinsä vaikuttanut, vaikka kuitenkin allekirjoittivat sodalla olleen vaikutuksia. Erityisesti haasteltavien mieleen oli jäänyt leppoisa ja mukava isän kanssa vietetty aika, joka Turneria mukaillen näyttäytyy erityisen kokemuksen hetkinä. Näiden hetkien rooli traumojen puuttumisen selittäjänä on erittäin tärkeä ja vaatii tulevaisuudessa lähempää tarkastelua.

Rintamasotilaiden lasten isäkokemukset. Sodan jälkeen syntyneiden porilaismiesten kertomuksia isistään

Tässä tutkielmassa tarkastelen millaisia ovat rintamasotilaiden lasten isäkokemukset ja miksi ne muodostuivat sellaisiksi kuin ne ovat? Tutkielman ensisijaisena lähteenä toimivat neljän porilaisen miehen haastattelut, jotka tehtiin maaliskuun 2011 jahuhtikuun 2012 välisenä aikana. Haastattelut olivat luonteeltaan pitkiä teemahaastatteluja, joihin haasteltavat osallistuivat yksin ja kukin yhden kerran. Ajallisesti haastatteluissa keskityttiin 50- ja 60-lukuun. Haasteltavaksi valikoitui alkujaan sattumalta vain miehiä, mutta ei yrityksistä huolimatta yhtään naista. Tämän johdosta rajaus tehtiin tietoisesti miehiin. Lisäksi haasteltavat oli tietoisesti valittu sodan jälkeen syntyneistä ikäluokista. Haastatteluaineisto purettiin osiksi Jyrki Pöysän määrittelemää lähilukumetodia käyttäen. Lähiluvun jälkeen aineistosta esiin nousseita kertomuksia tulkittiin Victor W. Turnerin määrittelemän erityisen kokemuksen sekä Kirsti Salmi-Niklanderin määrittelemän rajatun kokemuksen käsitteitä hyväksi käyttäen. Näiden käsitteiden kautta hain haastattelukertomuksille yhteisiä nimittäjiä, jotka voidaan tulkita yhteisiksi kokemuksiksi ja laajentaa näin koskemaan suurempia joukkoja. Tutkimusaineisto kontekstualisoitiin tarkastelemalla aluksi 50- ja 60-lukujen yhteiskunnallista, poliittista sekä sosiaalista ilmapiiriä, jonka jälkeen tutkielman fokus siirtyy varsinaisen haastatteluaineiston tarkastelemiseen. Tutkielmassa osoitan, että yhteisiä nimittäviä tekijöitä haasteltavien lapsuudessa olivat isien runsas alkoholinkäyttö, etäinen käyttäytyminen suhteessa lapsiin sekä sodasta vaikeneminen. Sodasta miehet puhuivat lähinnä humalassa, saunassa ja kavereilleen, mutta eivät juuri koskaan omalle perheelle. Osalla isistä täyttyivät kaikki yllä mainitut nimittäjät, mutta yksi heistä pysyi raittiina lähes koko elämänsä. Tutkielma myös osoittaa, että mitä kauemmas sodan ajasta tultiin, sitä vähäisemmäksi kävi isien etäinen käytös ja myös vaikenemisen kulttuuri alkoi ajan myötä rakoilla. Osalla isistä alkoholi näytteli suurta osaa elämän loppuun asti, mutta osa vähensi sen käyttöä ikäännyttyään. Tutkielmassa korostuvat haasteltavien kertomukset siitä, että isien käytös ei ollut heille traumaattista, vaan se nähtiin ajan tapojen sanelemana tai henkilökohtaisena käytöksenä. Haasteltavat eivät osanneet kertoa miten sota oli heidän isiinsä vaikuttanut, vaikka kuitenkin allekirjoittivat sodalla olleen vaikutuksia. Erityisesti haasteltavien mieleen oli jäänyt leppoisa ja mukava isän kanssa vietetty aika, joka Turneria mukaillen näyttäytyy erityisen kokemuksen hetkinä. Näiden hetkien rooli traumojen puuttumisen selittäjänä on erittäin tärkeä ja vaatii tulevaisuudessa lähempää tarkastelua.