Tamanho de amostras para quantificação da podridão-mole da alface e da couve-chinesa

Os cultivos de alface e couve-chinesa podem ter a produção reduzida devido à ocorrência da podridão-mole, causada por Pectobacterium carotovorum subsp. carotovorum. O objetivo deste estudo foi determinar os tamanhos ideais das amostras para quantificação da incidência dessa doença em levantamentos no campo. Foram realizadas amostragens da incidência da podridão-mole em oito áreas de plantio de alface e cinco de couve-chinesa, situadas nos principais municípios produtores do Estado de Pernambuco. Considerando os resultados obtidos e um erro aceitável de 20%, em futuros levantamentos da incidência da podridão-mole em alface recomenda-se a amostragem de 32 parcelas de 4,5 m²/ha e 20 plantas/parcela, enquanto em couve-chinesa a amostragem de 22 parcelas de 10,5 m²/ha e 20 plantas/parcela. Para ambas as culturas não houve correlação significativa (P=0,05) entre os níveis de incidência da doença e os tamanhos das amostras.

Métodos de preservação de Acidovorax avenae subsp. citrulli

Acidovorax avenae subsp. citrulli (Aac), agente da mancha-aquosa, causa grandes prejuízos ao melão e outras cucurbitáceas no Brasil e no mundo. Os métodos dessecação em papel de filtro, repicagens periódicas, água esterilizada e folhas herborizadas foram testados para preservação de Aac1 e Aac1.12 durante 180 dias. Mensalmente, a viabilidade de Aac foi avaliada pelo crescimento em meio de cultura e a patogenicidade das culturas viáveis foi avaliada pela incidência e severidade da doença em plântulas de melão. A preservação em papel de filtro resultou em 100% de viabilidade dos isolados durante o período, enquanto que nos demais métodos houve perda de viabilidade no decorrer das avaliações. Os métodos de dessecação em papel de filtro e o de repicagens periódicas foram mais eficientes que a água esterilizada e folhas herborizadas na manutenção da patogenicidade dos isolados durante os 180 dias.

Tamanho de amostras para avaliação da severidade da queima das folhas do inhame

A queima das folhas, causada por Curvularia eragrostidis, é a principal doença foliar do inhame no Nordeste brasileiro. Para subsidiar a quantificação da doença no campo, foram determinados os tamanhos ideais das amostras em 15 plantios comerciais de inhame (cv. Da Costa) localizados na Zona da Mata de Pernambuco. Em cada plantio foram amostradas 100 plantas e a severidade da doença avaliada em extratos de 5, 15 e 30 folhas por planta. Os dados obtidos em cada área foram analisados pelo método que especifica o erro aceitável, determinado pelo coeficiente de variação da média. A severidade da doença variou entre 0,41 a 22,34% e foi correlacionada negativamente (P=0,05) com o tamanho da amostra. Na média dos plantios, o aumento da amostra de 15 para 30 folhas por planta propiciou pequena redução no número de plantas a ser avaliado, diferindo do observado quando o aumento foi de 5 para 15 folhas. Considerando os resultados obtidos e um erro aceitável de 10%, em futuros levantamentos da severidade da queima das folhas em plantios de inhame do Nordeste brasileiro recomenda-se a utilização de uma amostra de 37 plantas/ha e 15 folhas/planta.

Influência do método de inoculação, intensidade do ferimento e idade do fruto na severidade da podridão-de-cratera em melão

A podridão-de-cratera dos frutos de meloeiro, causada por Myrothecium roridum, vem ocorrendo com freqüência nos plantios da região Nordeste e ocasionando perdas de produção. Foi analisada a influência do método de inoculação (gota, pulverização, gota com ferimento, pulverização com ferimento e injeção subepidérmica), da intensidade (0, 1, 3, 5, 7, 9 e 10 ferimentos) e idade de ferimento (0, 3 e 6 horas) e da idade do fruto (12, 22 e 27 dias) na severidade da podridão-de-cratera em melão dos tipos Amarelo (cv. AF-682) e Honeydew (cv. Orange Flesh), inoculados com três isolados de M. roridum (CMM-609, CMM-636 e CMM-766). A severidade da doença foi influenciada pela interação entre métodos de inoculação, isolados e cultivares. As inoculações por pulverização ou deposição de gota propiciaram maiores lesões nos frutos submetidos a ferimentos. Entretanto, não foram observados sintomas nos frutos sem ferimentos. A inoculação por injeção subepidérmica, apesar de também provocar ferimento no fruto, apresentou lesões menores. A severidade da doença aumentou com o incremento do número de ferimentos, atingindo o máximo com 10 ferimentos. Verificou-se uma tendência de redução da severidade da doença nos frutos com o aumento da idade do ferimento. As lesões foram significativamente menores nos frutos feridos 6 horas antes da inoculação do que naqueles feridos imediatamente antes da inoculação. A idade do fruto não foi determinante para elevação ou redução da severidade da podridão-de-cratera.

Eksponentiaalinen kasvu ja kasvun rajat: 2010-luvun haasteet

Tämän työn tavoitteena oli tutkia eksponentiaalista kasvua ja kasvun rajoja väestönkasvun, talouskasvun ja öljynkulutuksen kasvun kohdalla. Työssä käytiin aluksi läpi eksponentiaalisen kasvun määritelmä, jonka jälkeen määriteltiin väestönkasvu, talouskasvu ja öljynkulutuksen kasvu ja tutkittiin niiden historiaa, nykytilaa ja arvioitiin tulevaisuutta ja mahdollisisa lähitulevaisuuden ongelmia. Samalla pyrittiin löytämään kyseisiä kasvuilmiöitä mahdollisesti rajoittavia tekijöitä. Lopuksi analysoitiin tuloksia ja käsiteltyjen ilmiöiden yhteyksiä ja pohdittiin teknologian merkitystä eksponentiaalisen kasvun kestävyydelle. Tarkastelluista ilmiöistä öljynkulutuksen kasvu kohtaa rajansa ensimmäisenä jopa kuluvan vuosikymmenen aikana. Talouskasvu ja väestönkasvu eivät sinällään aiheuta lähitulevaisuudessa ongelmia, mutta öljyntuotannon kasvun taittuminen ja kysynnän kasvun jatkuminen johtavat heikkenevään öljyn saatavuuteen. Öljyn niukkuus tulee aiheuttamaan ongelmia etenkin taloudelle, ja on myös mahdollista että talouden heikkenemisen ja ruuantuotannon vaikeutumisen kautta se vaikuttaa negatiivisesti myös väestönkasvuun.

Liiketoimintaprosessien mittaaminen ja mallintaminen

Tutkimuksessa tutkitaan mallintamista ja mittaamista osana liiketoimintaproses-sien parantamista, sekä näiden asioiden kuvaamista soveltuvalla työkalulla. Ensin esitetään teoreettinen viitekehys siihen, kuinka prosesseja voidaan mitata ja mal-lintaa. Sitten raportoidaan käytännössä suoritettu kehitystyö, jolle on määritetty lähtö- ja tavoitetila. Työn onnistumista mitataan johtajahaastatteluin ja saatuja tuloksia verrataan teoriaan. Tutkimuksessa yhdistettiin analyyttinen mallinrakennus, tieteellinen ongelman-ratkaisutoiminta sekä konsultointi tarkoituksena saada aikaan kohde organisaati-olle sopiva konstruktio esitettyyn ongelmaan. Johtajahaastattelut analysoitiin ja suoritettiin kvalitatiivinen tarveanalyysi. Haastatteluja täydennettiin muulla kerä-tyllä aineistolla ja analyysin tarkkuutta pyritään kasvattamaan eri lähdeaineistojen ristivertailuilla. Yrityksissä on niin liiketoiminnalle elintärkeitä ydinprosesseja kuin niitä tukevia tukiprosessejakin. Niiden toiminta perustuu ennalta suunniteltuihin ja uudelleen-käytettäviin menetelmiin. Prosessit tulee sopeuttaa yrityksen arkkitehtuuriin ja niitä on jatkuvasti kehitettävä. Kehittäminen voidaan toteuttaa suurilla kertamuu-toksilla, jatkuvalla laadun parantamisella tai niiden yhdistelmänä. Mallintamisella ja mittaamisella on tärkeä tehtävä liiketoimintaprosessien kehit-tämisessä. Niiden avulla voidaan helpottaa erityisesti prosessien suunnittelua luomalla konkreettisia malleja ja mittareita prosesseista. Toteutuksessa käytettiin prototyyppilähestymistapaa ja työn onnistumista arvioivat yhtiön johtajat. Tutki-muksen tuloksia ovat eri tason prosessimallit, joiden luomisessa käytettiin eri mallintamistekniikoita, sekä mittaristot mittaamaan yrityksen tuottavuutta ja te-hokkuutta.

Mitä lakkautuksesta opimme? Kyläkoulun lakkauttamisen perusteet, prosessi, säästöt ja vaikutukset viimeaikaisessa keskustelussa. Tapaustutkimuksena vuonna 2007 lakkautetut kyläkoulut Korpilahdella, Kurikassa, Lammilla, Siilinjärvellä, Sysmässä ja Urjalassa

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) rahoittamassa Alakoulusta ale-kouluksi? tutkimuksessa (2009-2010) kouluverkon suunnittelua, tarkistusta ja/tai koulun lakkautusprosessia käydään läpi aluekehittämisen näkökulmasta. Työssä havainnoidaan tapaustutkimuksena sitä miten koulukeskustelu ja -suunnittelu prosessina toteutuu, miten talous liittyy kokonaisuuteen, miten kouluverkkosuunnittelussa koulu, yhteisö ja kunta pelaavat yhteen, mikä merkitys koululla on kunnan tai kunnanosan elinvoimaisuudelle, miten kunta ja koulua ympäröivä yhteisö kohtaavat muutoksen ja mitä haasteita näihin kaikkiin sisältyy. Kohdekouluina Mommilan koulu Lammilta (nyk. Hausjärveä) Kanta-Hämeessä, Menosten ja Puolimatkan koulut Urjalassa Pirkanmaalla, Ravioskorven koulu Sysmässä Päijät-Hämeessä, Kolmisopen, Kumpusen ja Jännevirran koulut Siilinjärvellä Pohjois-Savossa, Horkan ala-aste Korpilahdella (nyk. Jyväskylä) Keski-Suomessa sekä Kampin, Levin ja Polvenkylän koulut Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimuksen myötä lakkautuksista opittiin se, että lakkautusesitys ja päätöksenteon kiire voi yllättää, avoimella ja ennakoivalla keskustelulla päästäisiin realistisiin ratkaisuihin, luottamus luo uskottavuutta päätöksentekoon ja koko kuntaan, päätösesitys vaatii perusteellisen valmistelun, säästöä voidaan saada, kunta voisi olla ratkaisuissaan myös edelläkävijä ja hyvin olennaisena seikkana se, että arviointi ja päätöksen jälkihoito ovat osa prosessia. Kouluja koskevissa ratkaisuissa vain avoin keskustelu päättäjien, virkamiesten ja asukkaiden kesken voi tuottaa ajantasaista suunnittelutietoa, realistisia vaihtoehtoja sekä toteuttamiskelpoisia suunnitelmia päätöksineen. Koulukeskustelussa lopputuloksena pitäisi kokoajan nähdä elinvoimainen, vetovoimainen ja yhteistyökykyinen kunta, joka linjaa itse ”koulutiensä”. Tässä piilee mahdollisuus, joka etenkin pienillä kunnilla joustavuuden turvin olisi käytettävissä markkinoitaessa maaseudun asumismahdollisuuksia. Tarvitaan uskallusta profiloitua. Asiat pitää valmistella kiireettä ja kunnolla. Päätöksenteon, mielipiteen muodostamisen ja kokonaisuuden ymmärtämisen pohjaksi tarvitaan vaihtoehtoja. Lopputuloksena voi edelleen olla lakkautus, tai kompromissi, mutta sekin on helpompi ymmärtää kun näkee perusteet suhteessa muihin esitettyihin vaihtoehtoihin. Pitää tuntea vastuunsa myös päätöksenteon jälkeen. Oli päätös lakkauttava, säilyttävä tai jotain siltä väliltä, on kunnassa huolehdittava siitä, että keskustelu käydään loppuun, kaikki tietävät kuinka asiat etenevät ja kuinka yhteistyö kunnan ja kylän välillä jatkuu. Kunta on yhteisö ja tästä yhteisöllisyydestä on huolehdittava. Siksi jälkiarvioinnin tulisi olla itsestään selvä osa lakkautusprosessia, jotta jotain opittaisiin. Erittäin tärkeätä on välttää negatiivinen kierre tai sen jatkuminen. Ollaan mieluummin edelläkävijöitä ja positiivisia esimerkkejä ja tavoitellaan ”meidän mallia” muille monistettavaksi.

The history of Lapland : containing a geographical description, and a natural history of that country; with an account of the inhabitants, their original, religion, customs, habits, marriages, conjurations, employments, &c. Written by John Scheffer, ... Translated from the last edition in Latin, and illustrated with many curious copper-cutts. To which are added, the travels of the King of Sweden's mathematicians into Lapland: the history of Livonia, and the wars there: also a journey into Lapland, Finland, &c. Written by Dr. Olof Rudbeck in the year 1701

Added engraved title page: The history of Lapland.

Oeuvres de Regnard. Tome premier

Nouvelle édition, revue, exactement corrigée, & conforme a la représentation.

Prostens och kyrko-herdens i Tornå mag. Johannis J. Tornæi Beskrifning, öfwer Tornå och Kemi lappmarker. Författad. År 1672

Foreword by Sam. S. Loenbom.

Joannis Schefferi Argentoratensis Lapponia, Id est, Regionis Lapponum et gentis nova et verissima descriptio. In qua multa de origine, superstitione, sacris magicis, victu, cultu, negotiis Lapponum, item animalium, metallorumque indole quae in terris eorum proveniunt, hactenus incognita. Produntur, [et] eiconibus adjectis cum cura illustrantur

Added engraved title page: Joannis Schefferi Argentoratensis Lapponia.

Knud Leems, professor i det lappiske sprog, Beskrivelse over Finmarkens lapper, deres tungemaal, levemaade og forrige afgudsdyrkelse, oplyst ved mange kaabberstykker: med J. E. Gunneri ... Anmærkninger; og E. J. Jessen-S ... Afhandling om de norske finners og lappers hedenske religion = : Canuti Leemii, professoris lingvæ lapponiccæ, de Lapponibus Finmarchiæ, eorumqve lingva, vita et religione pristina commentatio, multis tabulis æneis illustrata: uma cum J. E. Gunneri ... notis; & E. J. Jessen-S ... tractatu singulari de Finnorum Lapponumqve Norvegic. religione pagana

Text in Danish and Latin.