Vapaa järki ahneuden kahleissa

Lectio praecursoria kasvatusfilosofian väitöskirjaan Vesitettyä skolastiikkaa? Varhaismodernin subjektikäsityksen aristoteelisesta perustasta. Tuomas Akvinolaisen ja John Locken kognitioteorioiden vertailua Tampereen yliopistossa 19.11.2011.

Koulutuskulttuuriset siirtymät avaavat näkökulmia koulutuksen periytyvyyteen

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Äidiltä tyttärelle : koulutuskulttuurisia siirtymiä neljässä sukupolvessa, Turun yliopistossa 28.9.2012.

Politiikan mahdollisuudesta valtuuston talousarviokokouksessa

Lectio praecursoria.

Koulu peruskysymysten äärellä

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Moninaisuus yhtenäisyydessä. Peruskoulu muutosten ristipaineissa Tampereen yliopistossa 17.12.2011.

Ystävä ja tuotantoväline : lehmä suomalaisten kirjoitetuissa kertomuksissa : lectio

Lectio praecursoria Itä-Suomen yliopistossa 10.11.2012.

Ja huomenna meillä on vieläkin enemmän tehokkaita välineitä

Lectio praecursoria väitöskirjaan Kasvatus teknologisessa maailmassa : tutkimus teknologisoituvasta kasvatuksesta. Tampereen yliopistossa 15.12.2012.

Kohti yritysmäistä hyöty-yliopistoa. Valtiovallan tahto Suomessa vuosina 1985–2006 ja kokemukset kolmessa yliopistossa

Tutkimuksen tavoitteena on analysoida muuttuvaa puhetta suomalaisen yliopiston tehtävistä ja olemuksesta. Ensinnäkin tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten yliopiston tehtävät kansallisen tason diskurssissa ovat muuttuneet vuosina 1985–2006. Toiseksi tutkitaan, millaista puhetta ja reaktioita muutokset ovat synnyttäneet toimijatasolla yliopistoissa. Lopuksi verrataan kansallisen tason diskurssin suhdetta yliopistojen johtohenkilöiden kokemuksiin. Tutkimuksen aineisto koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupoliittisista asiakirjoista (n = 39) sekä kolmen yliopiston johtohenkilöille tehdyistä haastatteluista (n = 23). Haastattelut on tehty vuonna 2005 Tampereen yliopistossa, Lapin yliopistossa ja silloisessa Helsingin kauppakorkeakoulussa. Analyysimenetelmänä käytetään diskurssianalyysiä, jossa muutoksen nähdään kytkeytyvän kielen muutosta luovaan voimaan. Puhe suomalaisten yliopistojen roolista on selvästi muuttunut 1980-luvulta 2000-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla. Dokumenttiaineistosta on löydettävissä kaksi diskurssia: hyödyn ja tuottavuuden diskurssi sekä sivistysdiskurssi. Tutkimusajanjakson aikana hyödyn ja tuottavuuden diskurssi on saanut ylivallan kansallisen tason dokumenteissa. Sivistysdiskurssi ei kuitenkaan ole täysin kadonnut teksteistä, vaan sivistys sinnittelee edelleen mukana sivistysyliopistoperinteen mukaisesti. Toimijatasolla yliopistohaastatteluissa yliopistoinstituution erityisyys ja halu pitää kiinni yliopiston ytimestä ja perustasta oli vahvin diskurssi. Yritysmäisyys ja yliopistollisuus asetettiin paljolti vastakkain niin ideologian kuin toimintatapojenkin näkökulmasta. Yliopistoissa myös uskottiin yliopiston perustan ja idean säilymiseen muutoksista huolimatta. Valtiovallan ja yliopistokentän näkökulmat ja painotukset olivat selvästi erilaiset, vaikka yhteistä tahtoakin löytyi siitä, että yliopiston perusta on säilytettävä. Valtion taholla korostui taloudellinen kilpailukyky ja yliopiston taholla yliopiston säilyttäminen sivistysyliopistona, sillä tämä tekee yliopistosta erityisen. Yritysmäisyys ja tehokkuus näyttäytyvät uhkana yliopiston erityisyydelle, sillä nämä piirteet tekevät niistä samankaltaisia kuin muut instituutiot. Mahdollista onkin, että jos yliopiston merkitys ja olemus redusoituvat taloudellisen kilpailukyvyn hyödyntämiseen, uhkana on yliopiston monimuotoisen perinteen kapeneminen.

Mitä tänään koulussa opit?

Lectio praecursoria väitöskirjaan Pedagogisen ajattelun kehittyminen aineenopettajakoulutuksessa : tutkimus suoravalituista historian opettajaopiskelijoista Jyväskylän yliopistossa 5.10.2013.

Ulkoistaminen kunnissa

Lectio praecursoria.