High NRBP1 expression in prostate cancer is linked with poor clinical outcomes and increased cancer cell growth

We recently established the rationale that NRBP1 (nuclear receptor binding protein 1) has a potential growth-promoting role in cell biology. NRBP1 interacts directly with TSC-22, a potential tumor suppressor gene that is differently expressed in prostate cancer. Consequently, we analyzed the role of NRBP1 expression in prostate cancer cell lines and its expression on prostate cancer tissue microarrays (TMA).

Multidisciplinary consensus on assessment of unruptured intracranial aneurysms: proposal of an international research group.

BACKGROUND AND PURPOSE To address the increasing need to counsel patients about treatment indications for unruptured intracranial aneurysms (UIA), we endeavored to develop a consensus on assessment of UIAs among a group of specialists from diverse fields involved in research and treatment of UIAs. METHODS After composition of the research group, a Delphi consensus was initiated to identify and rate all features, which may be relevant to assess UIAs and their treatment by using ranking scales and analysis of inter-rater agreement (IRA) for each factor. IRA was categorized as very high, high, moderate, or low. RESULTS Ultimately, 39 specialists from 4 specialties agreed (high or very high IRAs) on the following key factors for or against UIA treatment decisions: (1) patient age, life expectancy, and comorbid diseases; (2) previous subarachnoid hemorrhage from a different aneurysm, family history for UIA or subarachnoid hemorrhage, nicotine use; (3) UIA size, location, and lobulation; (4) UIA growth or de novo formation on serial imaging; (5) clinical symptoms (cranial nerve deficit, mass effect, and thromboembolic events from UIAs); and (6) risk factors for UIA treatment (patient age and life expectancy, UIA size, and estimated risk of treatment). However, IRAs for features rated with low relevance were also generally low, which underlined the existing controversy about the natural history of UIAs. CONCLUSIONS Our results highlight that neurovascular specialists currently consider many features as important when evaluating UIAs but also highlight that the appreciation of natural history of UIAs remains uncertain, even within a group of highly informed individuals.

The unruptured intracranial aneurysm treatment score: a multidisciplinary consensus.

OBJECTIVE We endeavored to develop an unruptured intracranial aneurysm (UIA) treatment score (UIATS) model that includes and quantifies key factors involved in clinical decision-making in the management of UIAs and to assess agreement for this model among specialists in UIA management and research. METHODS An international multidisciplinary (neurosurgery, neuroradiology, neurology, clinical epidemiology) group of 69 specialists was convened to develop and validate the UIATS model using a Delphi consensus. For internal (39 panel members involved in identification of relevant features) and external validation (30 independent external reviewers), 30 selected UIA cases were used to analyze agreement with UIATS management recommendations based on a 5-point Likert scale (5 indicating strong agreement). Interrater agreement (IRA) was assessed with standardized coefficients of dispersion (vr*) (vr* = 0 indicating excellent agreement and vr* = 1 indicating poor agreement). RESULTS The UIATS accounts for 29 key factors in UIA management. Agreement with UIATS (mean Likert scores) was 4.2 (95% confidence interval [CI] 4.1-4.3) per reviewer for both reviewer cohorts; agreement per case was 4.3 (95% CI 4.1-4.4) for panel members and 4.5 (95% CI 4.3-4.6) for external reviewers (p = 0.017). Mean Likert scores were 4.2 (95% CI 4.1-4.3) for interventional reviewers (n = 56) and 4.1 (95% CI 3.9-4.4) for noninterventional reviewers (n = 12) (p = 0.290). Overall IRA (vr*) for both cohorts was 0.026 (95% CI 0.019-0.033). CONCLUSIONS This novel UIA decision guidance study captures an excellent consensus among highly informed individuals on UIA management, irrespective of their underlying specialty. Clinicians can use the UIATS as a comprehensive mechanism for indicating how a large group of specialists might manage an individual patient with a UIA.

Menos no es siempre más, ni mucho menos = Less isn't always more, not by any means

"Think rationally, but cultivate an artistic sensibility" recommended Henry van de Velde in 1903. This is the direction chosen by three young architects, Marten Claesson, Eero Koivisto and Ola Rune, who have their own practice in Stockholm since 1993. Architects, interior designers, furniture designers and teachers, they entered the professional world with Vila Wabi, an elongated box, temporarily set into the Sergel square (Stockholm), designed to house a family of four. Since then, they have designed a big number of shops, showrooms, bars and restaurants, offices and houses mostly in Sweden but also abroad. Despite an international outlook and appeal the practice makes part of an ongoing tradition of Scandinavian design.

ANX7, a candidate tumor suppressor gene for prostate cancer

The ANX7 gene is located on human chromosome 10q21, a site long hypothesized to harbor a tumor suppressor gene(s) (TSG) associated with prostate and other cancers. To test whether ANX7 might be a candidate TSG, we examined the ANX7-dependent suppression of human tumor cell growth, stage-specific ANX7 expression in 301 prostate specimens on a prostate tissue microarray, and loss of heterozygosity (LOH) of microsatellite markers at or near the ANX7 locus. Here we report that human tumor cell proliferation and colony formation are markedly reduced when the wild-type ANX7 gene is transfected into two prostate tumor cell lines, LNCaP and DU145. Consistently, analysis of ANX7 protein expression in human prostate tumor microarrays reveals a significantly higher rate of loss of ANX7 expression in metastatic and local recurrences of hormone refractory prostate cancer as compared with primary tumors (P = 0.0001). Using four microsatellite markers at or near the ANX7 locus, and laser capture microdissected tumor cells, 35% of the 20 primary prostate tumors show LOH. The microsatellite marker closest to the ANX7 locus showed the highest rate of LOH, including one homozygous deletion. We conclude that the ANX7 gene exhibits many biological and genetic properties expected of a TSG and may play a role in prostate cancer progression.

Proactive environmental systems:the next generation of environmental monitoring

In this article we envision factors and trends that shape the next generation of environmental monitoring systems. One key factor in this respect is the combined effect of end-user needs and the general development of IT services and their availability. Currently, an environmental (monitoring) system is assumed to be reactive. It delivers measurement data and computational results only if the user explicitly asks for it either by query or subscription. There is a temptation to automate this by simply pushing data to end-users. This, however, leads easily to an "advertisement strategy", where data is pushed to end-users regardless of users' needs. Under this strategy, the mere amount of received data obfuscates the individual messages; any "automatic" service, regardless of its fitness, overruns a system that requires the user's initiative. The foreseeable problem is that, unless there is no overall management, each new environmental service is going to compete for end-users' attention and, thus, inadvertently hinder the use of existing services. As the main contribution we investigate the nature of proactive environmental systems, and how they should be designed to avoid the aforementioned problem. We also discuss how semantics, participatory sensing, uncertainty management, and situational awareness link to proactive environmental systems. We illustrate our proposals with some real-life examples.

Long-Term Reward Patterns Contribute to Personal Goals at Work Among Finnish Managers

The research addresses the impact of long-term reward patterns on contents of personal work goals among young Finnish managers (N = 747). Reward patterns were formed on the basis of perceived and objective career rewards (i.e., career stability and promotions) across four measurements (years 2006 –2012). Goals were measured in 2012 and classified into categories of competence, progression, well-being, job change, job security, organization, and financial goals. The factor mixture analysis identified a three-class solution as the best model of reward patterns: High rewards (77%); Increasing rewards (17%); and Reducing rewards (7%). Participants with Reducing rewards reported more progression, well-being, job change and financial goals than participants with High rewards as well as fewer competence and organizational goals than participants with Increasing rewards. Workplace resources can be in a key role in facilitating goals towards building competence and organizational performance.

How to map the diversity of the audiovisual industry in the digital era. A Methodological Proposition

This article presents a methodological proposition to map the diversity of the audiovisual industry in the digital scenario by portraying the most important interactions between those who create, produce, distribute and disseminate audiovisual productions on line, paying special attention to powerful intermediaries and to small and medium independent agents. Taking as a point of departure a flexible understanding of social network analysis, the aim is to understand the structure of the audiovisual industry on the internet so that, taking into consideration a given sector, agents, their relations and the networks they give place to – as well as the structural conditions under which they operate – are studied. The aim is to answer questions such as: what is mapping, what is of interesting to map, how can it be done and what advantages and disadvantages the results will present.

Tillsammans för god vattenstatus : Förvaltningsplan för Kumo älvs-Skärgårdshavets-Bottenhavets vattenförvaltningsområde 2016-2021

Förvaltningsplanen är ett allmänt planeringsdokument med den mest aktuella informationen om yt- och grundvattnen i Kumo älvs-Skärgårdshavets-Bottenvikens vattenförvaltningsområde, vattnens tillstånd och behovet av att förbättra tillståndet. Förvaltningsplanen innehåller bland annat resultaten från bedömningen av vattnens status och övervakningsprogrammen för yt- och grundvattnen. En central del av förvaltningsplanen är sammanfattningen av de vårdåtgärder som planeras för att förbättra vattnens tillstånd samt bedömningen av åtgärdernas genomslagskraft vattenförvaltningsperioden 2016-2021. Sammanfattningen baseras på vattenförvaltningsområdets åtgärdsprogram, som innehåller information om enskilda vattendrag och vattenförekomster samt enskilda grundvattenområden. Åtgärdsprogrammen är mer användbara dokument än förvaltningsplanen om man behöver information om vattnen i ett begränsat område, till exempel om deras status samt behov av åtgärder och åtgärdernas effekter. Miljörapporten om effekterna av åtgärdsprogrammen utgörs av kapitel 14 i förvaltningsplanen. Kumo älvs-Skärgårdshavets-Bottenvikens vattenförvaltningsområde omfattar de vattendrag som rinner ut i Skärgårdshavet, Bottenviken, Kvarken och södra Bottenhavet från Kisko å till Pöntiönjoki inklusive vattendragens avrinningsområden.

Työntekijöiltä saatavan palautteen yhteys työyhteisöllisyyteen.

Pro gradu -tutkielmassa kartoitettiin työyhteisöllisyyden ja työntekijöiden antaman palautteen välistä yhteyttä kunta-alalla. Teoriaosuudessa hahmoteltiin yhteisöllisyyttä sosiaalisen pääoman, luottamuksen ja ilmapiirin ulottuvuuksien kautta. Lisäksi sivuttiin johtajuuden tärkeyttä palautteen osalta sekä esiteltiin palautteen erilaisia merkityksiä työntekijän ja työyhteisön kannalta. Lopuksi keskityttiin palautteen mahdollisuuksiin työyhteisöllisyyden osalta. Tutkielmassa käytettiin kvantitatiivista poikkileikkausaineistoa, joka on sekundääriaineisto ja nimeltään Kuntapalvelujen tuloksellisuuden arviointi: Henkilöstökysely 2004. Koska tutkielmassa käytetty aineisto koskee kunta-alaa, sivuttiin tutkimusasetelmassa myös siihen liittyviä huomioita. Menetelminä käytettiin suoria jakaumia, ristiintaulukointeja, korrelaatioanalyysia ja lineaarista regressioanalyysia. Lineaarista regressioanalyysia varten muodostettiin faktorianalyysin avulla summamuuttuja yhteisöllisyys. Analyysi tehtiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tuloksista ilmeni, että työntekijöiltä saadun riittävän palautteen tila ei ole kovin vahva. Palaute ilmeni vahvimmin teknisellä toimialalla ja heikoiten terveysalalla. Ilmapiiri ja yhteisöllisyys koettiin hieman erilaisina ilmiöinä keskenään. Yhteisöllisyyden tila ilmeni hieman heikompana kuin työilmapiiri. Yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä koettiin vahvimmin opetus- ja sosiaalialalla. Työntekijöiltä saadun palautteen, työilmapiirin ja yhteisöllisyyden eri osa-alueiden välillä havaittiin positiivista yhteisvaihtelua. Palautteen ja ilmapiirin sekä palautteen ja työyhteisöllisyyden erilaisten osa-alueiden yhteisvaihtelut eivät olleet yhtä voimakkaita kuin ilmapiirin ja yhteisöllisyyden välillä. Lineaarisen regressioanalyysin avulla selvitettiin kuitenkin, että palautteella oli melko voimakas ja positiivinen yhteys työyhteisöllisyyteen. Palaute vaikutti myös työilmapiiriin positiivisesti, mutta ei aivan yhtä voimakkaasti kuin työyhteisöllisyyteen. Palaute selitti yhteisöllisyyttä enemmän kuin toimiala, ikä, sukupuoli, työskentelyvuosien kesto tai esimiesasema. Tuloksista ilmeni, että palaute on yksi sellainen tekijä, joka voi edesauttaa yhteisöllisyyttä.

Matilde Huici Navazin yhteiskunnallinen ja poliittinen toiminta Espanjassa 1922–1937 lehdistöaineiston valossa

Tämä tutkielma tarkastelee Matilde Huici Navazia, espanjalaista naisasianaista, asianajajaa, pedagogia ja sosialistia. Tutkielmassa on selvitetty, miten espanjalainen sanomalehdistö käsitteli artikkeleissaan vuosina 1922–1937 Matilde Huici Navazia. Tarkastelen, miten kulttuuriset arvot, normit ja hierarkiat toimivat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Primaariaineisto koostuu viiden eri spanjalaisen päivälehtiarkiston kokelmista. Tutkimukseni pääasiallisina metodeina käytän kvalitatiivista ja hermeneuttista analyysia. Espanja eli 1920–1930-luvuilla ankaraa ideologista ja poliittista aikaa, johtuen kuninkaan vallan väistymisestä, Primo de Riveran diktatuurista, Espanjan toisen tasavallan syntymisestä ja sisällisodan syttymisesta vuonna 1936. Tutkielmani aikakauden sanomalehtiä yhdisti kiivas keskustelu yhteiskunnallisista ja kulttuurisista kysymyksistä. Lehdistö oli poliittisesti sidoksissa sekä oikealle että vasemmalle. Espanjalainen yhteiskunta jakautui jyrkästi kahtia sukupuolen mukaan. Katolisen kirkon sekä patriarkaalisen kulttuurin normit vaikuttivat oleellisesti naisten aseman yhteiskunnalliseen kehitykseen. Naisten elämänpiiri rajattiin avioliittoon ja kotiin. Espanjan toisen tasavallan kunnianhimoisena tavoitteena oli nostaa maa muiden eurooppalaisten edistyneiden valtioiden tasolle. Tarkastelen tutkimuksessani Espanjan lähihistorian tapahtumia osana yhteiskunnallisesti merkittävän ihmisen henkilöhistoriaa. Huici Navaz pohti tutkimissani artikkeleissa naisen osaa, olemusta ja oikeuksia. Tutkimukseni perusteella hänen sallittiin, ainakin jossain määrin, tuoda esille näitä kysymyksiä lehtiartikkelien yhteydessä. Huici Navazin sallittin käsitellä omia tuntemuksiaan ja väsymättömästi uudelleenmääritellä naisen sosiaalista roolia yhteiskunnan kollektiivisessa tietoisuudessa. Tutkimukseni perusteella voidaan todeta, että Matilde Huici Navaz koki myös ankaria pettymyksiä taistelussaan naisen konkreettisen aseman parantamiseksi. Hänen vaatimuksensa yhteiskunnallisen tasa-arvon saavuttamiseksi tukahdutettiin lähes säännönmukaisesti. Huizi Navazin poliittiset kannanotot radikalisoituivat vuoden 1936 jälkeen, kun hän turhautui vallitsevan yhteiskunnan haluttomuuteen muuttaa hallitsevia patriarkaalisia normeja. Huici Navaz toimi väsymättömästi köyhien perheiden lasten aseman parantamiseksi. Huici Navazille koulutuksen, kasvatuksen ja kotihygenian parantaminen olivat tärkeä osa lastensuojelun kehittymisessä.

Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet. Vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain, joita on Manner-Suomessa seitsemän. Vesienhoitoalue muodostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Kyrönjoen vesistöalue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat toimenpideohjelmat laadittiin laajassa yhteistyössä 2008-2009. Lisätietoa vesienhoidosta ja vesienhoidon järjestämisestä vesienhoitoalueella on saatavilla osoitteessa www.ymparisto.fi/lantinenvesienhoitoalue sekä Kokemäenjoen-Saarisromeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta. Vesienhoitosuunnitelmassa esitellään tarkemmin vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö ja vesienhoitoon liittyvät muut suunnitelmat ja strategiat. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmassa on tehty koko vesienhoitoaluetta koskava vaihtoehtotarkastelu vesienhoidon toimenpiteistä.

Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet. Vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain, joita on Manner-Suomessa seitsemän. Vesienhoitoalue muodostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Lapuanjoen vesistöalue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat toimenpideohjelmat laadittiin laajassa yhteistyössä vuosien 2008–2009 aikana. Lisätietoa vesienhoidosta ja vesienhoidon järjestämisestä vesienhoitoalueella on saatavilla osoitteessa www.ymparisto.fi/lantinenvesienhoitoalue sekä Kokemäenjoen - Saarisromeren – Selkämeren vesenhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta. Vesienhoitosuunnitelmassa esitellään tarkemmin vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö ja vesienhoitoon liittyvät muut suunnitelmat ja strategiat. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmassa on tehty koko vesienhoitoaluetta koskava vaihtoehtotarkastelu vesienhoidon toimenpiteistä.