Paikkoja, tiloja ja realismia

Kirjallisuusarvostelu

Musiikin ymmärtäminen Gadamerin filosofisen hermeneutiikan valossa

Tutkielma käsittelee musiikin ymmärtämistä Hans-Georg Gadamerin filosofiseen hermeneutiikkaan nojautuen. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitä musiikin ymmärtäminen eri konteksteissa voi hermeneutiikan näkökulmasta tarkoittaa, ja mitä Gadamerin hermeneutiikka voi tuoda tämän kysymyksen käsittelyyn. Gadamer on etenkin taiteeseen liittyen 1900-luvun tärkeimpiä filosofeja. Kuitenkin hänen filosofista hermeneutiikkaansa on sovellettu musiikkiin huomattavan vähän. Pyrin tässä tutkimuksessa selvittämään sekä Gadamerin omia että häneltä vaikutteita saaneiden musiikintutkijoiden käsityksiä musiikista ja sen ymmärtämisestä. Erityisesti kiinnitän huomioita Gadamerin ajatukseen ymmärtämisen dialogisuudesta. Pyrin myös rakentamaan teorioista synteesiä ja esittämään omat huomioni ja käsitykseni siitä, mitä musiikin ymmärtäminen hermeneutiikan näkökulmasta voi olla. Hermeneuttisesti tarkasteltuna musiikki on kauttaaltaan vahvasti kiinni sosiaalisissa ja kielellisissä käytännöissä ja traditioissa. Se mitä musiikki ylipäänsä on, riippuu ajasta, paikasta ja kontekstista. Näin ollen myös kysymys siitä, mitä musiikin ymmärtäminen on, saa useita erilaisia, toisiinsa liittyviä vastauksia. Gadamerin hermeneutiikan pohjalta voidaan sanoa, että kaikkeen musiikin havaitsemiseen liittyy tulkintaa ja ymmärtämistä. Musiikin ymmärtäminen on aina sidoksissa ennakko-oletuksiin ja kieleen, ja näin ollen sitä voidaan kuvata hermeneuttisen kehän avulla. Myös musiikista vaikuttuminen esimerkiksi tietynlaisen tunteen tuntemisena tai uudenlaisena kokemisen tapana on sidoksissa kulttuurisiin merkityksiin ja näin ollen sisältää ymmärtämisen elementin. Ennen kaikkea Gadamerin pohjalta voidaan sanoa, että musiikin ymmärtäminen vaatii dialogista osallistumista siihen traditioon, jossa musiikkia tehdään, esitetään ja kuunnellaan.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden osinkopolitiikkaa määrittävät tekijät

The finnish corporate dividend policy is reviewed in this article. The case has been studied in terms of theory and empirical evidence. The data consists of 42 corporations and the timescale is 2007-2011. The relation between key financials and dividend policy is studied In the empirical part .

Vertaileva tutkimus suomalaisten talonrakennusyritysten likviditeetin hallinnasta vuosina 2005–2009

Tutkielman mukaan käyttöpääoman määrä valikoiduissa yrityksissä on kasvanut rahoituskriisin ajankohtana. Käyttöpääomaa sitoo talonrakennusteollisuudessa erityisesti henkilöstökustannukset, joiden nopea optimointi on tutkimuksen perusteella avainasemassa yrityksen kannattavuuteen. Käyttöpääoman optimointi suhteessa liiketoiminnan laajuuteen on perusteltatissa tutkimuksen mukaan myös sen takia, että talonrakennusteollisuuden yritykset ovat erityisen alttiita makrotaloudellisille vaihteluille.