O investimento e o financiamento nas mega corporações brasileiras no período de 1998 a 2008

O objetivo do trabalho é tratar da questão do investimento e financiamento das empresas de capital aberto brasileiras no período de 1998 a 2008. Para tal, estabelecemos uma relação entre o desempenho destas com o desempenho da economia brasileira no período e com a contribuição teórica de autores que escreveram sobre o tema

Time trends in avoidable cancer mortality in Switzerland and neighbouring European countries 1996-2010.

QUESTION UNDER STUDY What are the trends in avoidable cancer mortality in Switzerland and neighbouring countries? METHODS Mortality data and population estimates 1996-2010 were obtained from the Swiss Federal Statistical Office for Switzerland and the World Health Organization Mortality Database (http://www.who.int/healthinfo/mortality_data/en/) for Austria, Germany, France and Italy. Age standardised mortality rates (ASMRs, European standard) per 100 000 person-years were calculated for the population <75 years old by sex for the following groups of cancer deaths: (1) avoidable through primary prevention; (2) avoidable through early detection and treatment; (3) avoidable through improved treatment and medical care; and (4) remaining cancer deaths. To assess time trends in ASMRs, estimated annual percentage changes (EAPCs) with 95% confidence intervals (95% CIs) were calculated. RESULTS In Switzerland and neighbouring countries cancer mortality in persons <75 years old continuously decreased 1996-2010. Avoidable cancer mortality decreased in all groups of avoidable cancer deaths in both sexes, with one exception. ASMRs for causes avoidable through primary prevention increased in females in all countries (in Switzerland from 16.2 to 20.3 per 100 000 person years, EAPC 2.0 [95% CI 1.4 to 2.6]). Compared with its neighbouring countries, Switzerland showed the lowest rates for all groups of avoidable cancer mortality in males 2008-2010. CONCLUSION Overall avoidable cancer mortality decreased, indicating achievements in cancer care and related health policies. However, increasing trends in avoidable cancer mortality through primary prevention for females suggest there is a need in Switzerland and its European neighbouring countries to improve primary prevention.

Proglacial river dataset from the Akuliarusiarsuup Kuua River northern tributary, Southwest Greenland, 2008 - 2013, version 2.0

The dataset contains measurements of river stage and discharge for one sites along the Akuliarusiarsuup Kuua River's northern tributary, with 30 minute temporal resolution between June 2008 and August 2013 This river is a tributary to the Watson River discharging into Kangerlussuaq Fjord by the town of Kangerlussuaq, Southwest Greenland. Additional data of water temperature, air pressure are also provided. Compared to version 1.0 of the dataset, this dataset used a total of 36 in situ discharge observations collected between 2008 and 2012 to construct the rating curve. Furthermore, data of Station AK-004-001 between 2010-09-06T11:30 to 2010-09-07T13:30 have been removed from version 2.0 because these values were likely caused by backflow when a jokulhlaup from a large glacier dammed lake caused increased water levels in the downstreams lake. Thus, data measured at AK-004-001 between 2010-09-06T11:30 to 2010-09-07T13:30 are not representative for the AK-004 catchment.

Incidencia de la política pública educativa colombiana en el texto escolar de ciencias sociales de grado noveno (2004-2010) análisis de dos propuestas editoriales

Tesis (Maestría en Docencia). -- Universidad de la Salle. Facultad de Ciencias de la Educación. Maestría en Docencia, 2015

Valoración de la prueba pericial para determinar la culpabilidad en casos de reincidencia en falsedad documental. Barranquilla 2008-2011

El objetivo de esta tesis es analizar los criterios empleados por el juez en la valoración de la prueba pericial (caligráfica) en la determinación de la culpabilidad en los casos donde se presenta reincidencia en el delito de falsedad documental.

Impacto del grado de apertura económica en las productividades industriales del sector automotriz para los departamentos; Antioquia, Cundinamarca, Santander y Valle del cauca periodos 2000 a 2010

Bogotá (Colombia) : Universidad de La Salle. Facultad de Ciencias Económicas y Sociales. Programa de Economía

La Innovación y el Emprendimiento en La Universidad De La Salle: 2008 - 2013

Bogotá (Colombia): Universidad de La Salle. Facultad de Ciencias Administrativas y Contables. Programa de Administración de Empresas

Evaluación del valor económico agregado de Fabricato Tejicondor S.A. para el periodo 2008 – 2013 y estrategias para aumentar su valor

Bogotá (Colombia) : Universidad de La Salle. Facultad de Ciencias Administrativas y Contables. Programa de Contaduría Pública

LA CONSTRUCCI?N DEL ETHOS EN EL DISCURSO DEL PRESIDENTE DE COLOMBIA, ?LVARO URIBE V?LEZ, SOBRE EL CONFLICTO ARMADO DESDE LA POL?TICA DE SEGURIDAD DEMOCR?TICA

El trabajo de investigaci?n tiene como finalidad describir la construcci?n del ethos en el discurso del presidente de Colombia ?lvaro Uribe V?lez desde una perspectiva de an?lisis discursivo. Los referentes conceptuales desde los cuales se aborda el estudio del discurso y las representaciones sociales remiten, en primer lugar, a una perspectiva Hist?rico-discursiva del lenguaje, desde la propuesta de tonalidades valorativas y actos de habla de Mart?nez y la noci?n que sobre el ethos aporta la Escuela Francesa de an?lisis de discurso. El problema social de la investigaci?n es la construcci?n del miedo como mecanismo de control, el cual se instaura a partir de la manera como el locutor se presenta en el enunciado y construye la imagen de los sujetos. El tono social que adopta el discurso, a trav?s de procedimientos como la orientaci?n discursiva de los conectores y el uso de modalizadores, da lugar a las dicotom?as, a una l?gica de polarizaci?n que reduce el conflicto a la relaci?n amigo/enemigo. El poder se ejerce no nicamente a trav?s de un tono social con orientaci?n negativa (los actos de amenaza, advertencia y descalificaci?n), pues para la legitimaci?n de la pol?tica de seguridad democr?tica y la consolidaci?n de una nueva jerarqu?a de valores el locutor moviliza im?genes asociadas a un ethos religioso, ethos mesi?nico y de credibilidad, que fundan una ?moral necesaria?

Varsinaissuomalaisten nuorten kouluhyvinvointi ja sen muutokset vuosina 2008 - 2012

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Varsinais-Suomalaisten 9.luokkalaisten nuorten kouluhyvinvointia vuosina 2008, 2010 ja 2012. Tutkimuksen aineisto koostuu Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Cyrin, Nuoret luupin alla -tutkimusaineistoihin edellä mainituilta vuosilta. Tämän tutkimuksen aineisto koostui yhteensä 4946 nuoren vastauksesta. Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki Varsinais-suomen alueella asuvat nuoret, jotka olivat vastanneet Nuoret luupin alla –tutkimukseen vuosina 2008, 2010 ja 2012. Kouluhyvinvointia tutkitaan tässä tutkimuksessa Konun (2002) kouluhyvinvointimallia apuna käyttäen. Kouluhyvinvointimallista käytetään niitä osatekijöitä, jotka ovat rinnastettavissa Allardtin (1976) hyvinvointiteorian osatekijöihin (having, loving, being), joihin myös Konun kouluhyvinvointimalli perustuu. Kouluhyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Konun (2002) luoman kouluhyvinvointimallin kolmea osatekijää; koulun olosuhteita, sosiaalisia suhteita koulussa sekä itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia koulussa. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että nuorten kouluhyvinvoinnissa ei ole tapahtunut radikaaleja muutoksia tutkimusvuosina. Nuorten varsinaissuomalaisten oppilaiden kokemusten suunta kouluhyvinvoinnista on ollut parempaan päin. Tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolten sekä asuinpaikan mukaan löytyy eri kouluhyvinvoinnin osatekijöissä eri tutkimusvuosina. Maaseudulla asuvat oppilaat kokivat koulunolosuhteet paremmiksi kahtena ensimmäisenä tutkimusvuotena, mutta erot ovat tasaantuneet viimeiseen tutkimusvuoteen tultaessa. Asuinpaikka ei vaikuttanut oppilaiden kokemuksiin itsensä toteuttamisen mahdollisuuksista koulussa eikä kokemuksiin opettajien ja oppilaiden välisistä sosiaalisista suhteista. Asuinpaikka vaikutti oppilaiden kokemuksiin oppilaiden keskinäisistä sosiaalisista suhteista, vain keskimmäisenä tutkimusvuotena siten, että maaseudulla asuvat oppilaat kokivat suhteet paremmiksi. Sukupuolten välillä oli eroja koetuissa koulun olosuhteissa kahtena viimeisenä tutkimusvuotena, siten että ensin pojat kokivat koulun olosuhteet paremmiksi ja viimeisenä tutkimusvuotena tytöt kokivat olosuhteet paremmiksi. Pojat kokivat myös itsensä toteuttamisen mahdollisuudet koulussa paremmiksi kahtena viimeisenä tutkimusvuotena. Sukupuolten kokemuksissa oppilaiden keskinäisistä sosiaalisista suhteista ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta opettajien ja oppilaiden sosiaaliset suhteet pojat kokivat tilastollisesti merkitsevästi paremmiksi kaikkina tutkimusvuosina.