Pastoral del ... señor D. Fr. Francisco Armañá, Obispo de Lugo, en que propuesta la infalible verdad de la religion christiana, promueve la debida instruccion en su doctrina.

Mode of access: Internet.

Annual report of the public schools of the City and County of San Francisco.

Title varies slightly.

Año clínico de 1852 a 1853 : observaciones recogidas durante el curso académico de 1852 a 1853 /

Mode of access: Internet.

Oração gratularia pelas melhoras e feliz restabelecimento de sua magestade El Rei Nosso Senhor, O Senhor D. Miguel I, recitada em solemne acção de graças que endereçou ao todo poderoso em o dia 11 de Janeiro de 1829, a religiosa comunidade de S. Francisco de Xabregas /

With: Sermão prégado na sé de angra por occasião do Te Deum que se cantou no dia 4 de abril, anniversario natalicio de S.M.F. a senhora Dona Maria Segunda, Rainha de Portugal, na augusta presença de S.M.I. o senhor Duque de Bragança, Regente do Reino em nome da rainha / por Marcos Pinto Soares Vaz Preto. -- Lisboa : Imprensa Nacional, 1833 -- 22 p. ; 20 cm.

Colección de las cartas sobre bienes eclesiásticos que bajo el título de Filósofo Rancio escribió Francisco Alvarado.

"Cartas filosóficas" (iii, 42 p. at end of t. 2).

Biografía inédita de Francisco de Quintana: recuperación de un novelista olvidado

Este artículo pretende desvelar datos inéditos de Francisco de Quintana, escritor del seiscientos escasamente estudiado por la crítica literaria hasta nuestros días. La investigación, a partir tanto de fuentes primarias como de su obra literaria, ha supuesto el hallazgo de información sustancial sobre este íntimo amigo de Lope de Vega. Además de aportar nuevos testimonios biográficos, esta comunicación interrelaciona acontecimientos fundamentales de su vida con su obra literaria.

Visita del excelentísimo e ilustrísimo obispo Doctor Francisco De Paula Verea González a la ciudad y curato de Matamoros, Tamaulipas y Brownsville, Texas en 1854

Francisco de Paula y Verea González fue el octavo obispo de Linares. Duró 26 años en el cargo, de diciembre de 1853 a septiembre de 1879 cuando se fue a Puebla. Entre las edificaciones que hizo en Nuevo León, inició la construcción del templo de Nuestra Señora del Roble (Juárez y Juan Ignacio Ramón).

Benefit cost analysis applied to behavioral and engineering safety countermeasures in San Francisco, California

The state of the practice in safety has advanced rapidly in recent years with the emergence of new tools and processes for improving selection of the most cost-effective safety countermeasures. However, many challenges prevent fair and objective comparisons of countermeasures applied across safety disciplines (e.g. engineering, emergency services, and behavioral measures). These countermeasures operate at different spatial scales, are funded often by different financial sources and agencies, and have associated costs and benefits that are difficult to estimate. This research proposes a methodology by which both behavioral and engineering safety investments are considered and compared in a specific local context. The methodology involves a multi-stage process that enables the analyst to select countermeasures that yield high benefits to costs, are targeted for a particular project, and that may involve costs and benefits that accrue over varying spatial and temporal scales. The methodology is illustrated using a case study from the Geary Boulevard Corridor in San Francisco, California. The case study illustrates that: 1) The methodology enables the identification and assessment of a wide range of safety investment types at the project level; 2) The nature of crash histories lend themselves to the selection of both behavioral and engineering investments, requiring cooperation across agencies; and 3) The results of the cost-benefit analysis are highly sensitive to cost and benefit assumptions, and thus listing and justification of all assumptions is required. It is recommended that a sensitivity analyses be conducted when there is large uncertainty surrounding cost and benefit assumptions.

The Municipal Budgetary Response to Changing Labor Costs: The Case of San Francisco

"This paper analyzes how expenditures of the city of San Francisco were altered in response to changes in municipal labor costs over the period 1945 through 1976. A hybrid of the "demands" and the "organizational" models of budgeting is used to measure the budgetary response to changes in the relative prices of labor inputs. Descriptive and econometric evidence reveals significant adjustments both among and within departments in reaction to changes in relative labor costs. The empirical evidence demonstrates that the city's budgetary process is guided by simple allocative rules modified by price-responsive adjustments."

Ehrenberg-Rosenzweig Family Collection 1772-1930

The collection contains correspondence among members of the Ehrenberg and Rosenzweig families, including letters from Franz Rosenzweig, Adam Rosenzweig and Richard Ehrenberg, as well as with other parties, including Leopold Zunz, Adelheid Zunz, Claire von Gluemer, and Heinrich Heine (copies only). Also included are engagement contracts, marriage banns, school curricula and certificates, character references, eulogies, family histories, and other documents concerning family members. This material also reflects much of the history of the Samsonschule in Wolfenbuettel of which members of the Ehrenberg family were principals.

Portrait of Samuel Mayer Ehrenberg ( 1773 - 1853 ).

This painting is in dedication " in honor of Meyer Ehrenberg by his students" as stated on a scroll held by the sitter. The scroll is dated October 7, 1820 and is followed by a list of names in two columns: (M.Ehrenberg, P.Ehrenberg, B. Ehrenberg, M.Imanuel M.Balke, B.Meier, L.Franck, M. Cohen, W.Fraenkel, M. Chohns, P.Goldschmidt, J.Lippoa, A. Nathan, M.Kramer, J.Fraenkel, M.Goldschmidt.) Ehrenberg was the founder of the first modern Jewish Day School in Germany, at Wolfenbuettel. Ehrenberg was the great-grandfather of the Jewish Theologian Franz Rosenzweig.

Growth of Jewish land setllements in Crimea 1924-1929

Digital image

Map detailing growth of settlement tracts by year 1925-1929

Digital image

Kokoomus ja kommunismin uhka. Puolueen antikommunismi vuoden 1929 eduskuntavaalitaistossa.

Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selventää Kansallisen Kokoomuspuolueen kommunisminvastaisuutta 1920-luvulla, tarkemmin ottaen vuoden 1929 eduskuntavaalikamppailussa. Tutkimuskysymykseni liittyvät puolueen identiteetin ja kommunisminvastaisuuden yhteyteen: miten kokoomuspuolueen suhtautuminen kommunismiin kytkeytyi, yhtäältä, oman porvarillisen poliittis-kansallisen identiteetin puolustamiseen, ja toisaalta, vuonna 1929 vallitseviin poliittisiin oloihin, jolloin muun muassa parlamentaarinen järjestelmä herätti laajaa epäluottamusta, kokoomus ajautui sisäiseen kriisiin ja kommunistien kumoustavoite korostui suomalaisessa julkisuudessa? Etsimällä vastauksia näihin kysymyksiin pyrin selittämään mistä osakokonaisuuksista antikommunismi koostui, miten uhkaa muokattiin ja perusteltiin. Mielestäni tärkeää ja mielenkiintoista on miettiä, kuinka kommunisminvastaisuus ilmeni ikään kuin vastauksena muihin yhteiskunnallis-poliittisiin ongelmiin ja turhautumiin. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys perustuu toiseuden ja viholliskuvien tutkimukseen, koska toiseuden merkitys identiteetin kehittymiselle on kiistaton. Tähän liittyvän kirjallisuuden lisäksi olen käyttänyt lähteinäni tutkimuskirjallisuutta, sanomalehtiä ja julkaisemattomia arkistolähteitä. Tutkimukseni aatehistoriallisen luonteen vuoksi ensisijainen alkuperäislähteeni on julkaistu materiaali – vaalijulkaisut ja kokoomuslehdistö – jonka avulla olen pyrkinyt analysoimaan puolueen suhtautumista kommunismiin ja sen vaikutusta puolueen identiteetille. Metodini on historiallis-kvalitatiivinen, joka tarkoittaa sitä, että pyrin samaan aikaan huomioimaan sekä puolueen julkisuuskuvan että sen toiminnan kulisseissa. Tämä edellyttää huomion kohdistamista sekä julkaistuun että julkaisemattomaan lähdeaineistoon. Julkaistuun materiaaliin kohdistuneen analyysin pohjalta on mahdollista päätellä, että kokoomus halusi luoda itsestään kuvan jyrkästi kommunisminvastaisena puolueena. Toiseus-analyysin perusteella voidaan sanoa, että kommunismi oli puolueen selvä toinen. Julkisuuskuva ei kuitenkaan välttämättä vastannut puolueen todellisia käsityksiä kommunismista ja sen pohjalle muodostetusta viholliskuvasta. Antikommunismi ja viholliskuvan vahvistaminen palvelivat myös muita päämääriä, joista merkittävimmät liittyivät katkenneen kokoomuksen yhtenäisyyden pönkittämiseen ja huomion kääntämiseen pois muista vuonna 1929 esiin työntyneistä ongelmista. Kommunismin muodostamaa uhkaa Suomen kansalliselle olemassaololle pyrittiin perustelemaan monelta eri kantilta. Kommunismin nähtiin rapauttavan kristillisen moraalin ja siveellisyyden, lisäävän yhteiskunnallisia levottomuuksia, heikentävän parlamentarismia sekä vaarantavan Suomen sotilaallisen turvallisuuden ja pyhäksi koetun etuvartiotehtävän. Antikommunismi yhdistyi läheisesti myös ideologisen venäläisvastaisuuden ääri-ilmiöön, ryssävihaan. Näihin eri ilmiöihin liittyvä "antikommunistinen diskurssi" oli siis yksi niistä perustoista, jonka päällä kokoomuksen poliittis-kansallinen identiteetti kehittyi 1920-luvun mittaan. Kevätkesän 1929 tuomien, lähes ylitsepääsemättömien vaikeuksien myötä antikommunistisen diskurssin merkitys kasvoi entisestään ja loi pohjan puolueen suhtautumiselle lapualaisvuosiin.