Kirkko turvapaikkana: tutkimus kirkon yhteiskunnallista toimijuutta koskevasta keskustelusta

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee keskustelua, joka on syntynyt Suomen ev.lut. kir-kon edustajien osallistuttua karkotuspäätösten saaneiden turvapaikanhakijoiden auttami-seen. Keskustelua kantavana teemana on kirkon yhteiskunnallinen toimijuus. Tutkiel¬man teoreettisena viitekehyksenä toimii uskontososiologinen näkökulma, joka tutkii uskonnon ja yhteiskunnan suhteita. Keskustelun merkityksenantoja jäljittävinä työka-luina olen käyttänyt diskurssianalyysiä sekä teoriaa pyhästä. Kieli ilmaisee sen takana olevia sosiaalisia toimintoja sekä ilmentää vallitsevan kulttuu¬rin ja yhteiskunnan arvoja ja normeja. Tässä työssä keskustelua ja erilaisia merkityksenan¬toja on analysoitu haastattelemalla turvapaikkatyöhön osallistunutta Tu¬run Mikaelinseurakunnan kirkkoherraa sekä Lounais-Suomen ulkomaalaisyksikön komisa-riota. Olen myös analysoinut Mikaelinseurakunnan ja kirkkoherran saamia palaut¬teita, joita on yhteensä 24 kappaletta. Lisäksi aineistoon kuuluu suomi24.fi sekä uskojaelama.net -sivustoilta keräämääni neljä viestiketjua, joissa käydään keskustelua kirkon roolista turvapaikan tarjoajana. Aineistossa toistuvat teemat ovat antaneet mahdolli¬suuden paikantaa erilaisia näkemyksiä. Olen jäljittänyt aineistosta neljä näkemyk¬sellistä kategoriaa, jotka hahmottuvat osaksi kahta laajempaa diskurssia turvapai¬kanhakijoista ja kirkosta. Lisäksi näiden diskurssien pohjalta olen paikantanut erilaisia maailmankuvallisia elementtejä sekä pyhäkäsityksiä, joihin erilaiset näkemyk¬set nojaavat. Paikantamani näkemykset kytkeytyvät teemoihin auttamisesta, autettavista, tottelemattomuu¬desta sekä kirkon tehtävästä. Näkökulmista on nähtävissä kahtiajakoi-suutta, joiden kautta näkemykset muodostavat turvapaikanhakijoista ja kirkosta haas¬teen sekä mahdollisuuden diskurssin. Myös pyhäkäsitykset, jotka vaikuttavat erilaisten näkemysten takana, jakautuvat kahteen leiriin. Toisaalta on pyhä, joka koostuu kristilli-sen sanoman mukaisista asioista, toisaalta maallinen pyhä, jossa esim. olemassa olevat lait ja oikeusjärjestelmä nähdään yhteiskuntaa erehtymättömästi suojaavina. Kirkon edustajien toimista syntyneessä keskustelussa eriäviä näkökulmia on syntynyt niin kirkkoon kuuluvien sekä kuulumattomien välille kuin kirkon sisälläkin. Erilaiset kannat, tulkinnat ja merkityksenannot kumpuavat erilaisista maailmankuvallisista elemen¬teistä ja pyhäkäsityksistä. Ihmiset ja yhteisöt omaavat erilaisia identiteettejä ja pienoismaailmankuvia, joiden läpi kutkin tahot hahmottavat ympäröivän todellisuuden ilmiöitä.

Suorituksen arviointi henkilöstön silmin: yksilön suorituksen arvioinnista kokonaisvaltaiseen palvelukohtaamisen arviointiin - Case: Hätäkeskuslaitos

Suorituksen arvioinnin tulisi mitata todellisuudessa toimintaa koko organisaatiossa, koska niin monella tekijällä on vaikutuksensa siihen, miten suoritus onnistuu. Tässä tutkimuksessa suoritusta ja suorituksen arviointia tarkasteltiin henkilöstön näkökulmasta huomioiden siihen liittyvät monet ulottuvuudet, kuten julkisen sektorin toimintaympäristö, suoritusta tukeva organisaatio ja erilaiset odotukset suoritukselle. Suorituksen arviointia on tutkittu paljon ja monesta eri näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa suorituksen arviointia on tarkasteltu yksilön laajasta näkökulmasta huomioiden yksilön omat odotukset suoritukseen liittyville eri ulottuvuuksille. Tärkeitä ulottuvuuksia ovat organisaation tuki suoritukselle ja palvelukohtaamisen painottuminen suorituksen arvioinnissa tehokkuuden sijaan. Tutkimus oli toimeksianto Hätäkeskuslaitokselle. Tutkimuksen tavoitteena oli empiirisen tutkimuksen keinoin kartoittaa henkilöstön kokemuksia ja mielipiteitä suoritukseen ja sen arviointiin liittyvistä tekijöistä ja tehdä sen perusteella ehdotelmia, mihin suuntaan suorituksen arvioinnin prosessia voisi jatkossa kohdeorganisaatiossa kehittää. Tutkimusongelman pääkysymykseksi muotoutui: Mikä on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön näkökulma suorituksen arvioinnin prosessin eri tekijöistä ja ulottuvuuksista? Empiirinen aineisto kerättiin sekä kvantitatiivisesti survey-lomaketutkimuksella että kvalitatiivisesti ryhmähaastattelun ja avoimien kysymysten avulla. Aineiston keruu suoritettiin kokonaisotantana (N=627). Kyselyyn vastasi 31,9 prosenttia (n=200) henkilöstöstä. Ryhmähaastatteluun osallistui neljä Hätäkeskuslaitoksen edustajaa. Kehittämiskohteita kohdeorganisaatiossa olivat suorituksen pisteytykseen liittyvät ongelmat, arviointilomakkeen yleisluontoisuus, prosessin hajanaisuus, arvioinnin perusteiden ja tavoitteiden irrallisuus sekä esimiesarvioinnin ”mielivaltaisuus” suorituksen ainoana arvioijana. Tutkimuksessa henkilöstön näkökulma painotti tehokkuuden näkökulman sijaan palvelun laatua ja asiakkaan näkökulmaa. Tutkimuksessa annetuissa prosessin kehittämisehdotuksissa pyrittiin sisäänpäin kääntynyt näkökulma kääntämään yksilön suorituksesta laajempaan avoimen systeemin näkökulmaan huomioiden sen mahdollisuudet organisaation sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta lisäävänä prosessina. Yksilön suorituksen näkökulmaksi muodostuivat molemminpuoliset odotukset organisaation, esimiehen, tiimin ja asiakkaiden kanssa. Näissä odotuksissa korostuvat luotettavuus,vakuuttavuus, empaattisuus, konkreettisuus ja palvelualttius. Näiden vuorovaikutusta tukevien perustarpeiden päälle rakennetaan ammattilaisuuden ja asiantuntijuuden odotukset.

Ammatillinen toimijuus työelämän muutosvirrassa

Katja Vähäsantasen väitöskirja Vocational teachers' professional agency in the stream of change (Jyväskylän yliopisto 2013).

Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi alueellisesti integroiduissa sosiaali- ja terveyspalveluissa – palvelujen käyttöön perustuva malli ja esimerkkejä

Yli puolet kuntien vuosibudjeteista kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jatkossa väestö ikääntyy ja huoltosuhteen muutos tulee niukentamaan kuntien resursseja ja lisäämään palvelujen tarvetta. Näin ollen vaikuttavien ja kustannustehokkaiden ratkaisumallien luominen on ensiarvoisen tärkeää. Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa malli, jota voidaan hyödyntää tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden jatkuvassa seurannassa alueellisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja testata mallia esimerkkitapauksilla. Pääpaino on vaikuttavuudessa ja kustannusvaikuttavuudessa. Aiemman tutkimuksen perusteella tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittaamiseen on useita lähestymistapoja. Tässä tutkimuksessa tuottavuutta arvioidaan panosten ja tuotosten suhteella, vaikuttavuutta palvelujen käytöllä ja kustannusvaikuttavuutta palvelujen käytön kustannuksilla. Kirjallisuudesta nousee esille selkeä tarve yli perinteisten organisaatiorajojen menevälle jatkuvalle vaikuttavuuden seurannalle. Aikaisempi tutkimus kattaa kertaluontoisia selvityksiä, joissa usein mittarit ovat operatiivisella tasolla, toimialasidonnaisia tai vaikeasti mitattavissa. Tutkimus on suunnittelutiedettä. Tutkimuksen lopputuloksena syntyy sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttömalli (sote-palvelujen käyttömalli), jota varten toteutetaan tietokanta ja raportointikerros. Sote-palvelujen käyttömallia testataan tässä tutkimuksessa kolmella eri organisaatioyksiköllä ja asiakasryhmällä, jotka ovat strategisesti merkittäviä tutkittavalle organisaatiolle ja asiakasryhmiin on kohdennettu selkeä kehittämistoimenpide (kuntoutukseen panostaminen ja vammaisten sekä vanhusten laitoshoidon purku). Sote-palvelujen käyttömalli tuottaa tietoa kehittämistoimenpiteiden tuottavuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Sote-palvelujen käyttömallin todetaan soveltuvan tutkittavaan organisaatioon ja sote-palvelujen käyttömalli on sielläjatkuvassa käytössä. Sote-palvelujen käyttömalli on siirrettävissä myös muihin soteorganisaatioihin ja laajennettavissa myös muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niitä lähellä oleviin palveluihin.

”Esimiesten pitää olla riittävän jämäköitä puuttumaan kusipäiseen käytökseen!” Moninaisuusjohtamisen avulla ja työpaikkakiusaamiseen puuttumisella kohti toimivaa työyhteisöä. Suomen erikoissairaanhoidon hoitajakeskijohto

Työpaikkakiusaamista esiintyy useissa työpaikoissa sekä organisaation eri tasoilla. Työpaikkakiusaaminen on yleistä myös naisvaltaisissa terveydenhuollon yhteisöissä. Työpaikkakiusaamisella on todettu olevan merkittäviä negatiivisia seurauksia niin yksilön kuin organisaation tasolla. Työpaikkakiusaamisen seuraukset ovat moninaiset, ja ne voivat kohdistua kiusatun ja kiusaajan lisäksi koko työyhteisöön. Työpaikkakiusaaminen on näin uhka työyhteisön toimivuudelle. Keskijohdon tulee tukea lähiesimiehiä työpaikkakiusaamiseen puuttumisessa ja näyttää esimerkkiä omalla asennoitumisellaan ja käytöksellään siinä, miten he itse puuttuvat työpaikkakiusaamiseen. Keskijohdon rooli on myös merkittävä työyhteisön toimivuuden turvaamisessa sekä organisaatiokulttuurin rakentamisessa moninaisuutta arvostavaksi. Tässä tutkimuksessa tutkittiin työpaikkakiusaamiseen puuttumista moninaisuusjohtamisen viitekehyksessä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Suomen erikoissairaanhoidon hoitajakeskijohtajat ja tavoitteena oli selvittää, miten moninaisuusjohtamisen avulla ja työpaikkakiusaamiseen puuttumisella voidaan saada aikaan toimiva työyhteisö. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivis-kvalitatiivinen kyselytutkimus. Empiirisen aineiston keräämiseksi tehtiin sähköinen Webpropol 2.0-kysely. Kysely lähetetiin 19 sairaanhoitopiiriin erikoissairaanhoidon hoitajakeskijohdon edustajalle (N=210), ja vastausprosentiksi saatiin 54. Kyselyssä oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoituja kysymyksiä analysoitiin Webropol-ohjelman ja Microsoft Excel-ohjelman analysointityökaluilla, avoimia kysymyksiä analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella moninaisuusjohtamisen avulla ja työpaikkakiusaamiseen puuttumisella voidaan edistää toimivan työyhteisön syntymistä. Tulosten mukaan johtamisella oli merkitystä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa. Moninaisuusjohtamisen ulottuvuudet tulivat melko hyvin esiin ylihoitajien johtamistyössä sekä organisaation toimintamalleissa työpaikkakiusaamiseen puuttumisessa ja ratkaisussa. Tuloksista käy selville, että työpaikkakiusaaminen oli uhka työyhteisön toimivuudelle. Toimimaton työyhteisö oli uhka potilaiden hyvälle hoidolle, joten tutkimuksen aihe on tärkeä ja auttaa ymmärtämään kiusaamiseen puuttumisen ja organisaation moninaisuuden tärkeyden. Tulosten mukaan kiusaamiseen puuttumisessa tärkeää oli esimiesten antama tuki, tasa-arvo, yhteiset pelisäännöt, avoin keskustelu, kiusaamisen ilmoittaminen, kunnioittava käytös, sujuva yhteistyö ja ongelmien käsittely. Moninaisuusjohtamisen ulottuvuudet ja toimivan työyhteisön peruspilarit ovat hyvin samankaltaisia. Tulosten mukaan kunnioittava ja arvostava käytös, kiusaamisen ilmoittaminen ja tasa-arvo eivät toteutuneet organisaatioissa riittävän hyvin, joten näissä asioissa on organisaatioissa vielä kehitettävää.

Julkisoikeudellisten ympäristökiistojen sovittelun erityispiirteet ja ongelmat

Tutkielmassa perehdytään lakisääteisen ympäristösovittelun mahdollistamiseen Suomessa. Ympäristökiistojen sovittelua tarkastellaan hallinto-oikeudellisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää julkisoikeudellisten ympäristökiistojen sovittelun erityispiirteitä ja ongelmia. Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen, eli aihetta tarkastellaan lainsäädännön, lain esitöiden sekä oikeuskirjallisuuden avulla. Tutkielman keskeisimpiä lähteitä ovat ympäristösovittelusta tehdyt tutkimushankkeet Suomessa, kuten Sovittelu osana paikallisten ympäristökiistojen hallintaa (SOMARI) - sekä Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -hankkeet sekä niiden perusteella tuotettu aineisto. Ympäristösovittelua on jo Yhdysvalloissa ja jossain määrin myös Euroopassa. Suomessa ei ole virallista ympäristösovittelua, vaan ainoastaan epävirallisia sovittelukeinoja ympäristöasioissa. Ympäristökiistojen sovittelussa sääntelyllä, julkisen vallalla ja yleisellä edulla on vahva rooli. Sovittelu on kehitetty varsin vapaamuotoiseksi menettelyksi, joka sopii huonosti muodollisen julkisoikeuden kanssa. Julkisoikeudessa korostuu lakisidonnaisuus, jäykät toimivaltanormit sekä oikeusturva. Sovittelun sen sijaan perustuu joustavuuteen, luottamuksellisuuteen ja puolueettomuuteen. Ympäristösovittelussa on osapuolina usein monia erilaisia intressiryhmiä, kuten kansalaisia, järjestöjä ja yrityksiä. Näiden lisäksi sovitteluun osallistuvat myös sovittelija ja viranomainen. Tutkielmassa on myös pohdittu erillisen luonnon edustajan osallistumista sovitteluun. Ympäristösovittelun mahdollistaminen edellyttäisi sääntelyä muun muassa sovintomenettelystä, sen oikeusvaikutuksista, viranomaisen ja sovittelijan roolista sekä luonnon intressien huomioon ottamisesta. Sääntelyä tulisi kuitenkin olla mahdollisimman vähän, jotta sovittelu säilyisi mahdollisimman joustavana menettelynä. Ympäristösovittelusta saatavina hyötyinä on pidetty prosessitaloudellisia säästöjä ja valitusten vähentymistä. Lisäksi sen uskotaan vaikuttavan positiivisesti ratkaisujen ymmärrettävyyteen, ja niihin sitoutumiseen sekä mahdollistavan paremmat ratkaisut ympäristön kannalta. Ympäristösovittelun haasteellisuuden vuoksi osallistumisjärjestelmien parantamista ja vuorovaikutteisuuden lisäämistä pidettiin tutkielmassa parempana vaihtoehtona.

En guide om strandröjning inom vattendragsprojekt och vid rensning av utfallsdiken

Syftet med denna guide är att sprida ut information om genomförande av röjning på stränder och om de effekter som röjningen medför. Guiden är avsedd för ansvarspersoner i olika slags vattendragsprojekt och projekt för rensning av utfallsdiken samt för medborgare som planerar strandröjning.

Opas valtaojien perkausten ja vesistöhankkeiden rantaraivauksiin

Tämän oppaan tarkoituksena on jakaa tietoa rantaraivauksen toteuttamisesta ja raivauksen vaikutuksista. Opas on tarkoitettu erilaisten vesistöhankkeiden ja valtaojien perkaushankkeiden vastuuhenkilöille sekä rantaraivausta suunnitteleville kansalaisille.

”Joka tapauksessa uskon, että käsityön lukiodiplomista tiedetään liian vähän. Uskon, että sitä suoritettaisiin enemmän jos siitä tiedettäisiin.” Käsityön aineenopettajien näkemyksiä lukiodiplomin tunnetuksi tekemisestä

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää käsityön aineenopettajien näkemyksiä käsityön lukiodiplomin tunnetuksi tekemisestä. Aihe koettiin tärkeäksi tutkia, sillä opetushallituksen selvitys lukiodiplomien suorittamisesta (2011, 34) toi esille lukiodiplomien tunnetuksi tekemisen tarpeen. Tutkimuskysymyksinä olivat seuraavat: 1) Tuntevatko käsityön aineenopettajat käsityön lukiodiplomin? 2) Minkälaisia tapoja käsityön aineenopettajilla on tehdä käsityön lukiodiplomia tunnetuksi perusopetuksessa? 3) Kokevatko käsityönopettajat käsityön lukiodiplomista kertomisen tarpeelliseksi perusopetuksessa? Tutkielma oli luonteeItaan laadullinen ja siinä oli fenomenografinen tutkimusote. Empiirinen aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselyn avulla loka-marraskuun vaihteessa 2015. Kyselyssä oli 6 taustatietoja kartoittavaa kysymystä sekä 13 avointa kysymystä. Kohderyhmä tavoitettiin Tekstiiliopettajaliiton ja Teknisten aineiden opettajat -liiton sähköpostilistojen avulla. Kyselyyn vastasi lähes kaikista maakunnista 50 informanttia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksina voidaan tulkita, että 30 % vastaajista tunsi käsityön lukiodiplomin hyvin tai melko hyvin. Vähän tai ei juuri lainkaan käsityön lukiodiplomia tuntevia opettajia oli 70 % vastaajista. Käsityön lukiodiplomin tunnetuksi tekemisen tavoiksi nousivat aineistosta käsityön lukiodiplomista tiedottaminen ja käsityön lukiodiplomin avulla kasvattaminen. Käsityön lukiodiplomin tunnetuksi tekemisen perusopetuksessa kokivat tarpeelliseksi noin 85 % käsityön aineenopettajista. Huolimatta siitä, että valtaosa käsityön aineenopettajista ei kokenut tuntevansa käsityön lukiodiplomia, oli heille silti tärkeää tehdä lukiodiplomia tunnetuksi. Opettajien mielestä diplomin suorittamiseen liittyvistä ohjeistuksista ja toimintamalleista tulisi saada enemmän tietoa.