Schweißgerechte Struktur- und Prozessstrategien im Flugzeugbau

Aluminium, Fuselage,Fuselage Construction, Hot Cracking, Laser Beam Welding, Stringer, Weldability, Welding, Welding Process, Airbus, A318, A380, AA6013, AA6056

Mechanical and elemental characterization of solder joints and welds using a gold-palladium alloy

Purpose. This study was conducted to determine whether newer infrared or laser welding technologies created joints superior to traditional furnace or torch soldering methods of joining metals. It was designed to assess the mechanical resistance, the characteristics of the fractured surfaces, and the elemental diffusion of joints obtained by four different techniques: (1) preceramic soldering with a propane-oxygen torch, (2) postceramic soldering with a porcelain furnace, (3) preceramic and (4) postceramic soldering with an infrared heat source, and (5) laser welding. Material and methods. Mechanical resistance was determined by measuring the ultimate tensile strength of the joint and by determining their resistance to fatigue loading. Elemental diffusion to and from the joint was assessed with microprobe tracings. Scanning electron microscopy micrographs of the fractured surface were also obtained and evaluated. Results. Under monotonic tensile stress, three groups emerged: The laser welds were the strongest, the preceramic joints ranged second, and the postceramic joints were the weakest. Under fatigue stress, the order was as follows: first, the preceramic joints, and second, a group that comprised both postceramic joints and the laser welds. Inspection of the fractographs revealed several fracture modes but no consistent pattern emerged. Microprobe analyses demonstrated minor diffusion processes in the preceramic joints, whereas significant diffusion was observed in the postceramic joints. Clinical Implications. The mechanical resistance data conflicted as to the strength that could be expected of laser welded joints. On the basis of fatigue resistance of the joints, neither infrared solder joints nor laser welds were stronger than torch or furnace soldered joints.

Pieces of Iowa’s Past, March 28, 2012

Pieces of Iowa’s Past, published by the Iowa State Capitol Tour Guides weekly during the legislative session, features historical facts about Iowa, the Capitol, and the early workings of state government. All historical publications are reproduced here with the actual spelling, punctuation, and grammar retained. THIS WEEK: Electric Lighting in the Iowa State Capitol BACKGROUND: REPORT OF COMMITTEE ON LIGHTING THE BUILDING AND GROUNDS WITH ELECTRICITY—1882 The Capitol Commissioners submitted biennial reports throughout the 15 years it took to build the Capitol (1871-1886). Often there were committees formed to investigate a certain phase of the construction. The following is the report of the Committee on Lighting. Note: The Capitol Commissioners determined the gas lighting to be the best choice in the 1880s. Less than 20 years later, the process began to convert the Capitol from gas to electric lighting. There was a period where both types of lighting were being used in the Capitol. The photograph of the 1904 apple harvest shows both electric and gas fixtures. The turn of the 20th century photograph of the library also shows chandeliers utilizing both gas and electricity. The photograph of the single fixture in the library is a mystery. It shows a fixture utilizing both gas and electricity, but no other photographs of the library exist where this fixture appears. Perhaps it was a prototype and never used in the Capitol.

Volcanic stratigraphy of Hannah Point, Livingston Island, South Shetland Islands, Antarctica

The Upper Cretaceous volcanic succession of Hannah Point is the best exposure of the Antarctic Peninsula Volcanic Group on L ivingston Island. The aim of the present paper is to contribute to the characterisation of the stratigr a p hy and petrogr a p hy of this little studied succession, and briefly discuss some aspects of the eru p t ive style of its volcanism. The succession is about 470 m thick and is here subdivided into five lithostratigraphic units (A to E from base to top). Unit A, approximately 120 m thick, is mainly composed of polymict clast-supported volcaniclastic breccias and also includes a dacitic lava laye r. Interstratified in the breccias of this unit, there is a thin laminated devitrified layer which shows some degree of welding. Unit B, approx imately 70 m thick, is almost entirely composed of volcaniclastic breccias, and includes a volcaniclastic conglomerate laye r. Breccias in this unit can be subdivided into two distinct types; polymict clast-supported breccias, and monomict matrix-supported breccias rich in juvenile components and displaying incipient welding. Unit C, about 65 m thick, is mainly composed of basaltic lavas, which are interlayered with minor vo lcaniclastic breccias. Unit D, approximately 65 m thick, is lithologically similar to unit B, composed of an alternation of polymict clasts upported breccias and matrix-supported breccias, and includes a volcaniclastic conglomerate laye r. Unit E, about 150 m thick, is mainly formed of thick andesitic lava layers. Minor basaltic dykes and a few normal faults cut the succession, and the contact betwe e n units A and B can be interpreted both as an unconformity or a fault. The matrix-supported breccias included in the succession of Hannah Point have high contents of juvenile components and incipient welding, which suggest that part of the succession is the result of pyroclastic fragmentation and emplacement from pyroclastic flows. In contrast, the polymict clast-supported breccias suggest reworking of previous deposits and deposition from cool mass flows. The lavas indicate eff u s ive volcanic eruptions, and the absence of features indicative of subaqueous volcanism suggests that at least these portions of the succession were emplaced in a subaerial environment .

Solar Powered Highway Delineator System, HR-367, 1993

Currently, many drivers experience some difficulty in viewing the road ahead of them during times of reduced visibility, such as rain, snow, fog, or the darkness of night- Recent studies done by the National Safety Council provide a detailed contrast between fatal accidents occurring during the day and night. Revealed was that the motor vehicle night death rate (4.41 deaths per 100 million miles driven) was sharply higher than the corresponding death rate during daylight hours (1.21). By providing a delineating system powered by the natural resource of solar power, a constant source of visibility may be maintained throughout the evening. Along with providing enough light to trace the outline of the road, other major goals defined in producing this delineator system are as follows: 1. A strong and durable design that would protect the internal components and survive extreme weather conditions. 2. A low maintenance system where components need few repairs or replacements. 3. A design which makes all components accessible in the event that maintenance is needed, but also prevents vandalism. 4. A design that provides greater visibility to drivers and will not harm a vehicle or its passengers in the event of a collision. This solar powered highway delineator consists of an adjustable solar array, a light fixture, and a standard delineator pole. The solar array houses and protects the solar panels, and can be easily adjusted to obtain a maximum amount of sunlight. The light fixture primarily houses the battery, the circuit and the light assembly. Both components allow for easy accessibility and reduce vandalism using internal connections for bolts and wires. The delineator mounting pole is designed to extensively deform in the event of a collision, therefore reducing any harm caused to the vehicle and/or the passengers. The cost of a single prototype to be produced is approximately $70.00 excluding labor costs. However, these material and labor costs will be greatly reduced if a large number of delineators are produced. It is recommended that the Iowa Department of Transportation take full advantage of the research and development put into this delineator design. The principles used in creating this delineator can be used to provide an outline for drivers to follow, or on a larger scale, provide actual roadway lighting in areas where it was never before possible or economically feasible. In either event, the number of fatal accidents will be decreased due to the improved driver visibility in the evening.

The biogenic origin of needle fibre calcite

Needle fibre calcite is one of the most ubiquitous habits of calcite in vadose environments (caves deposits, soil pores, etc.). Its origin, either through inorganic, indirect or direct biological processes, has long been debated. In this study, investigations at 11 sites in Europe, Africa and Central America support arguments for its biogenic origin. The wide range of needle morphologies is the result of a gradual evolution of the simplest type, a rod. This rod is the elementary brick which, by aggregation and welding, builds more complex needles. The absence of cross-welded needles implies that they are welded in a mould, or under a longitudinal and unidirectional constraint, before being released inside the soil pores. The difference between the lengthening of the needles and the c axis can be explained by the existence of needles observed under a scanning electron microscope in organic sleeves, which can act as a mould during rod growth. Complex morphologies with epitaxial outgrowths on straight rods cannot have grown entirely inside organic microtubes; they must result from soil diagenesis after the release of straight rods in a soil-free medium. Whisker crystals are interpreted as the result of growth and coalescence of euhedral crystals on a rod. Rhomb chains are considered to be the consequence of successive epitaxial growth steps on a needle during variations in growth conditions. Isotopic signatures for needle fibre calcite vary from -16.63[per mille] to +1.10[per mille] and from -8.63[per mille] to -2.25[per mille] for Delta13C and Delta18O, respectively. The absence of high Delta18O values for needle fibre calcite precludes a purely physicochemical origin (evaporative) for this particular habit of calcite. As epitaxial growth cannot precipitate in the same conditions as initial needles, needle fibre calcite stable isotopic signatures should be used with caution as a proxy for palaeoenvironmental reconstructions. In addition, it is suggested that the term needle fibre calcite should be kept for the original biogenic form. The other habit should be referred to as epitaxial forms of needle fibre calcite.

The Flexural Fatigue Strength of Prestressed Steel I-Beams, HR-73, 1962

The purpose of this investigation was to study the flexural fatigue strength of two prestressed steel I-beams which had previously been fabricated in connection with a jointly sponsored project under the auspices of the Iowa State Highway Commission. The beams were prestressed by deflecting them under the action of a concentrated load at the center of a simple span, then welding unstressed high strength steel plates to the top and bottom flanges to retain a predetermined amount of prestress. The beams were rolled sections of A36 steel and the plates were USS "T-1" steel. Each of the two test specimens were subjected to an identical repeated loading until a fatigue failure occurred. The loading was designed to produce stresses equivalent to those which would have occurred in a simulated bridge and amounted to 84 percent of a standard H-15 live load including impact. One of the beams sustained 2,469,100 repetitions of load to failure and the other sustained 2,756,100 cycles. Following the fatigue tests, an experimental study was made to determine the state of stress that had been retained in the prestressed steel beams. This information, upon which the calculated stresses of the test could be superimposed, provided a method of correlating the fatigue strength of the beams with the fatigue information available on the two steels involved.

Wind Loads on Dynamic Message Cabinets and Behavior of Supporting Trusses, TR-612, 2013

Large Dynamic Message Signs (DMSs) have been increasingly used on freeways, expressways and major arterials to better manage the traffic flow by providing accurate and timely information to drivers. Overhead truss structures are typically employed to support those DMSs allowing them to provide wider display to more lanes. In recent years, there is increasing evidence that the truss structures supporting these large and heavy signs are subjected to much more complex loadings than are typically accounted for in the codified design procedures. Consequently, some of these structures have required frequent inspections, retrofitting, and even premature replacement. Two manufacturing processes are primarily utilized on truss structures - welding and bolting. Recently, cracks at welding toes were reported for the structures employed in some states. Extremely large loads (e.g., due to high winds) could cause brittle fractures, and cyclic vibration (e.g., due to diurnal variation in temperature or due to oscillations in the wind force induced by vortex shedding behind the DMS) may lead to fatigue damage, as these are two major failures for the metallic material. Wind and strain resulting from temperature changes are the main loads that affect the structures during their lifetime. The American Association of State Highway and Transportation Officials (AASHTO) Specification defines the limit loads in dead load, wind load, ice load, and fatigue design for natural wind gust and truck-induced gust. The objectives of this study are to investigate wind and thermal effects in the bridge type overhead DMS truss structures and improve the current design specifications (e.g., for thermal design). In order to accomplish the objective, it is necessary to study structural behavior and detailed strain-stress of the truss structures caused by wind load on the DMS cabinet and thermal load on the truss supporting the DMS cabinet. The study is divided into two parts. The Computational Fluid Dynamics (CFD) component and part of the structural analysis component of the study were conducted at the University of Iowa while the field study and related structural analysis computations were conducted at the Iowa State University. The CFD simulations were used to determine the air-induced forces (wind loads) on the DMS cabinets and the finite element analysis was used to determine the response of the supporting trusses to these pressure forces. The field observation portion consisted of short-term monitoring of several DMS Cabinet/Trusses and long-term monitoring of one DMS Cabinet/Truss. The short-term monitoring was a single (or two) day event in which several message sign panel/trusses were tested. The long-term monitoring field study extended over several months. Analysis of the data focused on trying to identify important behaviors under both ambient and truck induced winds and the effect of daily temperature changes. Results of the CFD investigation, field experiments and structural analysis of the wind induced forces on the DMS cabinets and their effect on the supporting trusses showed that the passage of trucks cannot be responsible for the problems observed to develop at trusses supporting DMS cabinets. Rather the data pointed toward the important effect of the thermal load induced by cyclic (diurnal) variations of the temperature. Thermal influence is not discussed in the specification, either in limit load or fatigue design. Although the frequency of the thermal load is low, results showed that when temperature range is large the restress range would be significant to the structure, especially near welding areas where stress concentrations may occur. Moreover stress amplitude and range are the primary parameters for brittle fracture and fatigue life estimation. Long-term field monitoring of one of the overhead truss structures in Iowa was used as the research baseline to estimate the effects of diurnal temperature changes to fatigue damage. The evaluation of the collected data is an important approach for understanding the structural behavior and for the advancement of future code provisions. Finite element modeling was developed to estimate the strain and stress magnitudes, which were compared with the field monitoring data. Fatigue life of the truss structures was also estimated based on AASHTO specifications and the numerical modeling. The main conclusion of the study is that thermal induced fatigue damage of the truss structures supporting DMS cabinets is likely a significant contributing cause for the cracks observed to develop at such structures. Other probable causes for fatigue damage not investigated in this study are the cyclic oscillations of the total wind load associated with the vortex shedding behind the DMS cabinet at high wind conditions and fabrication tolerances and induced stresses due to fitting of tube to tube connections.

Hiiliteräspalkin kuitulaserhitsaus

Hitsaavassa teollisuudessa kilpailukyvyn säilyttäminen ja mahdollinen parantaminen edellyttää hitsauksen tehokkuuden nostoa. Laserhitsauksen nopeus, tarkkuus, tasainen laatu ja aikaansaatava syvä tunkeuma ovatkin vakiinnuttaneet menetelmän vankan aseman tehokkaana valmistusmenetelmänä. Sähkön ja heliumin hinnan nousu ovat pakottaneet teollisuuden miettimään entistä tehokkaampien ja ympäristöystävällisempien laserlähteiden hankkimista. Kuitulaserin korkea hyötysuhde, hyvä säteenlaatu, suuri teho ja matalat käyttökustannukset ovat herättäneet kiinnostusta laserhitsaavassa teollisuudessa. Diplomityössä keskityttiin kuitulaserhitsauksen soveltamiseen. Työn tavoitteena oli parantaa kuitulaserhitsausmenetelmän ymmärrystä ja saada käsitys siitä, miten valitaan hitsausparametrien arvot, ja soveltuuko kuitulaser teolliseen tuotantoon. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään peruskokeilla optimaaliset hitsausparametrit, joilla syntyy hyvin tunkeutunut, vähän huokosia sisältävä, ja ulkoisesti laadukas hitsi, sekä optimaalinen hitsin tunkeumaprofiili. Lopuksi hitsausparametreja testattiin tuotteen hitsauksessa. Kuitulaser soveltuu erinomaisesti hiiliteräksen hitsaukseen ja hyvin erikoislujien terästen hitsaukseen, kun teräksen hiili- ja rikkipitoisuudet ovat matalia. Sillä on laaja parametrialue. Yleisimmät hitsausvirheet ovat vajaa hitsautumissyvyys ja huokoset. Tässä diplomityössä keskityttiin etsimään yhdelle valmistettavalle tuotteelle optimaaliset kuitulaserhitsausparametrit. Kuitulaserin laser- ja prosessiparametrien vaikutusta hitsiin ei ole juurikaan tutkittu. Diplomityön kokeiden perusteella olisi hyvä tehdä eri materiaalien jatkotutkimusta railonvalmistuksen, kuten liitoksen oksidikerroksen ja ilmaraon sekä suojakaasun, vaikutuksesta hitsiin. Kuitulaserin hyvä säteenlaatu ja muut laser-parametrit ovat tuoneet mukanaan prosessiin uusia ilmiöitä, joita on syytä tutkia lisää.

Hitsausparametrien vaikutus rakenneteräksen MAG-hitsin laatuun

Työn tavoitteena oli löytää teräksen S355 MAG alapienahitsaukselle, 6mm:n levypaksuudelle sellaiset parametri-ikkunat, joissa hitsin ja perusaineen liittyminen on mahdollisimman jouheva. Hitsin laadunja hitsausparametrien välille pyritiin löytämään matemaattista korrelaatiota. Työ painottui hitsin muotoon sekä hitsin ja perusaineen liittymiseen. Työstä saatuja tuloksia käytettiin hitsattaessa väsytyskoekappaleita mutta niiden tutkiminen ei sisältynyt tähän työhön. Työssä haettiin parametreja a-mitaltaan 4mm:n alapienahitsille kahdeksalle yleisesti käytetylle hitsauslangalle, joista kolme oli umpilankaa, neljä metallitäytelankaa ja yksi rutiilitäytelanka ja kaasuina käytettiin kahta argon hiilidioksidi seoskaasua ja kahta argon helium seoskaasua.

LM-vesiturbiinin tuotteistaminen

Tämän työn tarkoituksena on kehittää LM-vesiturbiini tuotantoon soveltuvaksi, käytöltään pitkäikäiseksi ja helposti huollettavaksi tuotesarjaksi. Työn ohjaavana runkona on käytetty VDI-Richtlinie 2221: 'Kehitystyön ja konstruoinnin yleinen kulku', mukaista järjestelmää. Lisäksi on käytetty valmistuksellista modulointia tuotteen osien suunnittelussa. Erityisesti on huomioitu tuotteen koko elinkaaren aikaiset kustannukset (LCC) ja sen vaatimukset mitoitukseen. LM-vesiturbiinistaon kehitetty kolmen erikokoisen laitteiston tuotesarja. Tuoteperheen yksittäisistä sylinteriryhmistä voidaan koota joustavasti erikokoisia ja -tehoisia energiantuotantoyksiköitä, jotka soveltuvat käyttöön hyvin pieniinkin virtauksiin ja putouskorkeuksiin. Piensarjatuotantoon hyvin soveltuvat materiaalit on valittu silmälläpitäen mahdollisimman edullista kokonaiskustannusta. Kiertomäntä laitteiston toiminnan kannalta tärkeimpänä ja siten vaativimpana osana on edellyttänyt laserhitsausta ja -leikkausta sekä koekappaleiden valmistusta, joiden perusteellalopulliseen rakenteeseen on päädytty. Mitoitus perustuu perinteisiin lujuuslaskentamenetelmiin, joiden avulla eri osien kestävyys käyttöolosuhteissa on pyrittysaamaan luotettavaksi vähintään 20 vuoden kestoiälle ja väsymiskestävyyteen käytön aikaisissa vaihtelevissa olosuhteissa. Kiertomäntä on ns. kevytrakenne koostuen ohutlevykennorakenteesta ja täytteenä olevasta kompound-materiaalista.

Laser-MAG-hybridihitsauksen käyttöönotto laivan rungon valmistuksessa

Perinteisten kaarihitsausmenetelmien suhteellisen suuri lämmöntuonti aiheuttaa huomattavia muodonmuutoksia laivan rungon valmistusprosessin alkuvaiheessa. Muodonmuutosten seurauksena rakenteiden mitta- ja muototarkkuus heikkenee, mikä lisää oikaisu- ja sovitustyötä myöhemmissä työvaiheissa. Hitsausmuodonmuutoksia voidaan vähentää siirtymällä käyttämään laser-MAG-hybridihitsausta, jossa lämmöntuonti on merkittävästi pienempi kuin kaarihitsauksessa. Näin kyetään oleellisesti leikkaamaan oikaisu- ja sovitustyöstä syntyviä kustannuksia. Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää tuotantovalmiiksi kuitulaser- ja MAG-hitsauksen yhdistelmäprosessi Aker Yards Oy:n Turun telakalla loppuvuoden 2006 aikana. Hitsauslaitteiston asennus oli valmistunut kesäkuussa 2006, minkä jälkeen aloitettiin luokituslaitoksen hyväksymän koeohjelman hitsaukset. Käyttöönotto suunnitelmaan sisältyvä koehitsausohjelma oli laadittu Det Norske Veritaksen julkaisemaa ohjetta (Guidelines no. 19) mukaillen. Ensimmäiseksi määritettiin hitsauskokeiden avulla prosessille laadun ja tehokkuuden suhteen optimaalinen railogeometria. Seuraavaksi optimoitiin prosessin hitsausparametrit 6 mm:n aineenpaksuudelle hyödyntäen Taguchi-koesuunnittelumenetelmää. Tämän jälkeen optimiparametreilla hitsattiin koekappale väsytyskokeisiin, jotka suoritettiin Teknillisen korkeakoulun laivalaboratoriossa. Väsytyskoetulokset täyttivät luokituslaitoksen vaatimukset. Myös hitsauksen menetelmäkoe suoritettiin hyväksytetysti. Viimeinen koeohjelman mukainen hitsauskoesarja tehtiin prosessiparametrien sallittujen vaihtelurajojen määrittämiseksi. Diplomityön tavoite täyttyi joulukuussa 2006, jolloin 'laivan kansipaneeli hitsattiin ensimmäistä kertaa uudella hitsausprosessilla. Hitsauksen laatu korreloi hyvin menetelmäkokeen tulosten kanssa ¿ hitsit olivat tasalaatuisia ja ne täyttivät B-luokan vaatimukset.

Pulssi-MAG-hitsauksen optimointi ultralujille rakenneteräksille

Diplomityön tavoitteena oli optimoida pulssi-MAG-hitsaus parametreja ultralujan rakenneteräksen OPTIM 960 QC hitsin lujuuden ja väsymiskestävyyden kannalta. Työssä tutkittiin parametrien, erityisesti pulssituksen vaikutusta hitsingeometriaan ja kovuusprofiiliin hitsiaineessa ja HAZ-alueella. Kirjallisuus osiossa perehdytään pulssi-MAG-hitsauksen prosessiparametreihin, erityisesti niiden vaikutukseen lämmöntuontiin, saavutettavaan kovuuteen ja näin ollen lujuuteen sekä väsymiskestävyyteen. Kokeellisessa osassa koehitsejä tutkittiin SLM (structural lightmethod) - menetelmällä ja kovuusmittauksin. Parametrien vaikutusta laatuhitsin tuottavaan hitsausenergiaan tutkittiin visuaalisesti ja jäähtymisaikamittauksin. Parametrien käyttäytymistä tutkittiin lyhyesti oskilloskoopin ja suurnopeuskuvauksen avulla. Laadukkaiden hitsien saavuttaminen vaati, että keskinäinen tasapaino pulssi parametrien välillä on kunnossa. Virtasuhteen tulee olla n. 30 %. Langansyötön lisäys vaatii taajuuden ja pulssiajan nostoa. Pehmenneen vyöhykkeen syntyä karkearakeiselle vyöhykkeelle saadaan rajoitettua, mutta uloimpien vyöhykkeiden pehmenemisen ehkäiseminen vaatii esim. jäähdytystä ja perusaineen koostumuksen tarkistamista. Liitoksen väsymiskestävyyden kannalta lämmöntuonti ei ole kriittinen tekijä. Väsymiskestävyysluokka 150 on saavutettavissa ilman jälkikäsittelyä. Jatkotutkimuksissa tulee keskittyä vielä syvemmin prosessiparametrien vaikutuksien hallintaan ja kehittää ulkoista jäähdyttämistä.

Metsäkonetuotannon hitsauksen robotisointi

Diplomityön tavoitteena oli selvittää robottihitsauksen antamat mahdollisuudet metsäkoneen runkorakenteiden hitsauksessa. Työn teoriaosassa selvitettiin kaarihitsauksen automatisointia ja sen tuomia etuja manuaaliseen hitsaukseen verrattuna. Työssä käytiin läpi kaarihitsauksen automatisointiinsoveltuvat robottivaihtoehdot, nykyaikaisen robotin hitsausvarustus, sekä kappaleenkäsittelylaitteet ja robotisoidun käytön turvallisuus. Hitsauksen robotisointiin soveltuvat eri hitsausmenetelmät ja perinteisten menetelmien tehostamiskeinot käytiin lävitse teoriaosuudessa. Hitsaustuotannon laatuun vaikuttavia asioitaja robottihitsattavan kappaleen suunnittelun huomioonottamista tuotesuunnittelussa tarkasteltiin myös työn teoriaosuudessa. Käytännön osiossa tarkasteltiin robotilla hitsattavat tuotteet ja tehtiin niille luoksepäästävyystarkasteluja. Laadittiin vaatimusluettelo tarvittavalle hitsausrobottilaitteistolle ja mallinnettiin erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja hitsausrobottiympäristöstä kaarihitsauksen graafista simulointiohjelmaa käyttäen. Vertailtiin eri laitetoimittajilta saatuja 'avaimet käteen'- periaatteella tarjottuja ratkaisuja janiiden vastaavuutta laadittuun vaatimusluetteloon sekä eri laiteratkaisujen keskinäistä paremmuutta kyseiseen tapaukseen. Päätuotteille määritettiin hitsausajat ja selvitettiin laitteiston hitsauskapasiteettia. Investoinnin taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin eri laskentamenetelmien avulla. Lopuksi arvioitiin hitsaustuotannon jatkokehitystarpeita tulevaisuutta ajatellen.