Development of military technology and its impact on the Finnish land warfare doctrine

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the War College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the War College.

The impact of arms technology on military doctrines

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the War College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the War College.

The Baltic republics : a strategic survey

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the War College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the War College.

Finland's security in a changing Europe : a historical perspective

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence College.

Åland islands : a strategic survey

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence College.

The Baltic : sea of changes

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence College.

Air defence in Northern Europe

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence College.

The new geopolitics : the world system and Northern Europe seen from a modern geopolitical perspective

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence College.

Future operational-tactical level warfare : challenges and opportunities for the defence of Finland

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence College.

Intelligence in peace support operations

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence College.

Civilian-military cooperation in crisis management operations

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence College.

The Soviet plans for the North Western theatre of operations in 1939-1944

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence College.

Towards east or west? : Defence planning in Finland 1944-1966

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence University, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the University. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence University.

Fenomenologinen tutkimus Turun yliopiston tohtoriopiskelijoiden kokemuksista väitöskirjaprosessista ja sen ohjauksen kehittämisestä

Tässä tutkimuksessa ohjauksella ymmärretään ammatillisen auttamisen menetelmää, ohjaajan ja ohjattavan avointa sokraattista ja kommunikatiivista dialogia, jonka filosofinen perusta on heideggeriläis-gadamerilaisessa eksistentialismissa. Gadamerilaisittain ymmärrän ohjauksen ”pelinä” ja ”merkityshorisonttien fuusioitumisena”. Se on seurausta kääntymisestä traditioon. Siinä negatiivisuus on produktiivista avaten uusia näkökulmia. Toimintana ohjausta ei pidetä kriittisen teoriaan viitaten neutraalina, koska sitä tehdään aina jostakin näkökulmasta, johon niin politiikalla kuin vallalla on vaikutusta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata väitöskirjaprosessia, sen ohjausta ja kehittämistä sellaisena, kuin sen tekijät ovat ne kokeneet. Juuri fenomenologisessa tutkimuksessa korostuu väitöskirjantekijöiden oma elämismaailma, oleminen ja siitä tehdyt tulkinnat. Menetelmältään tutkimus on laadullinen ja empiirinen sekä teorialtaan abduktiivinen monitapaustutkimus, jossa tutkimusaineisto on hankittu teemahaastattelun avulla. Kaikki haastateltavat edustavat ihmistieteitä. Haastatteluteemojen ja niiden kysymysten laadintaa on ohjannut tutkimuskirjallisuuden perusteella laadittu teoreettinen viitekehys, jossa ohjaus ymmärretään kokemusten fuusioistumisena. Tutkimuksen johtopäätökset täydentävät ja vahvistavat aikaisemman tutkimuksen tuloksia. Kaikki väitöskirjantekijät korostivat yhtäältä tekijän omaa henkilökohtaista vastuuta väitöskirjan tekemisessä. Kuitenkin ohjauksessa on tärkeintä ohjaajalta ohjauskeskustelussa annettu henkilökohtainen ohjaus, arviointi ja saatu palaute. Ohjauksessa arvostetaan eniten ohjaajan tieteellistä kompetenssia. Myös positiivisen, välittävän, mutta rakentavan kriittisen palautteen saaminen koetaan tärkeäksi. Sen sijaan vain negatiivista palautetta sisältävää ohjausta pidetään huonona. Kiteytetysti: kuitenkaan muulla ohjauksella ei ole merkitystä, jos ohjaajan tieteellinen osaaminen ei ole hyvää. Väitöskirjan tekijöiden näkemyksessä tulee esille huoli väitöskirjantekijöiden polarisoitumisesta monen kerroksen väkeen. Erityisesti yliopiston ulkopuolelta tulevat ja sivutyönään väitöskirjaa tekevät jatko-opiskelijat kokevat olevansa yksin, tiedeyhteisön ulkokehällä. Siellä tieteellinen infrastruktuuri on tohtorikoulutettaviin nähden heikompi ja juuri tämän tilanteen korjaamiseen tulisi tiedeyhteisön panostaa. Toiseksi kehittämisehdotuksissa nousi selkeästi esille, että nykyisiä ohjausrakenteita tulisi uudistaa. Vaikka henkilökohtainen ohjaus koetaan tärkeimmäksi ohjausmuodoksi, niin vertaisohjaus ja sen kehittämistä tukevat käytännöt tulisi saada huomattavasti paremmin hyödyttämään väitöskirjantekoa. Tarvitaan uusia ohjauskäytäntöjä, kuten professoreiden ohjausvastuun jakamista esimerkiksi dosenttitasoisille lehtoreille. Tarvitaan enemmän pienryhmäohjausta sekä verkostoihin tukeutuvan ohjauspotentiaaliin hyödyntämistä väitöskirjaohjauksessa. Kolmas parannusehdotus, joka tutkimuksesta nousee esille, on henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tuominen tohtorikoulutuksen osaksi. Pelkkien tutkimussuunnitelmien varassa etenevä väitöskirjan tekeminen nähdään liian strukturoimattomaksi. Hopsit voisivat parantaa niin ohjausta kuin auttaa väitöskirjantekijää suunnistaman selkeämmin väitöskirjaprosessin monissa eri vaiheissa.

Pappi, lukkari, talonpoika, kolonialisti - Pohjois-Amerikan siirtokuntalaisten luontokäsitys narratiiveissa 1600-luvulla

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen oli 1600-luvun Pohjois-Amerikan siirtokuntalaisten luontokäsitys. Tutkimuksen alue on Pohjois-Amerikan koillisosat ja tutkittavana populaationa siirtokunnissa asuneet tai niistä kirjoittaneet englantilaiset ja hollantilaiset. Tutkielman metodi on sisällönanalyysi. Tutkin laajan joukon alueen siirtokuntalaisten narratiiveja. Pääasiallinen alkuperäislähteeni on kirjasarja Original Narratives of Early American History. Poimin narratiiveista luontoa käsitteleviä representaatioita. Jaoin representaatiot edelleen luokkiin ja alaluokkiin, jonka jäl-keen representaatiot pystyi pelkistämään. Vertasin luokitteluani valikoimaani aikaisempaan tutkimukseen, jonka mukaan siirtokuntalaisten luontokäsitys perustui joko perinteisiin kristilliseen luontokäsitykseen tai oli modernimpi utilitaristinen. Sekä perinteiseen, että utilitaristiseen luontokäsitykseen sopivia representaatioita nousi esille. Luontokäsitykset olivat myös sekoittuneet. Erotin kolme toisistaan erottuvaa luontokäsitysten luokkaa. Ensimmäinen luokka koostui representaatioista, jotka korostivat luonnon paratiisimaisia ominaisuuksia. Toinen luokka korosti luonnon erämaisuutta. Kolmas luokka koostui muista representaatioista, joissa korostuivat työnteko, tieteellinen kuvailu tai kaupankäynti. Kaikilla luokilla oli määriteltävissä useita alaluokkia, yhteensä kuusitoista. Luokkien muodostamisen jälkeen pystyin päättelemään, että siirtokuntalaisille ei voinut määritellä vain yhtä tiettyä luontokäsitystä. Siirtokuntalaisten luontokäsityksessä oli piirteitä utilitaristisesta suhtautumisesta luontoon, mutta se säilytti sisällään vielä vanhoja piirteitä vanhasta perinteisestä luontokäsityksestä. Yleisiä tuloksia oli, että kaupallisten siirtokuntien asukkaat tunnistivat muokkaamattoman luonnon taloudellisen hyödyn, mutta uskonnolliset siirtokuntalaiset suhtautuivat muokkaamattomaan luontoon peläten. Myös osa kaupallisten siirtokuntien asukkaista suhtautui tällä tavalla. Sekä kaupallisten, että uskonnollisten siirtokuntien asukkailla näkyi merkkejä protestanttisen työmoraalin vaikutuksesta luontokuvaan.