digi.kansalliskirjasto.fi - tulostusohje

Digi.kansalliskirjasto.fi tulostusohje eri selaimille

”Kun suattiin meijän kylälle kirjasto”. Kirjastot muistettuina, elettyinä ja koettuina paikkoina.

Tutkielmassani käsittelen julkisen kulttuuripalvelun, yleisen kirjaston, merkitystä muistettuna, elettynä ja koettuna paikkana. Tutkimuksessani en ole kiinnostunut kirjastonkäytöstä, vaan sen sijaan olen kiinnostunut siitä, minkälaisia merkityksiä kirjastonkäyttäjät kirjastolle antavat oman elämän näkökulmasta. Tutkimuksessani kysyn, millaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä kirjasto saa sen kävijöiden henkilökohtaisissa muistoissa ja kokemuksissa. Sen lisäksi olen kiinnostunut minkälaisena paikkana ja tilana kirjasto näiden muistojen ja kokemusten kautta näyttäytyy. Aineistoni muodostuu kahdesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon tallennetusta kirjastoaiheisesta teemakirjoituskilpailusta vuosilta 1984 ja 2000. Aineistojen ajankohdasta johtuen näkökulmani aiheeseen on menneisyydessä rajautuen 1930-luvulta 2000-luvulle. Aineisto muodostuu omaelämäkerrallisista kirjoituksista, joita analysoidessani olen hyödyntänyt lähiluvun ja teemoittelun keinoja. Lähestyn kirjaston merkityksiä muistitiedollisesta ja tilan/paikan näkökulmista. Tässä tutkimuksessa muistitieto nähdään keinona ymmärtää kulttuurisesti ja ajallisesti jaettuja käsityksiä ja merkityksiä. Hyödynnän Henry Lefebvren määritelmää tilasta ja tilallisuudesta sekä etnologista paikan ymmärrystä. Tästä näkökulmasta kirjaston merkitys muodostuu siis kertojan kokemusten ja fyysisen tilan välisessä vuorovaikutuksessa. Kirjaston merkitys on muuttunut oman elämänkulun ja elämänvaiheiden mukana. Muistoissa kirjaston merkitys nähtiin kirjallisuuden ja tiedon tarjona. Kirjasto oli mukana myös maaseudun modernisoitumisessa ja tasa-arvoistumisessa. Kirjaston merkitys korostui erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa, jolloin kirjaston ilmapiiri, sosiaalisuus ja mahdollistaminen toimivat voimaannuttavina tekijöinä oman selviytymisen kannalta. Kirjastotilalle annettiin paljon symbolisia merkityksiä, jotka erottavat kirjastotilan muista julkisista tiloista. Kirjaston ilmapiiri toimi vastakohtana kiireiselle, meluisalle ja arkiselle maailmalle.

Melinda and her sisters,

Mode of access: Internet.

Genome-wide SNP genotyping highlights the role of natural selection in Plasmodium falciparum population divergence

Background: The malaria parasite Plasmodium falciparum exhibits abundant genetic diversity, and this diversity is key to its success as a pathogen. Previous efforts to study genetic diversity in P. falciparum have begun to elucidate the demographic history of the species, as well as patterns of population structure and patterns of linkage disequilibrium within its genome. Such studies will be greatly enhanced by new genomic tools and recent large-scale efforts to map genomic variation. To that end, we have developed a high throughput single nucleotide polymorphism (SNP) genotyping platform for P. falciparum. Results: Using an Affymetrix 3,000 SNP assay array, we found roughly half the assays (1,638) yielded high quality, 100% accurate genotyping calls for both major and minor SNP alleles. Genotype data from 76 global isolates confirm significant genetic differentiation among continental populations and varying levels of SNP diversity and linkage disequilibrium according to geographic location and local epidemiological factors. We further discovered that nonsynonymous and silent (synonymous or noncoding) SNPs differ with respect to within-population diversity, interpopulation differentiation, and the degree to which allele frequencies are correlated between populations. Conclusions: The distinct population profile of nonsynonymous variants indicates that natural selection has a significant influence on genomic diversity in P. falciparum, and that many of these changes may reflect functional variants deserving of follow-up study. Our analysis demonstrates the potential for new high-throughput genotyping technologies to enhance studies of population structure, natural selection, and ultimately enable genome-wide association studies in P. falciparum to find genes underlying key phenotypic traits.

Programmable diagnostic devices made from paper and tape

This paper describes three-dimensional microfluidic paper-based analytical devices (3-D mu PADs) that can be programmed (postfabrication) by the user to generate multiple patterns of flow through them. These devices are programmed by pressing single-use 'on' buttons, using a stylus or a ballpoint pen. Pressing a button closes a small space (gap) between two vertically aligned microfluidic channels, and allows fluids to wick from one channel to the other. These devices are simple to fabricate, and are made entirely out of paper and double-sided adhesive tape. Programmable devices expand the capabilities of mu PADs and provide a simple method for controlling the movement of fluids in paper-based channels. They are the conceptual equivalent of field-programmable gate arrays (FPGAs) widely used in electronics.