”Maisema puhuu kulkijalle, joka pysähtyy”. Subjektiivisten maisemakokemusten muodostuminen ja merkitys erilaisissa maisemakohteissa ja tilanteissa

Pro gradu- tutkielmani aihe on maisemakokemusten muodostuminen ja merkitykset. Tutkimuksen aineistona ovat eri ajankohtina ja eri maisemakohteisiin kohdistetun kahden erilaisen kyselytutkimuksen vastaukset. Ensimmäinen ryhmä muodostuu internetin kautta Hopeasulka-postituslistalla esitetyn vapaamuotoisen kyselyn vastauksista. Toinen ryhmä koostuu Ikaalisten Kylpylän Voimapolun strukturoituun kyselytutkimukseen osallistuneiden vastauksista. Kolmas ryhmä muodostuu Seitsemisen Pakkulakankaan luontopolun kiertäneiden strukturoidun kyselyn vastauksista. Kahdessa viimeksi mainitussa kyselyssä kysymykset olivat samat. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää millaisia kokemuksia vastaajille muodostuu mainituissa maisemakohteissa ja mitä merkityksiä he niille antavat. Vastaukset kerättiin vuoden 2009 aikana. Tutkimuksen kokemusvastauksia tulkitaan hermeneuttis-fenomenologisen teorian viitekehyksessä. Siinä pyritään ymmärtäen tulkitsemaan vastaajien subjektiivisia maisemakokemuksia. Keskeistä työssä on kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, jossa maisema on omalta osaltaan rakentamassa valintoihin kykenevän ihmisen eksistenssiä. Kysymysten vapaa ja strukturoitu muoto aikaansaavat vaihtelua vastausten laadussa. Jokainen kokee maiseman omalla subjektiivisella tavallaan. Ihmisen olemassaolo situationaalisena, kehollisena ja tajunnallisena aiheuttaa eroja kokemusten suhteen. Kokemiseen vaikuttaa lisäksi sosialisaatio ja kulttuuri. Ihmisen intentionaalisuus ja valinnanvapaus ovat vaikuttamassa, kun ihminen muodostaa kokemuksia maisemasta. Maisema kohdataan ensin visuaalisesti. Visuaaliset kauneusarvot määrittelevät suurelta osin pidetäänkö maisemasta tai paikasta esteettisesti. Ennestään tuntematonta maisemaa lähestytään eri tavalla kuin tuttua maisemaa. Odotusarvo on suurempi. Intentionaalisuus on etsiä siitä jotain, mistä pitää tai ei pidä. Kaukomaiseman muututtua kävellen lähielinympäristöksi kokemuskin muuttuu moniaistisemmaksi. Kävely maisemassa saa aikaan rentoutumista ja rauhoittumista. Vuorovaikutus maiseman kanssa peilaa omaa situaatiota. Olemassaolon laatu ja tapa voivat muuttua maisemakokemuksen myötä. Subjektiivisesti ja kaikin aistein koettu maisema on ihmiselle mahdollisuus kokea jotain sekä itsestään että maisemasta, jota on itse omalla olemassaolollaan rakentamassa.

Maanpuolustustahto-käsitteen merkitys nuorille

Tutkielma selvittää nuorten miesten käsityksiä maanpuolustustahdosta. Miten he ymmärtävät maanpuolustustahdon käsitteenä ennen varusmiespalveluksen suorittamista? Maanpuolustustahto on keskeinen tekijä asevelvollisuuskeskustelussa ja ajankohtainen aihe. Nuorten käsitys maanpuolustustahdosta ennen asevelvollisuuden suorittamista on keskeinen myös Puolustusvoimien toiminnan kehittämisen kannalta. Tutkielma myös selvittää, miten nuorten maanpuolustustahto näyttäytyy suhteessa asepalveluksen suorittamiseen. Tällä hetkellä ei ole tutkimusta, joka selvittäisi nuorten käsityksiä maanpuolustustahdosta ennen varusmiespalvelusta. Tutkimukset maanpuolustustahdosta ovat pääosin kvantitatiivisia. Tämän kvalitatiivisen tutkielman kohteena on nuorten miesten käsitys maanpuolustustahdosta. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole olemassa. Sen sijaan vastauksista pyritään löytämään yhteisiä tekijöitä fenomenografisen analyysin avulla. Aineisto pohjautuu tutkijan suorittamiin teemahaastatteluihin, jotka tehtiin tutkijan esiymmärryksen pohjalta. Haastateltavat olivat Satakunnassa opiskelevia, 18 vuotta täyttäneitä abi-turientteja. Haastattelut olivat avoimia keskustelutilanteita, joissa nuoret pyrkivät jäsentämään ajatuksiaan yhdessä haastattelijan kanssa. Tulosten mukaan osa nuorista ei kykene sitomaan maanpuolustustahtoa omaan identiteettiinsä. Osa nuorista pystyy määrittelemään maanpuolustustahdon henkilökohtaisella ja yleisellä tasolla, mutta ei kohdentamaan sitä omiin toimiinsa. Nuoret kokevat olevansa maanpuolustustahtoisia, mutta eivät kykene määrittelemään maanpuolustustahtoaan. Heidän maanpuolus-tustahtonsa on vahvasti liitoksissa varusmiespalvelukseen. Nuorten mukaan maanpuolustustahto on varusmiespalveluksen suorittamista. Nuoret, jotka eivät kokeneet olevansa erityisen maanpuolustustahtoisia, eivät suhtautuneet varusmiespalvelukseen yhtä positiivisesti. Vasta varusmiespalveluksen jälkeen nuorilla on kyky kohdentaa maanpuolustustahto käsitteenä konkreettisesti itseensä.

”Kolleekoitten kommentteja omien ajatusten tueksi”. Facebookin verkkoyhteisöiden merkitys opettajille ja opettajien puhetavat taito- ja taideaineiden arvioinnista verkkoyhteisöissä

Tässä tutkimuksessa tutkimme mitä merkityksiä opettajat antavat Facebookin verkkoyhteisöille sekä minkälaisia puhetapoja opettajat käyttävät puhuessaan peruskoulun taito- ja taideaineiden arvioinnista verkkokeskusteluissa. Tutkimuksemme on tärkeä kasvatustieteellisellä kentällä, koska tätä aihetta ei ole tutkittu aikaisemmin. Tutkimusotteemme on kvalitatiivinen ja fenomenografinen. Tutkimusmenetelminä olemme käyttäneet sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia soveltuvin osin. Tutkimusaineistomme on opettajien käymät verkkokeskustelut Facebookin verkkoyhteisöissä. Keskustelut käsittelevät taito- ja taideaineiden arviointia. Tutkimuksemme osoitti, että verkkoyhteisöt ovat tärkeä osa opettajien ammatillista kehittymistä, verkostoitumista ja työssäjaksamista. Verkkoyhteisöt toimivat matalan kynnyksen paikkoina, joissa opettajat voivat käydä keskustelua työhön liittyvissä asioissa. Verkkoyhteisöjen merkitykset opettajille olivat kollegiaalisen tuen tarjoaminen, kollegiaalisen tuen tarve ja yhteisöllisyys. Verkkokeskusteluista tuli toistuvasti esiin peruskoulun taito- ja taideaineiden arvioinnin haastavuus. Verkkoyhteisöissä esiintyi erilaisia opettajien puhetapoja liittyen taito- ja taideaineiden arviointiin. Puhetavat olivat arvioinnin kokeminen, kodin ja koulun yhteistyö ja työssäjaksaminen.