Functional analysis of disease-causing NR2E3 mutations

Purpose:We analyzed the transcriptional activity of disease-causing NR2E3 mutant proteins in a heterologous system. NR2E3 belongs to the nuclear receptor superfamily of transcription factors, characterized by evolutionary-conserved DNA-binding (DBD) and ligand-binding (LBD) domains. NR2E3 acts in concert with the transcription factors CRX and NRL to repress cone-specific genes and activate rod-specific genes in rod photoreceptors. During development, NR2E3 is also required to suppress cone cell generation from retinal progenitor cells. In humans, mutations in NR2E3 have been associated with the recessively inherited enhanced short wavelength sensitive (S-) cone syndrome (ESCS), the Goldman-Favre syndrome, and, more recently, with autosomal dominant retinitis pigmentosa (adRP). Methods:The different NR2E3 mutants were generated by QuickChangeR mutagenesis and analyzed by transfection in heterologous HEK293T cells. Results:In transactivation assays in HEK293T cells, the adRP-linked p.G56R mutant protein exhibited a more severe effect both in activation of a rhodopsin promoter reporter construct and in repression of M-opsin promoter reporter construct, than the ESCS-linked R76Q, R76W, G88V, R97H, R104Q, R104W mutants of the DBD. In contrast, the ESCS-linked p.R311Q mutant of the LBD behaved like the NR2E3 wild-type protein in these assays. By co-expressing the corepressors atrophin-1 and -2, a differential repression of the M-opsin promoter was observed in presence of the p.R311Q, p.R385P and p.M407K. Interestingly, corepressor expression also affected the activity of CRX, but not NRL, in both rhodopsin and M-opsin transactivation assays. Conclusions:Taken together, these in vitro results suggest a distinct disease mechanism for the adRP-linked mutation, but open the possibility of different mechanisms for the development of ESCS that is clinically characterized by important phenotypic variations.

Modified Corneal Collagen Crosslinking (CXL) Reduces Corneal Edema and Diurnal Visual Fluctuations in Fuchs' Dystrophy

Purpose: Crosslinking of corneal collagen with riboflavin and ultraviolet-A irradiation (CXL) induces crosslinks within and between collagen fibers. CXL increases corneal biomechanical and biochemical stability and is currently used clinically to treat keratectasia. CXL also significantly reduces the stromal swelling capacity. We investigated whether a modified CXL treatment protocol would be beneficial in early Fuchs' dystrophy with various degrees of corneal edema and diurnal variations in visual acuity. Methods: CXL was performed as published previously with the following modification: in cases where the stroma was thicker than 450 µm after abrasion and 30 minutes of instillation of isoosmolar riboflavin solution, glycerol 70% solution was applied every 5 seconds for two minutes, and central corneal thickness (CCT) was measured using ultrasound pachymetry. Glycerol 70% solution was administered repeatedly until the target corneal thickness of 370-430 µm was reached. During irradiation, CCT was monitored by ultrasound pachymetry every five minutes and glycerol 70% solution was applied, if necessary. Results: Three eyes in two patients were treated using the modified CXL protocol. Representative case: a 50-year-old woman with Fuchs' dystrophy and a history of 3 years of diurnal visual fluctuations was referred to us in March 2008. Preoperative best spectacle-corrected visual acuity (BSCVA) was 20/50. We performed modified CXL in the left eye. At one month after CXL, Scheimpflug analysis of CCT showed a reduction of more than 100 µm, and the Corneal Thickness Spatial Profile (CTSP) and Percentage of Increase in Thickness (PIT) showed a regularization of the "flattening" typical for Fuchs' dystrophy. Accordingly, diurnal analysis of corneal thickness showed a distinct postoperative reduction in CCT at all time points measured. At one month after CXL, the patient reported a reduction of diurnal visual fluctuations and we measured an increase in BSCVA to 20/32. The patient showed stable topographical and visual acuity at the three months follow-up. Conclusions: We saw a distinct reduction in CCT, an improvement of the corneal thickness spatial profile (CTSP) and an increase in BSCVA at one month after treatment, which remained stable at the three months follow-up. Patients with early Fuchs' dystrophy and disturbing diurnal visual fluctuations represent a novel application for CXL. Although CXL may not prevent the outcome of the dystrophy, it may increase the patients' visual comfort until keratoplasty becomes necessary.

Point Mutations in the Monocarboxylate Transporter SLC16A12 Lead to Juvenile and Age-Related Cataract

Purpose: Previously we reported on a premature termination mutation in SLC16A12 that leads to dominant juvenile cataract and renal glucosuria. To assess the mutation rate and genotype-phenotype correlations of SLC16A12 in juvenile or age-related forms of cataract, we performed a mutation screen in cataract patients. Methods: Clinical data of approximately 660 patients were collected, genomic DNA was isolated and analyzed. Exons 3 to 8 including flanking intron sequences of SLC16A12 were PCR amplified and DNA sequence was determined. Selected mutations were tested by cell culture assays, in silico analysis and RT-PCR. Results: We found sequence alterations at a rate of approximately 1/75 patients. None of them was found in 360 control alleles. Alterations affect splice site and regulatory region but most mutations caused an amino acid substitution. The majority of the coding region mutations maps to trans-membrane domains. One mutation located to the 5'UTR. It affects translational efficiency of SLC16A12. In addition, we identified a cataract-predisposing SNP in the non-coding region that causes allele-specific splicing of the 5'UTR region. Conclusions: Altered translational efficiency of the solute carrier SLC16A12 and its allele-specific splicing strongly support a model of challenged homeostasis to cause various forms of cataract. In addition, the pathogenic property of the here reported sequence alterations is supported by the lack of known sequence variations within the coding region of SLC16A12. Due to the relatively high mutation rate, we suggest to include SLC16A12 in diagnostic cataract screening. Generally, our data recommend the assessment of regulatory sequences for diagnostic purposes.

Use of a short hPDE6b promoter for rod gene transfer in a model of severe retinal cystrophy, the Rd10 mouse

Purpose: Gene therapy of severe retinal dystrophies directly affecting photoreceptor is still a challenge in terms of clinical application. One of the main hurdles is to generate high transgene expression specifically in rods or cones. In the present study, we are investigating the possibility to drive hPDE6b expression in the Rd10 mouse retina using a specific sequence of the human PDE6b promoter. Methods: Two 5' flanking fragments of the human PDE6b gene: (-93 to +53 (146 bp) and -297 to +53 (350 bp, see Di Polo and Farber, 1995) were cloned in different plasmids in order to check their expression in vitro and in vivo. These elements drove the activity of either luciferase (pGL3 plasmids) or EGFP (AAV2/8 backbone). Then, an AAV2/8 vector carrying the PDE6b cDNA was tested with subretinal injections at P9 in the Rd10 eyes. Eye fundus, OCT, ERG recordings and histological investigations were performed to assess the efficacy of the gene transfer. Results: The short PDE6b promoter containing 146bp (-93 to +53) showed the highest activity in the Y-79 cells, as described previously (Di Polo and Farber, 1995). Subretinal administrations of AAV2/8-PDE6bpromoter-EGFP allowed a rapid expression specifically in rods and not in cones. The expression is faster than a vector containing the CMV promoter. The AAV2/8-PDE6bpromoter-PDE6b and the control vector were injected at P9 in the Rd10 mouse retina and investigated 5 weeks post-injection. Out of 14 eyes, 6 presented an increased rod sensitivity of about 300 fold, and increased a- and b-wave responses in ERG recordings. Flicker stimulations revealed that cones are also functional. OCT images and histological analyses revealed an increased ONL size in the injected area. The retina treated with the therapeutic vector presented 4-6 rows of photoreceptors with outersegments containing PDE6b. In the control eyes, only 2-4 rows of photoreceptors with almost no OS were observed . Conclusions: The 146 bp promoter sequence (-93 to + 53) is the shortest regulatory element described to date which allows to obtain efficient rod-specific expression in the context of somatic gene transfer. This first result is of great interest for AAV vector design in general allowing more space for the accommodation of transgenes of interest and good expression in rods. Moreover we showed the proof of principle of the efficacy of AAV2/8-PDE6bp-PDE6b vector in the Rd10 mouse model of severe photoreceptor degeneration without using neither AAV mutated capsids, nor self-complementary vectors.

Melastatin Expression in Ocular Melanocytic Proliferations

Purpose: Melastatin (MLSN-1) belongs to the transient receptor potential (TRP) superfamilly of calcium-permeable channels, and has been reported to be a melanocyte-specific gene. In human cutaneous melanoma, MLSN-1 mRNA expression displays a pattern of inverse correlation to disease free survival. We describe the patterns of MLSN-1 mRNA expression in conjunctival nevi, conjunctival melanoma, and uveal melanoma. Methods: In situ hybridization using two S35-labelled riboprobes for MLSN-1 was performed on formalin-fixed, paraffin-embedded tissues. A control probe for H4 histone was used to confirm mRNA integrity in these archival tissues. The 21 ocular melanocytic lesions studied included 5 conjunctival nevi, 6 conjunctival melanomas, and 10 enucleated eyes with uveal melanoma. The minimal requirement for interpretation of MLSN-1 mRNA loss was the presence of only background signal in a focus of at least 5 adjacent melanocytic cells. Results: Ubiquitous expression of MLSN-1 mRNA was found in conjunctival melanocytes in the non-lesional epithelium adjacent to the conjunctival melanocytic proliferations and in all 5 conjunctival nevi studied. Four different patterns of MLSN-1 mRNA expression were observed in conjunctival melanomas: one case showed complete preservation of MLSN-1 mRNA, two cases showed diffuse scattered loss of MLSN-1 mRNA, two cases showed focal clonal loss of MLSN-1 mRNA expression, and one case had no detected MLSN-1 mRNA. In uveal melanomas, MLSN-1 mRNA expression was partially preserved in two cases, lost by a clearly delimited subset of tumor cells (focal clonal loss) in four cases, and was not detectable in the entire tumor in four cases. MLSN-1 mRNA expression was also found in the normal iris, ciliary and choroidal melanocytes as well as in the retinal pigmented epithelium and in the inner nuclear layer of the retina. Conclusions: The patterns of MLSN-1 mRNA expression in the ocular melanocytic proliferations are similar to those reported in cutaneous melanocytic proliferations. In the conjunctiva, MLSN-1 mRNA expression appeared to correlate with tumor progression; all the benign conjunctival nevi had preserved expression of MLSN-1 mRNA and most of the conjunctival melanomas partial or complete loss of expression. In uveal melanoma, patterns of melastatin expression ranging from partial preservation to complete loss were found. Additional studies of a large number of ocular melanocytic proliferations may show a correlation with tumor progression and prognosis similar to that observed in cutaneous melanoma.

Asiakastyytyväisyystutkimus ResMed Finland Oy:n huolto-osastolle

Tämä insinöörityö on tehty osana ResMed Finland Oy:n huoltotoiminnan laadun parannus- ja kehittämisprojektia. Työtehtävänä oli suorittaa yrityksen huolto-osaston asiakastyytyväisyystutkimus. Työn tavoitteena oli selvittää, miten laadukkaana asiakkaat kokevat yrityksen huoltoosaston toiminnan sekä millä osa-alueilla yrityksen huoltotoimintaa tulisi erityisesti kehittää, jotta se täyttäisi paremmin asiakkaan siihen kohdistamat odotukset, tarpeet ja vaatimukset. Työ aloitettiin selvittämällä, mistä osatekijöistä palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys muodostuvat, ja miten ne vaikuttavat yrityksen toimintaan ja kannattavuuteen. Lisäksi selvitettiin perusteita asiakastyytyväisyystutkimuksen tekemiselle ja yleisesti huoltopalvelun ulottuvuuksia asiakaspalvelun osa-alueena. Alkuselvitysten jälkeen aloitettiin varsinainen asiakastyytyväisyystutkimuksen suorittaminen. Tutkimus tehtiin lomakekyselynä. Kysely koski huoltohenkilökunnan ja huoltotoiminnan lisäksi huoltokoulutusta, varaosamyyntiä sekä yrityksen tuotteiden ja varaosien Internet- markkinointisivustoa (www.resmedtuotteet.fi). Kysymykset esitettiin sekä monivalintamuodossa että avoimina kysymyksinä. Asiakastyytyväisyystutkimus suoritettiin helmi - kesäkuun aikana vuonna 2006. Kyselylomakkeita postitettiin yhteensä 45 kappaletta. Näistä 17 palautui täytettynä takaisin, joten tutkimuksen vastausprosentti oli 38. Pienistä puutteistaan huolimatta, ResMedin huoltotoiminta sai tutkimuksen perusteella yleisarvosanaksi kiitettävän. Työn tuloksena saatiin paljon arvokasta tietoa yrityksen huoltotoiminnasta -mitä hyvää siinä nykyisellään on ja mitkä sen osa-alueet tarvitsevat kipeimmin kohennusta. Tutkimus auttoi myös asiakkaiden tarpeiden ja odotuksien kartoittamisessa. Työn avulla yritys sai tietoonsa, mitkä huoltotoiminnan osa-alueet ovat asiakkaiden mielestä tärkeimpiä, ja mihin sen on siis erityisesti panostettava.

Turva- ja opastevalojen ryhmävalvontakeskus

Tämä insinöörityö on dokumentti projektista, joka on tehty SF-Design Oy:n nimissä asiakasprojektina. Työssä käydään läpi turva- ja opastevalojen ryhmävalvontayksikön elektro-niikkasuunnittelu ja siihen tarvittavan mikrotietokoneen ohjaamiseen tarvittavan ohjelman suunnittelu ja kirjoittaminen. Työ jakautuu karkeasti jaoteltuna neljään osa-alueeseen. Ensiksi käydään läpi laitteiston elektroniikkasuunnittelu ja siihen liittyvää teoriaa. Seuraavaksi työssä käsitellään mikrotietokoneiden ohjelmistokehitystä ja käydään läpi työssä suunniteltu ja laadittu ohjelmisto STMicroelectronicsin ST62T10C-prosessorille. Lopuksi ennen suunnittelu- ja kehitysympäristöjen esittelyä käsitellään suunnitellun laitteiston testaus-, käyttö- ja asennustoimenpiteet. Aivan aluksi esitellään projektissa toteutettuun laitesuunnitteluun vaikuttaneet asiakkaan antama spesifikaatio ja 13.2.2003 voimaan astunut Euroopan parlamentin ja neuvoston asettama RoHS-direktiivi. Direktiivi vaikutti elektroniikkasuunnitteluun komponenttien valinnan osalta. Direktiivin mukaan sen voimaanastumispäivän jälkeen ei saa käyttää komponentteja, jotka sisältävät ympäristölle ja ihmisille vaarallisia aineita. Elektroniikkasuunnitteluosiossa suunnittelu on jaettuna toiminnallisiin osiin. Osiossa käy-dään läpi virtamuuntajien kalibrointi sekä jännitevahvistimen suunnittelu ja simulointi. Ky-seisessä osiossa käsitellään vielä prosessorin vaatimat erityiskytkennät, vikailmoitus-led-valojen ohjaukseen tarvittava kytkentä sekä ennen laitteiston vaatimien käyttöjännitteiden suunnittelua laitteistoon tarvittavien potentiovapaitten lähtöjen toteutus. Ohjelmistokehi-tysosiossa pohditaan mikrotietokoneen ohjelmoinnin perusteita, ennen kuin projektissa laadittua ohjelmaa käydään läpi. Projektissa laadittua koodia ei sen salaisuuden takia käydä yksityiskohtaisesti läpi tässä työssä. Projektissa käytettiin elektroniikkasuunnittelussa PADS-ohjelmistoja PowerLogic ja PowerPCB. Lisäksi käytettiin vahvistinkytkennän simulointiin OrCADin Capture CIS -ohjelmaa. Projektin työläimpään vaiheeseen, ohjelman suunnitteluun, kehitykseen ja kirjoittamiseen käytettiin Raisonancen STMicroelectronicsin mikrotietokoneille kehittämää ohjelmistokehitysympäristöä RIDE -ohjelmistoa. Elektroniikkasuunnittelussa käytetyt oh-jelmistot ovat hyvin yleisesti teollisuuden käytössä.

Kehitysvammaisen kohtaaminen optikkoliikkeessä

Opinnäytetyössä tutustutaan kehitysvammaiseen asiakkaan kohtaamiseen optikkoliikkeessä. Työn tarkoituksena on nostaa esiin ne ongelmat, joita esiintyy asiakaspalvelussa kehitysvammaisen asiakkaan kanssa. Laadukkaan asiakaspalvelun perusperiaatteet ovat työn vertailupohjana. Aineisto on hankittu kvalitatiivisena eli laadullisena haastatteluna optikoilta ja kehitysvammaohjaajilta. Haatattelut tehtiin syksyn 2006 aikana. Haastatteluun osallistui kolme optikkoa ja kolme kehitysvammaohjaajaa. Ihmisten reagoiminen kehitysvammaisuuteen riippuu siitä, millainen on heidän ajatusmaailmansa. Kehitysvammaisuudella tarkoitetaan ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella olevaa vammaa, jolloin uusien asioiden omaksuminen on vaikeaa. Muuten kehitysvammaiset oppivat asioita samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. Opinnäytetyön tuloksena esitellään laadukkaaseen asiakaspalveluun yltämistä myös kehitysvammaisen asiakkaan palvelemisessa. Tällöin korostuu optikon ammattitaito. Tärkeimpiä ominaisuuksia asiakaspalvelussa ovat myönteinen suhtautuminen itseensä, työhönsä ja lähimmäisiin. Kehitysvammaisella on puutteellinen kyky ymmärtää abstrakteja käsitteitä, tämä on huomioitava asiakaspalvelussa. Sen vuoksi yhteistyö eri hoitavien tahojen kanssa takaa turvallisen ja laadukkaan palvelun myös erityisryhmille. Haastatteluissa kehitysvammaohjaajat korostivat kehitysvammaisen turvallisuuden tunteen huomioimista ja sen vaikutusta kehitysvammaisten käyttäytymiseen. Turvallisuutta voimme luoda tutun henkilön mukanaololla, jolloin voidaan vaikuttaa helpottavasti kehitysvammaisen keskittymiseen uudessa tilanteessa. Yhtenä tärkeimmistä tuloksista tulee esiin mahdollisuus suorittaa näöntarkastus kehitysvammaiselle tutussa ympäristössä, jolloin tutkimustilaksi voitaisiin valita kehitysvammaisen oma koti tai hoitolaitos. Näin vältyttäisiin turhalta rauhattomuudelta ja varmistettaisiin, että kehitysvammaisella olisi asiakaspalvelutilanteessa turvallinen olo. Erilaisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen on osa laadukasta asiakaspalvelua. Inhimillisellä palvelulla ja lämpimällä ihmisen kohtaamisella saadaan asiakkaat pysymään uskollisena omalle optikkoliikkeelleen. Lopputyön johtopäätöksenä todetaan, että jokainen asiakas tulisi kohdata yksilönä kokonaisvaltaisesti ja antaa hänelle laadukasta palvelua, erilaisuudesta huolimatta. Avainsanat optikkoliike, kehitysvammaisuus, laatu, asiakaspalvelu

Establishment of a reliable laser-Induced Choroidal Neovascularization Animal Model

Purpose: Pathologic choroidal neovascularizations (CNV) are implicated in the wet form of age-related macular degeneration (ARMD). Abnormal vessel growth is also observed in disease when hypoxia and/or inflammation occur. Our goal is to establish a standard protocol of laser-induced CNV in mice that have different levels of pigmentation to identify the most reliable animal model.Methods: CNV was induced by 4 burns around the optic disk, using a green argon laser (100μm diameter spot size; 0,05 sec. duration) in C57/Bl6, DBA/1 and Balb/c to ascertain the efficacy of the method in function of retina pigmentation. Five different intensities were tested and Bruch's membrane disruption was identified by the appearance of a bubble at the site of photocoagulation. Fluorescein angiographies (FA) were undertaken 14 days post lesion and CNV area was quantified by immunohistochemistry on cryosections.Results: CNV retina area was related to spot intensity after laser injury. While 180mW and 200mW do not induce reliable CNV (respectively 27.85±0.35% and 29±1.67% of the retina surface), 260mW is required to induce 51,07±8.52% of CNV in C57/Bl6 mice. For the DBA/1 strain, less pigmented, 200mW was sufficient to induce 49.35±3.9% of CNV, indicating that lower intensity are required to induce CNV. Furthermore, an intensity of 180mW induced greater CNV (35.55±6.01%) than in C57/Bl6 mice. Nevertheless, laser did not induce reproducible 50% CNV in Balb/c albino mice for all intensities tested. Isolectin-B4 and GFAP stainings revealed neovessel formation and photoreceptor (PR) degeneration at the impact site. The presence of glia was observed throughout all the retinal layers and angiograms showed fluorescein leakage in pigmented mice.Conclusions: The establishment of a standard protocol to induce CNV and subsequent PR degeneration is of prime importance for the use of the laser-induced CNV model and will allow to evaluate the therapeutic potency of agents to prevent CNV and retinal degeneration.

Kohti muutosta : työterveyshoitaja elintapamuutoksen tukijana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää elintapoja kartoittava neuvontalomake työterveyshoitajan käyttöön. Tavoitteena oli kehittää elintapaneuvontaa lisäämällä työterveyshoitajan tietoja elintapojen muutosta tukevan terveysneuvonnan rakentumisesta. Opinnäytetyö oli kehittämistyö Diacor terveyspalvelut Oy:n työterveyshuoltoon. Opinnäytetyön aineistona käytettiin ajankohtaista kirjallisuutta ja tutkimuksia terveysneuvonnan toteutumisesta, suomalaisten työikäisten elintavoista ja työterveyshoitajan työstä. Teoreettisena pohjana elintapojen muutokselle toimi transteoreettinen muutosvaihemalli, joka erottaa asiakkaan elintapamuutoksen eri vaiheet. Kerätyn aineiston pohjalta tehtiin elintapoja kartoittava neuvontalomake sekä koottiin elintapaneuvonnan tueksi voimavaralähtöisiä kysymyksiä. Neuvontalomakkeessa yhdistyvät työikäisen terveyden edistämisen kannalta tärkeimmät elintavat, kansalliset elintapasuositukset sekä elintapamuutoksen vaiheet. Voimavaralähtöiset kysymykset laadittiin koskemaan kutakin elintapamuutoksen vaihetta. Neuvontalomakkeella saadaan esille asiakkaan itsensä ilmoittamat elintapojen muutostarpeet. Yhdessä asiakkaan kanssa työterveyshoitaja voi lomaketta apunaan käyttäen kartoittaa asiakkaan muutosvalmiuden elintapamuutokseen. Muutosvalmiuden kartoittamisen jälkeen elintapaneuvonta voidaan kohdentaa elintapamuutoksiin sitoutuneisiin ja motivoituneisiin asiakkaisiin. Muutokselle asetetaan tavoite ja seurataan tavoitteen saavuttamista. Voimavaralähtöisten kysymykset antavat työterveyshoitajalle apuvälineen tukea eri muutosvaiheissa olevia asiakkaita. Elintapoja kartoittava neuvontalomake soveltuu käytettäväksi työikäisten elintapojen kartoitukseen ja elintapaneuvontaan. Lomaketta voidaan käyttää osana terveystarkastusta, terveyden seurantatarkastusta sekä todettaessa tarve elintapojen muutokseen. Elintapoja kartoittava neuvontalomake tulee pilotoida ennen sen varsinaista käyttöön ottamista.

7-10 -vuotias lapsi ortopantomografia- ja lateraalikallotutkimuksissa

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli laatia kirjallinen potilasohje 7-10 -vuotiaille lapsille, jotka tulevat röntgeniin ortopantomografia- ja lateriaalikallotutkimuksiin. Teimme opinnäytetyömme yhteistyössä Haminan sairaalan röntgenin henkilökunnan kanssa, jossa tällaiselle ohjeelle oli tarvetta. Kerromme opinnäytetyömme kirjallisessa osiossa yleisesti lapsen kehityksestä, ortopantomografia- ja lateraalikallotutkimuksista, lasten säteilysuojelusta, kirjallisen ohjeen tekemisestä ja lapsen ohjaamisesta kirjallisen ohjeen avulla. Enemmin näistä aiheista syvennyimme lapsen kehitykseen, ohjaukseen ohjeen avulla ja kirjallisen ohjeen tekemiseen. Opinnäytetyötämme varten saimme taustatietoa aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta, oman alamme lehtien artikkeleista sekä Internetistä. Pystyimme myös hyödyntämään omaa kokemustamme ja tietojamme opinnäytetyömme teossa. Ohjeeseen tarvittavan kuvamateriaalin kuvasimme itse paikan päällä Haminan sairaalan röntgenissä. Ohjeen tavoitteena on vähentää lasten ennakkoluuloja ja pelkoja mainittuja tutkimuksia kohtaan. Siinä on valokuvia, jossa on mallina kohderyhmäämme kuuluva lapsi ja teksti on esitetty lyhyinä ja selkeinä kokonaisuuksina, jotta lapsi jaksaa lukea ohjeen mielenkiinnolla kokonaan läpi. Ohjeen avulla lapsen, ja miksei aikuisenkin, on helppo hahmottaa, mitä tutkimuksissa tapahtuu vaihe vaiheelta. Orientoitunut lapsi on yhteistyökykyinen ja tämän ansiosta röntgenhoitajan työ tutkimuksen aikana helpottuu. Ohjeen on tarkoitus olla helppolukuinen ja tarpeeksi selkeä lapsille. Sitä voi käyttää apuvälineenä lasten ohjauksessa ortopantomografia- ja lateraalikallotutkimuksiin.

Osa 2: terveydenhoitajan haasteet terveyden edistämisessä - posteri : terveydenhoitajan työssä lastenneuvolassa

Osa 1: Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ne tutkimukset, jotka käsittelevät terveyden edistämisen tausta-ajattelua lastenneuvolan terveydenhoitajan työssä. Kirjastojen tietokannasta etsittiin keskeiset tutkimukset ja ne analysoitiin sisällön analyysin periaatteiden mukaisesti. Tuloksista nostettiin esille keskeiset kehittämishaasteet terveydenhoitajan lastenneuvolatyöhön, joita voidaan hyödyntää terveydenhoitajan työtä ja terveydenhoitajakoulutusta kehitettäessä. Tavoittena oli myös tuottaa tutkimuksista luettelo, jota voidaan käyttää hyödyksi käytännön työssä tai tämän aiheen opiskelussa. Terveyden edistämisen tausta-ajattelua koskevia tutkimuksia valikoitui kirjallisuuskatsaukseen 12 kappaletta. Tutkimukset kohdistuivat näkökulmien mukaan kahteen luokkaan, koulutuksen (4) ja lastenneuvolan terveydenhoitajan ja/tai asiakkaan (8) näkökulmasta tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimusten mukaisesti koulutuksen ja terveydenhoitajien ja/tai asiakkaiden näkökulmasta tehdyissä tutkimuksissa keskeisiksi kehittämishaasteiksi lastenneuvolan terveyden edistämistyössä nousivat arvoperustan kirkastaminen, käsitteiden ja sisältöjen täsmentäminen, tavoitteiden selkiyttäminen, teorioiden ja käytännön yhdistäminen ja terveydenhoitajan taitojen kasvattaminen. Tässä tärkeää on erityisesti moniammatillisen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä asiakaslähtöinen ja voimavarakeskeinen työote. Lisäksi terveydenhoitajan terveyden edistämisen työn kehittäminen on keskeinen haaste yhteistyön, yhteisöllisyyden ja henkilöstön mitoituksen alueilla sekä vuorovaikutuksen lisäämisessä eri toimijoiden kanssa ja välillä. Esiin nousi myös työmenetelmien kehittäminen näyttöön perustuvaksi, hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen sekä ennaltaehkäisevän työn ja sen arvon esiin nostaminen ja asiakaspalautteen hyödyntäminen käytännön työssä. Terveyden edistämisen haasteet ovat nykypäivänä hyvin suuret ja resurssien käyttöön joudutaan kiinnittämään huomiota ja sen järkeistämiseksi käymään myös laaja-alaista arvokeskustelua. Lastenneuvoloissa on tärkeää kehittää toimintaa paremmin kohderyhmän tarpeita tukevaksi. Tulevaisuudessa terveydenhoitajan työn sisällön kehittämiseksi voisi tutkia auttaisiko yhtenäinen terveyden edistämisen arvoperusta vähentämään kuiluja eriosaisten perheiden, tarpeiden ja tarjonnan, asiakkaiden ja terveydenhoitajien ja terveyden edistämisen eri toimijoiden väliltä eli mikä loisi yhteisöllisen yhteishengen terveyden edistämiseen tukemaan sen tavoitteita. Osa 2 : Tämä opinnäytetyön toinen osa koostuu terveyden edistämisen teoriaosuudesta ja posterista. Posterin pohjana on keväällä 2007 valmistunut opinnäytetyöni - Terveyden edistämisen tausta-ajattelu terveydenhoitajan työssä lastenneuvolassa - kirjallisuuskatsaus, joka kuvaa terveyden edistämisen tausta-ajattelua ja sen merkitystä terveydenhoitajan työssä lastenneuvolassa. Posterin tarkoituksena on kuvata terveydenhoitajan haasteita terveyden edistämisessä. Suunnittelin ja toteutin posterin ensimmäisen opinnäytetyöni kehittämishaasteiden pohjalta. Posterille annoin nimeksi Terveydenhoitajan haasteet terveyden edistämisessä. Posterini tiivistää ja esittelee keskeiset lastenneuvolan terveyden edistämisen kehittämishaasteet eli arvoperustan kirkastamisen, käsitteiden ja sisältöjen täsmentämisen, tavoitteiden selkiyttämisen, teorioiden ja käytännön yhdistämisen, terveydenhoitajan taitojen kasvattamisen sekä terveydenhoitajan työn kehittämisen. Posteri on tarkoitus esitellä Terveydenhoitotyön kehittämispäivässä toukokuussa 2007. Toivon posterini herättävän huomiota niin että se tiiviissä muodossa terveyden edistämisen haasteita esittäessään aktivoi selkeyttämään terveyden edistämistä ja mahdollisesti käynnistäisi arvokeskustelua lastenneuvolassa.

Yhden kuvantamisyksikön henkilöstön työtyytyväisyys ja työssä vaikuttamisen mahdollisuudet

Työtyytyväisyys syntyy siitä, että työntekijä kokee työnsä vastaavan niitä vaatimuksia, joita hän on asettanut sen suhteen, eli se on onnistuneen toiminnan tulos (Pöyhönen 1987: 127-128). Työntekijöiden tyytyväisyys työhön vaikuttaa terveydenhuollossa myös asiakkaan kohtaamiseen ja palvelun laatuun, puhumattakaan työntekijän työmotivaatiosta ja siitä, onko töissä mukava olla. Työtyytyväisyyden tutkiminen onkin erityisen tärkeää, jotta mahdolliset ongelmat työyhteisön sisällä tiedostettaisiin ja niihin voitaisiin puuttua ja etsiä ratkaisuja. Yhden kuvantamisyksikön henkilöstö osallistui henkilöstökyselyyn, joka liittyy työn organisointi ja työnjako röntgenosastoilla -hankkeeseen. Työn tarkoituksena oli analysoida kuvantamisyksikön henkilöstön työtyytyväisyyttä sekä työssä vaikuttamisen mahdollisuuksia käsitelleet kyselyn osat sekä kuvata, miten ikä ja työkokemus terveysalalla ovat yhteydessä niihin. Kyselyn aineisto kerättiin keväällä 2005 webbikyselynä (Grönroos 2006). Kuvantamisyksikön henkilöstö oli erittäin tyytyväinen työnsä sisältöön. Työntekijät kokivat, että he olivat kehittyneet ja kasvaneet työssään ja he olivat saavuttaneet jotakin merkittävää. He kokivat myös, että heillä oli mahdollisuuksia ajatella ja toimia haasteellisessa työympäristössä. He olivat erittäin tyytyväisiä työhönsä, eikä moni ollut harkinnut eroavansa työstään. Nuoremmat työntekijät tuntuivat suhtautuvan hieman kriittisemmin työhönsä kuin vanhemmat työntekijät, jotka olivat tyytyväisempiä työhönsä. Työntekijät tunsivat, että heillä on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikkansa asioihin. Niukka enemmistö henkilöstöstä uskoi voivansa vaikuttaa paljon ainoastaan työmenetelmiinsä. Työntekijät tunsivat, että he voivat vaikuttaa työtehtäviinsä tai niiden tekojärjestykseen, työtahtiinsa, työnjakoon ja työtovereihin liittyviin asioihin vain vähän. Työntekijät tunsivat voivansa vaikuttaa vain vähän laitehankintoihin, henkilöstökoulutuksen sisältöön ja siihen, kuka koulutukseen osallistuu. Vanhemmat työntekijät tunsivat voivansa vaikuttaa jonkin verran enemmän asioihin työpaikalla kuin nuoremmat. Kuvantamisyksikössä tulisi lisätä työssä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Vaihtoehtoisten työskentelytapojen etsimiseen ja löytämiseen tulisi rohkaista. Uusia työntekijöitä tulisi mahdollisuuksien mukaan palkata.