395 resultados para Virtanen, Leea
Resumo:
Taustamateriaali muuttoinfoon Kansalliskirjaston järjestämässä Asiantuntijaseminaarissa Helsingissä 12.2.2015.
Resumo:
Pro gradu -tutkielmani käsittelee pelinsisäistä mainontaa suomalaisten silmin. Pelinsisäisellä mainonnalla tarkoitetaan peliin sijoitettuja tuotteita ja tuotemerkkejä. Kartoitin suomalaisten mielipiteitä sekä niin sanotusta oikeasta pelinsisäisestä mainonnasta että kuvitteellisesta mainonnasta, ja tutkimusmenetelmänäni käytin sisällönanalyysia. Aineistonkeruumenetelmänä toimi syksyllä 2013 käynnissä ollut verkkokysely, ja aineistona ovat kyselyyn tulleet 221 vastausta. Tutkimuksessani selvitin, miten suomalaiset suhtauvat pelinsisäiseen mainontaan. Lisäksi käyn läpi sitä, miten erityyppiset mainokset vaikuttavat pelaajaan, ja miten pelaajien käsitykset mainonnan vaikutuksesta pelikokemukseen ja immersioon eroavat suhteessa oikeaan ja kuvitteelliseen mainontaan. Kyselytulokseni paljastivat, että vaikka kuvitteellinen mainonta oli suomalaisten pelaajien keskuudessa yleisesti hyväksytympää, suhtautuminen oikeaan mainontaan oli odotettua positiivisempaa. Esimerkiksi 28 % vastaajista näkisi peleissä mieluummin oikeita mainoksia, ja 59 % hyväksyisi mainosten määrällisen kasvun, jos pelien ostohinta saataisiin siten laskemaan. Kokosin tutkimustulosteni ja aiemman tutkimuksen perusteella onnistuneen pelinsisäisen mainonnan kulmakivet pelaajan näkökulmasta. Viisikohtaiseen malliin sisältyvät mainoksen integrointi pelimaailmaan, toisto, tilanne, jossa mainos esitetään, mainoksen ja pelin välinen yhteys sekä mainoksen tekniset ominaisuudet. Peleissä esiintyvän mainonnan muodoista tuotesijoittelu oli tutkimukseni kannalta keskeisimmässä roolissa, sillä se on monipuolinen, yleisimmin kaupallisissa peleissä esiintyvä mainostyyppi ja myös oman mielenkiintoni ensisijainen kohde. Maltillinen tuotesijoittelu osoittautui myös hyväksytyimmäksi mainostyypiksi pelaajien keskuudessa, sillä esimerkiksi ilmais- ja mobiilipeleille ominaiset mainosikkunat ja videomainokset mainittiin pelkästään negatiivisessa mielessä.
Resumo:
1/2014 on lehden EU-erikoisnumero.
Resumo:
Esitys Kansalliskirjaston järjestämässä Asiantuntijaseminaarissa Helsingissä 28.4.2015.
Resumo:
Työn tavoitteena oli sinkityslinjan pesuosan toiminnan optimointi. Teoriakatsauksen ja haastattelututkimusten avulla työssä selvitettiin, mitkä tekijät pesuosalla tai teräsnauhan pesua edeltävissä prosessivaiheissa vaikuttavat pesutehoon alentavasti. Pesuosan ajoparametrien muutoskokeiden avulla määritettiin kunkin pesuparametrin suhteellinen vaikutus pesutulokseen sekä pesuosan optimaaliset ajoparametrit. Vaikutuksia arvioitiin pinnanpuhtauden ja pesuvesien laboratorioanalyysien sekä prosessidatan avulla. Jätevesianalyysien ja prosessidatan avulla arvioitiin lisäksi pesuosan muutosten vaikutusta pesusta syntyviä jätevesiä käsittelevän jätevesilaitoksen toimintaan. Laitetestauksen avulla työssä kartoitettiin, mikä menetelmä pinnanpuhtauden määrittämiseen soveltuu pesuosalle parhaiten. Kustannusarvioinnilla selvitettiin, millä toimin pesuosan toimintavarmuutta on edullisinta ylläpitää. Työn tulosten pohjalta lämpötilalla todettiin olevan pesutuloksen kannalta merkittävin vaikutus. Sen sijaan kemikaaliannostelun merkitys oli vähäinen. Vesien säännöllisen uudistamisen todettiin olevan olennainen pesuvesien ylläpitokeino nykyisessä pesutilanteessa. Se todettiin lisäksi ennakoivana toimenpiteenä kannattavammaksi kuin pesuosan täystyhjäykset ongelmatilanteissa. Teippitestein määritettävälle pinnanpuhtaudelle katsottiin sopivaksi vaihteluväliksi 40–75 %. Työssä todettiin, että pesua edeltävän kylmävalssin valssiöljyn vaihto sekä valssilla tuotetun teräsnauhan pinnanpuhtaus vaikuttavat merkittävästi pesuosan toimintakykyyn ja pesuosan pyörittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Toimenpiteet pesuosalla vaikuttavat lisäksi jätevesilaitoksen käsittelyvaatimuksiin, joskin myös tasaavat sen toimintaa. Työssä ehdotettiin ratkaisukeinoja pesuosan toimintavarmuuden varmistamiseksi jatkossa, sekä tarjottiin työkaluja, joiden avulla tulevissa investointipäätöksissä voidaan ottaa huomioon myös pesuosan toiminnan edellytykset.
Resumo:
Tutkimuksessa tarkasteltiin ryhmäilmiöitä ja ryhmänjohtajan asemaa ryhmässä sosiaalipsykologisesta näkökulmasta. Ryhmäytyminen ja ryhmädynamiikka olivat lähestymisen lähtökohtana. Sosiaalipsykologinen tarkastelunäkökulma oli tutkimukselle sopiva, koska virallinen johtajuusoppi syväjohtaminen käsittelee johtajuutta psykologialähtöisyydestään johtuen yksilökeskeisesti. Keskeisimpinä johtopäätöksinä voi todeta ryhmäytymisen auttavan ryhmää toimimaan tavoitteen saavuttamiseksi. Ryhmän sisäinen dynamiikka muodostuu ryhmäytymisen eli ryhmän läpi käymien prosessien aikana. Ryhmänjohtajan asema ryhmässä on haastava, mutta mielenkiintoinen ja tärkeä. Johtajan tulee pystyä ohjaamaan ryhmäänsä tavoitteisiinsa.
Resumo:
Finanssilaitokset ovat erittäin tärkeässä asemassa toimivan markkinatalouden kannalta ja siksi niiden vakavaraisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Näiden yritysten vakavaraisuus voidaan varmistaa pääomasääntelyn keinoin. Vuonna 2007 alkanut finanssikriisi osoitti monia puutteita niin pankkien, vakuutuslaitosten kuin näiden yhdessä muodostamien finanssiryhmittymienkin sääntelyssä ja valvonnassa. Tutkielmassa esitellään osaltaan finanssikriisin johdosta syntyneitä uudistuksia pankkien, vakuutuslaitosten ja finanssiryhmittymien pääomasääntelyyn. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä seikkoja sääntelijän tulee ottaa huomioon sääntelyä suunnitellessaan ja millaista finanssiryhmittymien pääomasääntelyn tulisi olla. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus ilman omaa empiiristä aineistoa. Tutkielman tavoitteiden asetantaa on ohjannut finanssiryhmittymien suuri määrä, niiden koko sekä sääntelykentän hajanaisuus ja yleisesti esitetty pelko siitä, että sääntely on jäänyt jälkeen toimialan kehityksestä. Tutkielmassa pureudutaan niin pankkien kuin vakuutuslaitostenkin riskeihin ja pääomasääntelyyn sektorittaisten sääntelykehikoiden kautta. Tämän lisäksi tarkastellaan syitä ryhmittymiselle ja esitellään finanssiryhmittymien toimintaa sekä varsinkin riskikenttää. Finanssiryhmittymää koskevat riskit eivät ole sektorittaisten riskien summa, vaan juuri yhdistymisestä syntyy uusia, finanssiryhmittymätasoisia riskejä. Tutkielmassa myös tarkastellaan erilaisia tapoja suorittaa finanssiryhmittymien valvonta ja sääntely sekä esitellään eräs malli finanssiryhmittymän optimaalisista pääomavaatimuksista. Tutkielmassa käydään läpi myös Baselin ohjeita finanssiryhmittymien sääntelyyn ja valvontaan sekä Euroopan Unionin finanssiryhmittymien toimintaa koskeva direktiivi. Finanssiryhmittymien vakaus ja täten koko finanssijärjestelmän vakaus voidaan varmistaa kattavalla sääntelyllä täydennettynä tehokkaalla valvonnalla. Tämä voidaan varmistaa finanssiryhmittymien osien sektorittaisilla pääomavaatimuksilla, joita täydennetään finanssiryhmittymätasoisilla lisäpääomavaatimuksilla. Tällöin niin sektorittaiset kuin myös ryhmittymisestä johtuvat riskit voidaan ottaa kattavasti huomioon.