Wilhelm Dorn Collection 1908-1937

Documents: passport (Deutsches Reich/1937); citizenship certificate (1908).

Moenchengladbach; Jewish Community Collection 1933-1937

Report on the Jewish community in Moenchengladbach (1933-1937); letter to Walter Froehlich confirming his election to chair the Jewish community in Moenchengladbach (1936); membership card for the "Juedische Kulturbund, Moenchengladbach).

Max Michel Collection. 1933-1986 Bulk dates: 1933-1937

The bulk of the collections consists of correspondence from the 1930s relating to Michels’s job applications in the U.S. in different academic institutions and activities of the Hilfsverein der Juden in Deutschland. Also included is a 36 p. typescript, ‘Geschichte der Familie Wertheimer’; pamphlets by Juda Magnes and Kurt Blumenfeld on the university in Jerusalem; as well as family trees.

Editorial of "International Journal of Critical Indigenous Studies Volume 2, Number 1, 2009"

Over the past two decades neo liberalism has shaped global economic activity. The international reach of the current economic crisis propelled by the subprime mortgage meltdown in the United States has affected Indigenous communities in different ways to those whose investments were depleted by the Wall Street activities of an unregulated corporate and banking sector. Throughout this roller coaster economic ride the low socio-economic position of Indigenous peoples continued in Canada, the United States of America, New Zealand, Hawaii and Australia. The logic, or illogic of capital, failed to extend the boom of the economic upturn to Indigenous peoples, but is poised to extend the repercussions of the current downturn deep into Indigenous lives. The consistency of the Indigenous socio-economic position across these countries, even where treaties exist, indicates that the phenomenon is based on a shared Indigenous reality. In this special edition, the commonality in the way in which Indigenous people are engaged in and positioned by market forces and regulation by their respective nation states is proposed as one of the foundation plates of that Indigenous positioning...

Editorial of "International Journal of Critical Indigenous Studies Volume 2, Number 2, 2009"

This edition of the International Critical Indigenous Studies Journal, our second for 2009 takes alternative understandings as its theme. All four articles in this edition attend to citizenship and Indigenous sovereignty though in different ways...

Lisa Brandwein Collection 1937-1995

The collection holds materials on Lisa Brandwein’s uncle, Fritz Stahl. Also included are photographs and a note on the town of Striegau in Silesia (now Strzegom in Poland).

Kurt Sontheim Collection 1937

Letter

Fred F. Field Collection 1937-1995

Fred F. Field, 1995

Teille on syntynyt Vapahtaja : Joulun kirkollinen sanoma, jouluperinteet ja perheyhteisö Yleisradion TV-jumalanpalvelusten joulusaarnoissa 1985 - 2009

Yleisradion jouluaamuna lähettämä TV-jumalanpalvelus kerää vuosittain enemmän katsojia kuin kaikissa Suomen kirkoissa yhteensä käy ihmisiä samana aamuna. TV:n joulusaarnalla onkin merkitystä siihen, miten ihmiset mieltävät kirkon sanoman joulusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella TV-jumalanpalveluksen joulusaarnan muutosta vuosien 1985 ja 2009 välisenä aikana sekä toteutuksen että sisällön näkökulmasta. Pääasiallisena tutkimuskohteena oli sisällön muutos (1) kirkollisen sanoman, (2) jouluperinteen ja -tunnelman sekä (3) perheyhteisön kuvausten suhteen. Teemat valittiin aiempien saarnatutkimusten sekä kolmen joulusaarnan alustavan analyysin perusteella. Tutkimusaineiston muodostivat kaikki Kirkon tiedotuskeskuksen arkistosta löytyneet joulusaarnat, joissa oli sekä kuva että ääni. Aineisto koostui 20 saarnasta, jotka litteroitiin ja analysoitiin. Lisäksi nauhoitettiin kaksi taustahaastattelua. Tutkimusmetodina käytettiin kvalitatiivista metodia, teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka tulokset luokiteltiin ja kvantifioitiin. Sisällönanalyysin tuloksia havainnollistettiin taulukoiden ja graafisten kuvioiden avulla. Muutoksen havaitsemisen apuna käytettiin summamuuttujia neljän tarkastelujakson osalta, vuosilta 1985-1991, 1992-1996, 2000-2004 ja 2005-2009. Saarnojen toteutuksen suhteen todettiin, että joulusaarnat lyhentyivät hieman tutkimusjakson aikana. Saarnan kuvitus muuttui vuodesta 2003 lähtien niukemmaksi, jotta katsojat voisivat keskittyä paremmin saarnan sisältöön. Saarnaajien oheisviestintä oli vähäistä, ja useimmiten saarnaajilla oli vain yksi ilme ja erittäin vähän eleitä. Kertomusten käyttö lisääntyi saarnoissa selvästi, ja vuosina 2005-2009 sekä jouluevankeliumia että muita raamatunkohtia havainnollistettiin kertomusten avulla aiempaa enemmän. Yleisin saarnoissa lainattu raamatunkohta oli enkelien julistus ”Teille on syntynyt Vapahtaja” . Jeesukseen viittaavat nimitykset muuttuivat tutkimusjakson aikana mielenkiintoisella tavalla. Nimike Jeesus oli yleisin nimike vuodesta 1985 vuoteen 2004. Sen jälkeen yleisimmäksi nimikkeeksi nousi lapsi, ja joulusaarnoissa käytettiin runsaasti myös muita yleiskieleen kuuluvia nimikkeitä, jotka tiivistettiin muotoon avuton lapsi/vastasyntynyt. Perinteisiä kristillisiä nimikkeitä, kuten Herra, Kristus ja seimen lapsi, ei käytetty vuosina 2005-2009 lainkaan. Tämä herätti kysymyksen siitä, onko joulun sanoma maallistunut. Oletus ei saanut tukea kirkolliseen sanomaan liittyvien teemojen tarkastelusta. Vaikka syyllisyyden kuvaukset vähentyivät, rakkauden merkitys korostui tutkimusjakson loppua kohden, ja myös elämän tarkoitukseen liittyvät asiat mainittiin 2000-luvulla useammin kuin aiemmin. Erityisesti inkarnaation Jumalan ihmiseksi tulemisen kuvaukset lisääntyivät, joten joulun kirkollinen ydinsanoma oli entistä selkeämmin esillä. Jouluperinteen kuvausten suhteen ei havaittu muutosta vuosikymmenten aikana. Tunnelmaa kuvattiin tutkimusjakson alussa rauhan ja ihmeen käsittein, mutta lopussa valo korostui. Perheyhteisön kuvaukset olivat hyvin esillä, sillä lapset mainittiin joka toisessa ja perhe joka kolmannessa saarnassa. Lapset mainittiin vuosikymmenten kuluessa entistä useammin, ja myös yksinäisyyden kuvaukset lisääntyivät. Seurakunta mainittiin joulusaarnoissa hyvin harvoin, mikä sai pohtimaan seurakunnan roolia yhteisöllisyyden kannalta. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että suomalaisen nyky-yhteiskunnan maallistumiskehitys ei näy TV:n joulusaarnoissa 1985-2009.