Organisaation ohjaus uuden talouden yrityksessä : case pieni suomalainen startup-yritys

Tutkimuksen aihealueita ovat organisaation ohjaus, uuden talouden yritykset ja johdon laskentajärjestelmät. Tutkimuksen tavoitteena on saada kattava ymmärrys siitä, miten organisaatiota ohjataan uuden talouden yrityksessä. Organisaation ohjauksen kokonaisuuden katsotaan koostuvan muodollisista ohjausjärjestelmistä ja epämuodollisesta ohjauksesta. Tutkimuksen taustalla on myös perinteisen vuosibudjetoinnin kritiikki, jonka mukaan se suoriutuu heikosti epävarmassa toimintaympäristössä. Vaikka uuden talouden yrityksiä leimaa sekä sisäinen että ulkoinen epävarmuus, on budjetointi kuitenkin niiden yleisimmin käyttämä johdon laskentajärjestelmä. Budjetointi uuden talouden yrityksessä saa kuitenkin vuosibudjetoinnista poikkeavia muotoja, ja usein kyseessä onkin rullaava ennustaminen. Tutkimus edustaa toiminta-analyyttistä tutkimusotetta, ja se toteutettiin case-tutkimuksena pienessä suomalaisessa startup-yrityksessä. Case-yritys oli erinomainen tutkimuskohde tutkimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Tutkimuksen havaintoaineisto koostuu pitkälti tutkijan omista havainnoista case-yrityksessä yli vuoden kestäneen työsuhteen ajalta, mutta aineistoon sisältyy myös case-yrityksen sisäisiä raportteja sekä avainhenkilöille tehtyjä teemahaastatteluita. Aineiston analyysissä käytettiin aiempaa tutkimusta uuden talouden yrityksistä ja johdon laskentajärjestelmistä, ja tutkimuksen teoreettisen viitekehyksenä Simonsin (1994) mallia organisaation ohjausjärjestelmistä. Tutkimuksen tulokset vahvistavat pitkälti aiemman tutkimuksen havaintoja uuden talouden yritysten ominaisuuksista ja näiden ohjausjärjestelmien käytöstä, mutta myös eroja havaittiin. Aiemmasta tutkimuksesta poiketen case-yrityksessä tehtiin mm. huolellista strategiatyötä. Vuosibudjetit johdettiin strategiasta hyvin yksityiskohtaisesti. Budjetointi on usein ainoa laskentajärjestelmä pienessä uuden talouden yrityksessä. Sen merkitys erityisesti rullaavan ennustamisen muodossa on hyvin suuri heikon rahoitustilanteen johdosta. Rullaavan ennustamisen tuottamat kassavirtalaskelmat voivat olla yritykselle elinehto. Rullaavaa ennustamista voidaan käyttää rinnakkaisesti perinteisen vuosibudjetoinnin kanssa. Rullaavat ennusteet toimivat myös hallitukselle tehtävän kuukausiraportoinnin perustana, ja ne muodostivat suuren osan organisaation diagnostisesta ohjauksesta. Diagnostisen ohjauksen lisäksi Simonsin (1994) mallin muut ohjausjärjestelmät olivat case-yrityksessä käytettyjä, mutta ei aina erityisen muodollisesti. Uskomusjärjestelmä ja interaktiivinen järjestelmä ovat uuden talouden yritysten suoriutumiselle avainasemassa. Myös epämuodollisella ohjauksella on merkittävä rooli uuden talouden yrityksen organisaation ohjauksessa, ja sillä voidaan korvata ohjausjärjestelmien muodollisuuden puutetta.

Päijäthämäläisten nuorten yrittäjien menestystekijät

Tämän Pro Gradu–tutkimuksen keskeisin tavoite on ollut selvittää mitkä ovat päijäthämäläisten nuorten yrittäjien menestystekijät ja löytyykö me-nestyksen takana olevista tekijöistä ja ilmiöistä yhdistäviä tekijöitä. Tut-kimus on laadullinen ja aineistonkeräystapana käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin päijäthämäläisiä nuoria yrittäjiä, joilla on jo näyttöä menestymisestä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös miten nuori yrittäjä tunnistaa omat menestystekijänsä ja mitkä ovat nuorten yrittäjien mielestä tärkeimmät menestymisen kriteerit. Tutkimustulokset osoittavat, että päijäthämäläisten nuorten yrittäjien tärkeimmät menestystekijät ovat tapa, jolla yrittäjäksi on ryhdytty, sidosryhmät ja verkostot sekä kokonaisuutena yrittäjä itse. Yrittäjän itsensä muodostamasta kokonaisuudesta nousi tutkimuksessa vahvimmin esiin kolme eri osatekijää: yrittäjän persoona, yrittäjämäisyys sekä sisäinen menestymi-nen. Tutkimustulokset osoittavat, että yhdistäviä tekijöitä menestykselle löytyy ja että nuoret yrittäjät tunnistavat omia menestystekijöitään.

Automatic traffic sign inventory- and condition analysis

This thesis researches automatic traffic sign inventory and condition analysis using machine vision and pattern recognition methods. Automatic traffic sign inventory and condition analysis can be used to more efficient road maintenance, improving the maintenance processes, and to enable intelligent driving systems. Automatic traffic sign detection and classification has been researched before from the viewpoint of self-driving vehicles, driver assistance systems, and the use of signs in mapping services. Machine vision based inventory of traffic signs consists of detection, classification, localization, and condition analysis of traffic signs. The produced machine vision system performance is estimated with three datasets, from which two of have been been collected for this thesis. Based on the experiments almost all traffic signs can be detected, classified, and located and their condition analysed. In future, the inventory system performance has to be verified in challenging conditions and the system has to be pilot tested.

Brändin johtaminen yritysten välisillä markkinoilla : Case KONE ja Stora Enso.

Brändin rooli B-to-B-markkinoilla on suhteellisen uusi aihe. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida brändien johtamista B-to-B-markkinoilla kahden case-yrityksen kautta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena, sillä siinä haluttiin saada laaja kuva yritysten brändäyskäytännöistä ja siten saada uutta tietoa aiheesta. Tutkimuksessa muodostettiin yleisten brändijohtamismallien pohjalta B-to-B-markkinoille sopiva brändijohtamismalli. Tämä malli koostuu seuraavista osa-alueista: strategisuus, yhtenäisyys, sisäinen brändäys, fokus asiakasryhmiin ja kilpailija-analyysi. Mallin sisällölle haettiin tukea alan asiantuntijoilta. Case-haastattelut perustuivat tutkimuksessa muodostettuun brändijohtamismalliin. Brändillä on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu olevan merkitystä yritysten välisillä markkinoilla esimerkiksi ostopäätöksessä. B-to-C-markkinoiden lisäksi myös B-to-B-markkinoilla brändiin voi liittää emotionaalisia arvoja. Tässä tutkimuksessa asiantuntijahaastatteluista kävi vahvasti ilmi, että brändijohtaminen on tärkeä osa ison yrityksen johtamista B-to-B-markkinoilla. Huomionarvoista on kuitenkin se, että brändillä ei pysty korvaamaan teknisiä asioita, vaan brändi rakentuu itse tuotteen tai palvelun päälle. Tutkimuksen case-yrityksiksi valittiin KONE ja Stora Enso, sillä molemmat ovat suuria teollisia brändejä, joilla oletettiin olevan strategista brändijohtamista. Molemmat case-yritykset panostavat strategiseen brändijohtamiseen. KONEen brändityö on ollut pitkäjänteisempää, kun taas Stora Enso on viime vuosina käynyt läpi brändiuudistusta. Case-yrityksien brändistrategiat eroavat toisistaan jonkin verran, mikä toi mielenkiintoista vertailua tutkimukseen. Keskeinen tutkimuksen johtopäätös on, että brändijohtaminen on tärkeää myös B-to-B-markkinoilla. Brändiä tulee rakentaa ja johtaa strategisena voimavarana. On otettava kuitenkin huomioon, että brändijohtaminen osana yrityksen toimintaa ei välttämättä ole esimerkiksi pienemmissä yrityksissä samanlaista tai samalla tavoin olennaista kuin nyt tutkituissa suurissa B-to-B-yrityksissä. Kokonaisvaltainen brändijohtaminen ei ole B-to-B-markkinoilla välttämättä vielä itsestäänselvyys. Moni suurempi yritys onkin vasta viime vuosina alkanut systemaattisesti kehittää ja johtaa brändiään. Aihealue tarjoaa runsaasti lisätutkimuksen aiheita. Esimerkiksi pk-yritysten brändäyskäytäntöjen tutkiminen ja laajemmat vertailevat tutkimukset erityyppisten B-to-B-yritysten brändijohtamiskäytännöistä olisivat tarpeen, jotta saataisiin lisää tietoa ilmiön laajuudesta B-to-B-markkinoilla.

Robotisoidut NDT- menetelmät hitsauksessa

Työssä keskitytään teollisuusrobotilla suoritettavien kaarihitsausprosessien ja vastuspistehitsaamisen robotisoituun NDT- tarkastamiseen. Kaarihitsausprosessi on yleisin ja tärkein menetelmä hitsauksessa ja sen robotisoituja sovelluksia on teollisuuden käytössä paljon. Vastuspistehitsaus on puolestaan yleinen esimerkiksi autoteollisuudessa, jossa robotisoidut tarkastusmenetelmät on otettu teolliseen käyttöön. Työssä keskitytään robottihitsauksen virhetilanteisiin, joissa olisi teoriassa mahdollista yhdistää robotisoitu hitsaus ja NDT- tarkastus samaan robottijärjestelmään. Sovelluksia on kuitenkin rajallisesti, joten työssä sivutaan myös mekanisoitua hitsausta. Työn alussa annetaan yleistietoa robotisoidusta hitsauksesta, keskittyen robotisoidun hitsauksen yleisimpiin virhetilanteisiin, joiden perusteella on valittu esiteltävät NDT- menetelmät. Käytännön NDT- sovelluksiin on pyritty kokoamaan tällä hetkellä käytössä olevia teollisuusrobottia hyödyntäviä tarkastussovelluksia, joilla voidaan tarkastaa robottihitsauksen yleisimpiä virheitä. Käytännön sovelluksia on kuitenkin rajallinen määrä, sillä kyseessä on verrattain uusi tekniikka ja haastava ammattitaitoa vaativa tarkastustehtävä.

Yliopiston sähköverkon mallintaminen

Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii älykkäiden sähköverkkojen kehittämistä. Yliopisto on hankkinut sähköverkkoonsa tuuliturbiinin ja aurinkopaneeleita, joilla pystytään tuottamaan sähköenergiaa sähköverkkoon. Näitä tuotantoja voidaan käyttää myös tutkimuksessa. Tässä työssä luodaan simulaatiomalli yliopiston sähköverkosta Matlab® Simulink® -ohjelmalla. Simulaatiomalliin mallinnetaan yliopiston sisäinen keskijänniteverkko ja osa pienjänniteverkosta. Simulaatiomalli toteutetaan ohjelman valmiilla komponenteilla, joihin lasketaan tarvittavat parametrit. Tuuliturbiinin ja aurinkopaneelien sähköntuotantotehot määritetään säätiladatojen avulla. Verkon komponenteille lasketaan arvot komponenttien tyyppitietojen perusteella ja asetetaan simulaatiomallin parametreiksi. Simulaatiomalli luodaan yliopiston sisäisen verkon tehonjaon tarkastelemiseksi. Työssä selvitetään myös mahdollisuuksia luodun simulaatiomallin käyttämiseen vikatilanteiden tarkastelussa.

Yksilön luovuuden tukeminen organisatorisessa kontekstissa

Luovuutta pidetään nykyisin kriittisenä tekijänä, jotta organisaatiot voivat saavuttaa kilpailuetua kiristyneessä kilpailutilanteessa. Johtamisella nähdään olevan tärkeä rooli luovuutta tukevan ilmapiirin ja kulttuurin luomisessa. Puutuotealan tilanne Suomessa on heikentynyt huomattavasti viime vuosina. Kuitenkin luovilla toimialoilla ja erityisesti designin ja muotoilun painotuksessa nähdään olevan paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Luovuutta tukeva johtaminen ja innovaatioiden esiintyminen ovat siis erityisen tärkeitä toimialan tilanteen parantamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja selvittää, mitkä ovat yksilön luovuutta tukevat ja toisaalta mahdollisesti estävät tekijät organisatorisessa kontekstissa kohdeyrityksessä. Asiaa tarkastellaan sekä johdon että työntekijöiden näkökulmasta. Alaongelmien myötä pyritään selvittämään, mitkä ovat alaisten omat lähtökohdat luovuuden mahdollistamiseksi, sekä sitä miten yhdessä tekeminen tukee luovuuden edistämistä ja mitä yksilön luovuuden tukeminen edellyttää johtamiselta. Tutkimuksen kohdeyrityksenä on käytetty Punavuoren Puuhevonen Oy:tä, joka on helsinkiläinen puusepäntyöyritys. Tutkimusongelmaan haettiin teoreettisen viitekehyksen lisäksi vastauksia empiriasta haastattelemalla yhdeksän kohdeyrityksen jäsentä, joka käsittää koko yrityksen henkilöstön. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja aineisto kerättiin käyttäen teemahaastattelua. Aineiston perusteella luovuutta tukevina tekijöinä kohdeyrityksessä toimivat erityisesti korkea osaaminen, yhteisesti jaetut arvot, korkea sisäinen motivaatio, hyvä työilmapiiri, vapaus ja vastuu omasta työstä, sekä luottamus yrityksen johtoon ja ylpeys työskennellä juuri kyseisessä yrityksessä. Luovuuden mahdollisina esteinä kohdeyrityksessä havaittiin erityisesti puutteellinen tiedonkulku, osaamisen kehittäminen, epäsäännöllinen palautteenanto, työryhmätyöskentelyn vähäisyys ja itseen kohdistuvien odotusten epätietoisuus. Aineiston tulokset vastasivat monilta osin käytettyä teoreettista viitekehystä, johon aineistoa peilattiin. Kuitenkin joitakin poikkeavuuksia esiintyi. Näistä tärkeimpinä voidaan pitää laatujärjestelmien ja luovuuden suhdetta sekä luottamuksen merkitystä työn vapauteen ja virheiden tekemisen sallimiseen. Luovuutta tukevien ja mahdollisten esteiden lisäksi olisi mahdollista vertailla yrittäjälähtöisen organisaation ja palkkajohtajuuden eroja luovuuden tukemisessa.

Suomen sodissa 1939–1945 saatujen kokemusten vaikutus suomalaisen kranaatinheittimistön taktiseen käyttöön

Ennen talvisotaa kranaatinheittimistö oli ollut melko pieni jalkaväen koulutushaara, jonka kehittäminen oli vielä kesken talvisodan alettua. Sotien aikana toimittiin lähes kymmenen vuotta vanhojen yleisten taktisten ohjesääntöjen pohjalta. Sotien kokemukset kuitenkin muokkasivat epävirallisesti kranaatinheittistön toimintaa ja taktista käyttöä. Sotakokemusten kerääminen aloitettiin heti talvisodan päätyttyä, sillä niiden tuoma hyöty haluttiin saada laajemmin käyttöön. Välirauhan alettua kokemusten analysointi oli kuitenkin hidasta, eikä kaikkia talvisodan kokemuksia onnistuttu käyttämään hyväksi ennen jatkosodan alkamista. Jatkosodan alussa uusien kokemusten keräämistä jatkettiin. Näiden perusteella kranaatinheittimistön organisaatiota ja taktista käyttöä pyrittiin kehittämään jo sotien aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Suomen sodissa 1939–1945 saadut kokemukset vaikuttivat suomalaisen kranaatinheittimistön taktiseen käyttöön. Pääkysymykseen haetaan vastausta seuraavien apukysymysten avulla: miten kranaatinheittimistöä käytettiin ennen talvisotaa, miten talvisodan kokemukset vaikuttivat kranaatinheittimistön taktiseen käyttöön, miten kranaatinheittimistön taktinen käyttö kehittyi jatkosodan aikana ja miten sotien kokemukset vaikuttivat kranaatinheittimistön taktiseen käyttöön sotien päätyttyä. Tutkimus on laadullinen asiakirjatutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytetään sisältöanalyysia. Tärkeimpiä alkuperäislähteitä ovat Kansallisarkiston arkistolähteet, jotka koostuvat pääosin päämajan koulutusosaston, jalkaväkitoimiston sekä tykistötoimiston asiakirjoista. Toisen tärkeän alkuperäislähteen muodostavat sotien aikana voimassa olleet ja niiden jälkeen julkaistut ohjesäännöt ja oppaat. Tutkimuksessa ilmeni, että sotien aikana voimassa olleet vanhat ohjesäännöt olivat ohjeistaneet kranaatinheittimistön taktisen käytön tarkasti, mutta niissä oli ollut myös puutteita, esimerkiksi yhteistoimintaa tykistön kanssa ei ollut ohjeistettu. Ohjesääntöjen oppeja ei saatu kuitenkaan täysin käytäntöön talvi- ja jatkosodan alussa, mihin syynä olivat aluejärjestön nopea uudelleenjärjestely ennen sotia, kertausharjoitusten vähyys, heittimien määrän nopea lisääntyminen ja kokemuksen sekä vakituisen henkilökunnan puute heittimistössä. Myös jalkaväen johtajilla oli heittimistön käytössä selviä puutteita. Heittimistön kehityksestä jatkosodan aikana olivat huolissaan etenkin tykistökomentajat, jotka olivat asian takia usein yhteydessä ylöspäin, antoivat ohjeistuksia ja järjestivät koulutuksia. Taktista käyttöä koskeva yhtenäistäminen pääsi käyntiin, kun kranaatinheittimistön ampumatoiminnan tarkastus ja kehittäminen käskettiin 25.7.1942 tykistön tarkastajalle. Jatkosodan loppua kohden siirryttiin myös kranaatinheittimistössä keskitetympään ja lähes tykistölliseen käyttöön. Sotien jälkeen keskustelu kranaatinheittimistön organisaatiosta ja käytöstä kiihtyi. Osa halusi viedä sitä tykistöllisempään suuntaan ja osa pitää sen aikaisempaa selkeämmin jalkaväen tulitukiaseena. Organisaatioissa päädyttiin yhdistämään kranaatinheittimistö jalkaväen muiden raskaiden aseiden kanssa suuriksi kokonaisuuksiksi. Käytön suhteen kevyet kranaatinheittimet pidettiin kiinteästi jalkaväen tukena ja raskaat kranaatinheittimet lähentelivät tykistömäistä käyttöä.

Experimental Studies on Non-Metallic Composite Bone Implants With a Special Reference to Staphylococcal Biofilm Infection

Non-metallic implants made of bioresorbable or biostable synthetic polymers are attractive options in many surgical procedures, ranging from bioresorbable suture anchors of arthroscopic surgery to reconstructive skull implants made of biostable fiber-reinforced composites. Among other benefits, non-metallic implants produce less interference in imaging. Bioresorbable polymer implants may be true multifunctional, serving as osteoconductive scaffolds and as matrices for simultaneous delivery of bone enhancement agents. As a major advantage for loading conditions, mechanical properties of biostable fiber-reinforced composites can be matched with those of the bone. Unsolved problems of these biomaterials are related to the risk of staphylococcal biofilm infections and to the low osteoconductivity of contemporary bioresorbable composite implants. This thesis was focused on the research and development of a multifunctional implant model with enhanced osteoconductivity and low susceptibility to infection. In addition, the experimental models for assessment, diagnostics and prophylaxis of biomaterial-related infections were established. The first experiment (Study I) established an in vitro method for simultaneous evaluation of calcium phosphate and biofilm formation on bisphenol-Aglycidyldimethacrylate and triethylenglycoldimethacrylate (BisGMA-TEGDMA) thermosets with different content of bioactive glass 45S5. The second experiment (Study II) showed no significant difference in osteointegration of nanostructured and microsized polylactide-co-glycolide/β-tricalcium phosphate (PLGA /β-TCP) composites in a minipig model. The third experiment (Study III) demonstrated that positron emission tomography (PET) imaging with the novel 68Ga labelled 1,4,7,10-tetraazacyclododecane-1,4,7,10-tetraacetic acid (DOTA) CD33 related sialic-acid immunoglobulin like lectins (Siglec-9) tracer was able to detect inflammatory response to S. epidermidis and S. aureus peri-implant infections in an intraosseous polytetrafluoroethylene catheter model. In the fourth experiment (Study IV), BisGMATEGDMA thermosets coated with lactose-modified chitosan (Chitlac) and silver nanoparticles exhibited antibacterial activity against S. aureus and P. aeruginosa strains in an in vitro biofilm model and showed in vivo biocompatibility in a minipig model. In the last experiment (Study V), a selective androgen modulator (SARM) released from a poly(lactide)-co-ε-caprolactone (PLCL) polymer matrix failed to produce a dose-dependent enhancement of peri-implant osteogenesis in a bone marrow ablation model.

Pienen yhtiön tilinpäätösvarmennus

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia, onko tilinpäätöksen yleisluonteinen tarkastus riittävä varmennusmuoto pienten yritysten tilinpäätöksille hallinnollisesti raskaan tilintarkastuksen sijaan. Tilinpäätöksen varmennusmuotoina tutkimuksessa käsitellään kansainvälisten ISA-standardien mukaisesti suoritettua kohtuullisen varmuuden tuottavaa tilintarkastusta sekä ISRE 2400 -standardin mukaisesti suoritettua rajoitetun varmuuden tuottavaa yleisluonteista tarkastusta. Tutkimusmuotona käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen empiirisenä aineistona käytettiin Euroopan komission ja IAASB:n konsultaatiopapereihin lähetettyjä kommenttikirjeitä. Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että ISA-tilintarkastusstandardeja ei koeta hallinnollisesti raskaiksi pienille yrityksille ja ISA-standardien lakisääteistä sovel-tamista kannatetaan. Alemman varmuustason yleisluonteinen tarkastus koettiin kuitenkin mahdolliseksi vaihtoehdoksi tilintarkastukselle erityisesti pienten yritysten tilinpäätösten varmentamisessa.

Sisäisten palveluiden siirtohinnoittelu

Siirtohinnoittelu on yksi kansainvälisten konsernien tärkeimmistä verokysymyksistä ja samalla yksi valtioiden suurimmista verotukseen liittyvistä ongelmakentistä. Yhteinen konserni-intressi ja erot valtioiden verojärjestelmissä saattavat houkutella konserniyhtiöitä poikkeamaan markkinaehtoisesta hinnoittelusta keskinäisissä liiketoimissaan ja sisäinen palvelukauppa sisältää erityisen suuren verosuunnitteluriskin palveluiden moninaisen ja aineettoman luonteen vuoksi. Kansainvälisen verotuksen näkökulmasta on keskeistä tunnistaa, onko sisäistä palvelua todellisuudessa suoritettu ainakaan siinä mittakaavassa, että se oikeuttaa tai velvoittaa perimään sisäistä palvelumaksua ja onko suoritteen ominaisuuksista johtuen kyseessä edes liiketulona verotettava palvelu vai jokin muu suorite. Tulotyyppien erilainen verokohtelu luo kannusteen pyrkiä määrittämään sisäinen palvelusuorite erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa palvelua tarjotaan jonkin muun suoritteen yhteydessä ja suoritteiden välinen rajapinta on häilyvä. Palveluiden määrittäminen on olennaista myös markkinaehtoisen hinnan asettamisen ja siirtohinnoittelumenetelmän valinnan kannalta. Yhteisestä konserni-intressistä johtuen palveluiden siirtohinnoittelua tarkastellaan objektiivisesta näkökulmasta ja palvelumaksun perimisoikeuden ja -velvollisuuden lähtökohtana on palvelua vastaanottavan konserniyhtiön hyödyn odotus. Palvelumaksu on lähtökohtaisesti veloituskelpoinen silloin, kun riippumattomien yritysten välillä oltaisiin valmiita maksamaan vastaavasta palvelusta ja korvaus perustuu spesifiin toimintaan. Myös palveluiden yksilöllisillä ominaisuuksilla on vaikutusta veloituskelpoisuuden arvioinnissa. Palvelumaksun määrittämisessä voidaan lähtökohtaisesti soveltaa mitä tahansa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaista menetelmää, mutta kustannusvoittolisämenetelmän ja kustannuspohjaisten menetelmien yleensäkin on todettu soveltuvan parhaiten juuri palveluiden siirtohinnoitteluun. Tutkielma edustaa lainsäädännölliseltä perustaltaan vero-oikeudellista tutkimusta ja se käsittelee palveluiden siirtohinnoittelua kansainvälisen vero-oikeuden ja tuloverotuksen näkökulmasta. Oikeusdogmaattiselle tutkimusotteelle tyypilliseen tapaan tutkielmassa pyritään säännönmukaisesti systematisoimaan ja tulkitsemaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä. Tarkastelu pohjautuu pääasiassa kansalliseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön, oikeuskirjallisuuteen, lain valmisteluaineistoihin, sekä Euroopan Unionin ja OECD:n tuottamiin materiaaleihin. Keskeisessä asemassa ovat erityisesti OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden sisäisiä palveluita koskevat ohjeistukset, sekä tulotyyppien rajanvetokysymysten osalta OECD:n malliverosopimuksen kommentaariosio.

Varuskuntien liikkuvat legendat ja kaskut kouluttajista puolustusvoimien organisaatiokulttuurin ja yhteisökuvan ilmentäjinä

Tässä tutkimuksessa selvitetään ilmentävätkö varuskuntien kouluttajista kerrottavat kaskut ja legendat puolustusvoimien organisaatiokulttuuria ja yhteisökuvaa. Lisäksi vastataan seuraaviin alaongelmiin: Mitä organisaatiokulttuurilla ymmärretään? Mitä yhteisökuvalla ymmärretään? Miten sisäinen ja ulkoinen yhteisökuva eroavat toisistaan? Minkätyyppisiä tarinoita kouluttajista kerrotaan? Mitä myyttisiä piirteitä kouluttajista kerrottuihin tarinoihin liittyy? Tässä tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista (laadullista) tutkimusmenetelmää. Tutkija on tehnyt teoreettisen kirjallisuuskatsauksen, jossa hän on tutustunut aihetta käsittelevään aikaisempaan tutkimukseen ja etsinyt vastauksia tutkimusongelmiinsa. Tutkimuksessa on määritelty tutkimusongelmaa sivuavia käsitteitä. Käsiteanalyysilla avulla luodaan kokonaiskuva mm. käsitteistä organisaatiokulttuuri ja yhteisökuva. Kirjallisuudesta saatua tietoa on myös peilattu tutkijan aiheesta tekemiin omiin havaintoihin. Organisaatiokulttuuri on hierarkkinen järjestelmä, jonka tasoilla on keskenäinen vaikutussuhde. Kirjallisuusanalyysin perusteella voidaan todeta, että kouluttajista kerrotut tarinat lukeutuvat organisaatiokulttuurin artefakteihin joilla on vaikutusta organisaation jäsenten asenteisiin. Yhteisökuva muodostuu henkilön omien kokemusten ja hänelle kerrottujen epäsuorien kokemusten pohjalta. Yhteisökuva voidaan jakaa käsitteisiin sisäinen ja ulkoinen yhteisökuva. Varuskuntien kouluttajista kerrottavat tarinat kouluttajista ilmentävät organisaation yhteisökuvaa ja ovat olennainen osa sen muodostumisessa. Tarinoilla voi olla vaikutusta varusmiesten asenteisiin Puolustusvoimia ja sen kouluttajia kohtaan. Johtajuuteen liittyvien myyttien pohjalta tutkimuksessa on luotu myös karkea luokittelu kouluttajista kerrottavista tarinoista. Jaottelua on tarkoitus täsmentää mahdollisessa jatkotutkimuksessa.

Esimiehen johtamistavan ja työntekijän sisäisen palvelusmotivaation yhteys

Tässä tutkielmassa tutkittiin työntekijän sisäistä palvelusmotivaatiota sekä johtajan toimenpiteiden vaikutusta työntekijän palvelusmotivaation rakentumiseen. Tarkoituksena oli tutkia nimenomaan työntekijän sisäistä palvelusmotivaatiota, koska sisäisesti motivoituneen työntekijän työskentely on tehokasta ja työtä tehdään tällöin omasta, sisäisestä halusta. Aiheen rajaus mahdollisti myös tarkoituksenmukaisen ja tutkielman laajuuteen sopivan perehtymisen tutkimusaiheeseen. Päätutkimuskysymys oli ”Miten saada aikaan työntekijälle korkea sisäinen palvelusmotivaatio?” Pääongelman kautta asetettujen alatutkimuskysymysten avulla tarkoituksena oli tutkia, mitä on sisäinen motivaatio, mistä sisäinen palvelusmotivaatio rakentuu ja kuinka johtaja voi johtaa työntekijän sisäistä palvelusmotivaatiota. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää vastauksia asetettuihin ongelmiin työn ominaisuuksien ja työympäristön kautta, koska ne liittyvät tiukasti työntekijän motivaation rakentumiseen työorganisaatiossa. Motivaatio jakaantuu käsitteellisesti sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon; samat tekijät vaikuttavat myös sisäisen palvelusmotivaation rakentumiseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen dokumenttianalyysin menetelmällä. Aineisto kerättiin ja analysoitiin rajatun viitekehyksen puitteissa sopivaksi juuri työympäristössä ilmenevään sisäiseen motivaatioon liittyen. Tutkimusaineistona käytettiin valmiita aineistoja. Tutkimuksesta tehtyjen johtopäätöksien mukaan voidaan todeta, että työntekijän sisäiseen palvelusmotivaatioon vaikuttaa huomattavan paljon työympäristön motivaatioilmasto. Tehtävä- ja kilpailusuuntautuneesta motivaatioilmastosta on työntekijän sisäisen motivaation kannalta parempi tehtäväsuuntautunut työilmapiiri, jossa ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ja ihmiskeskeisyys vahvistavat työntekijän sisäistä palvelusmotivaatiota. Jotta työn ominaisuudet vahvistaisivat työntekijän sisäistä motivaatiota, tulisi sen olla muun muassa itsenäistä, haasteellista, mielenkiintoista, luovaa ja vaihtelevaa. Työssä vaadittavien taitojen tulisi olla vaativia ja monipuolisia. Vastaavasti palvelusmotivaatiota alentavia tekijöitä ovat esimerkiksi etenemismahdollisuuksien puute, työssä kehittymisen puute, päätöksen-teon yksipuolisuus esimiesten keskuudessa sekä epäoikeudenmukainen palkitseminen. Mikäli ihmisen kolmen psykologisen perustarpeen, pätemisen tunteen, autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen, täyttyminen on mahdollista, palkitsee työ työntekijäänsä sisäisesti. Sotilasjohtaja voi johtaa työntekijän sisäistä palvelusmotivaatiota ulkoisin palkkioin, mutta ne tulee liittää tehtyyn suoritukseen ilman suurta aikaviivettä. Sattumanvarainen palkitseminen on koettu parhaimmaksi ja tehokkaimmaksi tavaksi palkita työntekijää. Mikäli sisäisesti palkitsevaan työhön ei liitetä ulkoisia palkkioita, työntekijän sisäinen motivaatio heikkenee. Esimiehen eräs tehokas ja yksinkertainen tapa johtaa työntekijän sisäistä palvelusmotivaatiota on informatiivisen palautteen antaminen. Syväjohtamisen kulmakivien, inspiroivan tavan motivoida sekä ihmisen yksilöllisen kohtaamisen, mukaan työntekijää motivoidaan sisäisesti. Tärkeä sisäisesti palkitseva ominaisuus upseerin työssä on urakierto, sillä vapaaehtoisesti siirtyminen uuteen ja haasteellisempaan tehtävään on yksi tärkeimpiä sisäisen palvelusmotivaation ylläpitäjiä. Uhkailulla ja pelolla johtaminen ei motivoi millään tasolla työntekijää sisäisesti. Palkan ja ylentämisen vaikutukset työntekijän sisäiseen motivaatioon ovat hyvin pitkälti riippuvaisia työntekijän persoonallisista ominaisuuksista.

Sisäisen valvonnan kehittäminen ammatillisen koulutuksen järjestäjien näkökulmasta

Tutkimus pyrkii selvittämään, miten kunnallisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien sisäistä valvontaa voitaisiin kehittää. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota kehitystyötä tekeville hyödyllistä tietoa sisäisestä valvonnasta sekä löytää ammatillisen koulutuksen järjestäjien sisäisen valvonnan kehityskohteita. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Työn teoria pohjautuu aiempiin tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Teoreettisessa osassa selvitetään kunta-alan sisäisen valvonnan sääntelyä, alalle tyypillisiä piirteitä ja tutkimuksien havaintoja sekä esitellään kehittämiseen suunniteltuja malleja ja työkaluja. Tutkimuksen tärkeimpänä empiirisenä aineistona käytetään neljälle talousjohtajalle tehtyjä haastatteluja. Haastattelujen avulla muodostetaan kuva ammatillisen koulutuksen järjestäjien sisäisen valvonnan tämän hetkisistä käytännöistä ja kehityskohteista. Kehitystyötä tekevät saavat vastaansa sisäisen valvonnan monimutkaisen ja haastavan kokonaisuuden. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sisäisen valvonnan seurantaa parantamalla voitaisiin kehittää sisäistä valvontaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Lisäksi on kysyntää ja tarvetta sisäisen valvonnan mallille, joka ottaa huomioon kuntasektorin erityispiirteet. Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan löytynyt yhtä valmista mallia, joka soveltuisi ammatillisen koulutuksen järjestäjien sisäiseen valvontaan. Huomionarvoista on myös se, että sisäisen valvonnan kehittymistä on vauhdittanut sääntelyn lisääntyminen kuntasektorilla.