”Ilmarisen Suomi” ja sen tekijät. Matematiikkakonekomitea ja tietokoneen rakentaminen kansallisena kysymyksenä 1950-luvulla

Tutkimus ”Ilmarisen Suomi” ja sen tekijät tarjoaa uutta tietoa ja historiallisen tulkinnan huipputeknologisen Suomen rakentamisesta sodanjälkeisenä aikana. Kirja kertoo ESKO-tietokoneen tekijöiden monipuolisesta toiminnasta sekä koneen kohtalosta 1950-luvulla. ESKOa rakennuttanut Matematiikkakonekomitea (1954­1960) suunnitteli laitteesta Suomen ensimmäistä tietokonetta, mutta kirjassa esitetyn tulkinnan mukaan komitealla oli myös laajempia, kansallisia ihanteita ja tavoitteita, kuten kansallisen keskuslaskutoimiston perustaminen. Varhaisia tietokoneita kutsuttiin niiden käyttöä kuvaavasti matematiikkakoneiksi. Kirja on ensimmäinen perusteellinen esitys ja samalla ensimmäinen tutkimus ESKOsta ja sen tekijöiden hankkeesta 1950-luvulla. Matematiikkakonekomitean johdossa toimivat aikansa huipputiedemiehet Rolf Nevanlinna ja Erkki Laurila. Väitöstutkimuksessa kysytään, miten maan ensimmäisen tietokoneen hankkimista perusteltiin, mitä Matematiikkakonekomitea oikeastaan teki ja millaisia erityisesti kansallisia motiiveja koneen tekijöiden toiminta ilmaisi. Tutkimuksessa käytetään monipuolisesti arkistoaineistoa, kirjallisuutta ja haastatteluja Suomesta, Saksasta ja Ruotsista. Tarkastelussa hyödynnetään erityisesti teknologian historian ja yhteiskuntatieteellisen tieteen- ja teknologiantutkimuksen tutkimuskirjallisuutta. Kirjassa tarkastellaan yksityiskohtaisesti sitä, miten ESKOn tekijät yhdistivät tekniikan ja kansalliset perustelut sekä rakensivat uudenlaista, teknisesti taitavaa ”Ilmarisen Suomea” yhdessä ja kilvan muiden tahojen kanssa tuottaen teknologiasta kansallista projektia suomalaisille. Matematiikkakonekomitean ja ESKO-hankkeen tutkimisen perusteella suomalaisten ja teknologian suhteesta voidaan sanoa, että tekniikasta ei vain tullut kansallinen asia suomalaisille, vaan tekniikasta nimenomaan tehtiin kansallinen projekti, joka ei suinkaan ollut erityisen yksimielinen edes sodanjälkeisenä aikana. Tutkimuksen mukaan kotimainen komitea sai paljon aikaan ja tuotti vielä merkittävämpiä seurauksia. Näin siitä huolimatta, että ESKO valmistui pahasti myöhässä, vuonna 1960. Komitea myötävaikutti niin IBM:n menestykseen Suomessa, valtiojohtoisen tiedepolitiikan alkuun kuin Nokian edeltäjän Kaapelitehtaan elektroniikkaosaamisen syntyyn.

Ectodysplasin/NF-κB Promotes Mammary Cell Fate via Wnt/β-catenin Pathway.

Mammary gland development commences during embryogenesis with the establishment of a species typical number of mammary primordia on each flank of the embryo. It is thought that mammary cell fate can only be induced along the mammary line, a narrow region of the ventro-lateral skin running from the axilla to the groin. Ectodysplasin (Eda) is a tumor necrosis factor family ligand that regulates morphogenesis of several ectodermal appendages. We have previously shown that transgenic overexpression of Eda (K14-Eda mice) induces formation of supernumerary mammary placodes along the mammary line. Here, we investigate in more detail the role of Eda and its downstream mediator transcription factor NF-κB in mammary cell fate specification. We report that K14-Eda mice harbor accessory mammary glands also in the neck region indicating wider epidermal cell plasticity that previously appreciated. We show that even though NF-κB is not required for formation of endogenous mammary placodes, it is indispensable for the ability of Eda to induce supernumerary placodes. A genome-wide profiling of Eda-induced genes in mammary buds identified several Wnt pathway components as potential transcriptional targets of Eda. Using an ex vivo culture system, we show that suppression of canonical Wnt signalling leads to a dose-dependent inhibition of supernumerary placodes in K14-Eda tissue explants.

Sinfonia IV E-dur

Osa III Andante myös partisellinä. Mukana sivut 21 ja 22 myös kokonaisina, skannattu valokopiosta.

Sinfonia VI

Soitinnus: orkesteri. Melartinin käsikirjoitusluettelon tunnus Mel 3:11 (ks. http://lib.siba.fi/fi/kokoelmat/kasikirjoitusarkisto/melartin_erkki/).

Elämäni tietokirjat

TIETOKIRJA.FI-tapahtuman avajaisesitelmä