Raja Karjalan kannakselaisten sukupolvien identiteettityön määrittäjänä

Anneli Ilosen väitöskirja Rajan lapset : identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa (Lapin yliopisto 2013).

Honko's greatest hits

Kirjallisuusarvostelu

Vesien tila hyväksi yhdessä : Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 - 2021

Vesienhoidon tavoitteena on saada joet, järvet, rannikkovedet sekä pohjavedet vähintään hyvään tilaan ja samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niitä tarkentavat yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Tämä julkaisu on Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 -2021 ja se tarkentaa Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa Pirkanmaan osalta. Toimenpideohjelmassa on kuvattuna alueen järvien, jokien ja pohjavesien nykytila, vesistöjä muuttavat tekijät, pohjavesien riskitekijät, nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet ja tilan parantamistarpeet sekä tarvittavat lisätoimenpiteet. Yhteensä toimenpideohjelmassa on arvioitu yli 400 vesimuodostuman ja 160 pohjavesialueen tila. Arvioiduista vesimuodostumista noin 140 tila on tällä hetkellä hyvää huonompi. Vastaavasti pohjavesialueista 28 on nimetty ns. riskialueiksi, joilla ihmistoiminta on heikentänyt tai voi merkittävästi heikentää pohjavesimuodostuman tilaa ja huonoon tilaan on arvioitu kuusi pohjavesialuetta. Riskissä olevien pohjavesialueiden sekä tilaltaan heikentyneiden järvien, jokien ja pohjavesialueiden tilan heikentymisen syyt on toimenpideohjelmassa kuvattu ja esitetty toimenpiteitä tilan parantamiseksi. Toimenpiteiden suunnittelussa on käyty läpi kaikki pinta- ja pohjavesiin vaikuttavat toimintamuodot ja kuormitustekijät. Näiden tausta-arvioiden pohjalta pintavesien lisätoimenpide-esitykset kohdentuvat erityisesti maa- ja metsätalouteen ja vesistöjen kunnostustoimintaan. Pohjavesien osalta riskejä ja kuormitusta aiheutuu etenkin asutuksesta, maankäytöstä ja pilaantuneista maa-alueista. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelussa tavoitteena on ollut löytää mahdollisimman kustannustehokkaat toimenpidekokonaisuudet, joilla vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan. Sekä vesienhoitosuunnitelmat että toimenpideohjelmat on valmistettu sidosryhmäyhteistyössä ja kansalaisia, viranomaisia sekä muita sidosryhmiä on kuultu useissa eri vaiheissa.

Pissakoulu lasten toiminnallisen kastelun hoidossa: Intervention vaikuttavuuden arviointi kastelun määrän ja lasten kokemuksien avulla

Kastelu on merkittävästi lapsen arkielämää haittaava kiusallinen oire. Koulun aloittavista perusterveistä lapsista 10 – 25 % kastelee viikoittain joko päivällä ja/tai yöllä. Keskeistä kastelevan lapsen hoidossa on kastelua vähentävien ja virtsarakon hallintaa lisäävien tapa-asioiden ohjaus ja uusien toimintamallien vakiinnuttaminen lapsen arkeen. International Children’s Continence Societyn (ICCS) suositusten mukaan arjen tapa-asioiden ohjaukseen perustuvan uroterapian tulisi olla kastelevan lapsen ensisijainen hoitomuoto. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida pissakoulu-intervention vaikuttavuutta kastelun hoidossa sekä kuvata lasten kokemuksia pissakoulusta. Tutkimusasetelmassa käytettiin toisiaan täydentävinä sekä kvantatiivisia että kvalitatiivisia aineistonkeruumenetelmiä. Kuusikymmentäyhdeksän hoitoresistentiksi kastelijaksi luokiteltua 6-12-vuotiasta lasta osallistui polikliiniseen pissakouluun 4-6 lapsen ryhmissä kahtena erillisenä päivänä kahden kuukauden välein. Otoskooksi määriteltiin voima-analyysin perusteella 52. Ohjauksen sisältö perustui ICCS:n suosituksiin ja toteutuksessa painotettiin lapsilähtöisyyttä sekä yhdessä tekemistä ja keskustelua. Kvantitatiivisen osan aineistonkeruumenetelmänä käytettiin viikon WC-päiväkirjaa. Kastelun määrän muutoksia mitattiin ennen ja jälkeen molempien pissakoulupäivien ja tulokset analysoitiin SPSS tilasto-ohjelmalla. Kvalitatiivinen aineisto kerättiin pissakoulun toisen päivän päätteeksi haastattelemalla viisi ensimmäistä pissakouluryhmää, jonka jälkeen aineiston todettiin saturoituneen. Ryhmäkeskustelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistuneista 69 lapsesta 58:lta saatiin tiedot kaikilta neljältä mittauskerralta. Lapset olivat iältään keskimäärin 8,3 vuotiaita, 34 oli tyttöä ja 24 poikaa. Verrattaessa ensimmäisen ja viimeisen mittauksen keskiarvojen välisiä eroja kuivat päivät (3,5 vrt. 5,3, p<0.001) ja kuivat yöt (2,4 vrt. 3,9, p<0.001) lisääntyivät tilastollisesti merkitsevästi. Päiväkastelun osalta 24/40 (60 %) ja yökastelun osalta 23/46 (50 %) lapsella kastelu väheni ≥50 %. Kuivaksi tuli 13/58 (22 %) lasta. Ryhmähaastatteluihin osallistui 19 lasta (12 tyttöä ja 7 poikaa, keski-ikä 8,9 vuotta). Lapset kokivat kastelun monella tapaa arkea haittaavaksi noloksi pulmaksi. Pissakoulu auttoi heitä tulemaan pissarakon pomoksi, jolloin pulmasta tuli hallittava tai siitä pääsi kokonaan eroon. Erityisen tärkeää lapsille oli tavata toisia kastelevia lapsia ja jakaa kokemuksia heidän kanssaan sekä oppia tekemällä lapsilähtöisin menetelmin. Pissakoulu on lapsilähtöinen ja vaikuttava hoitotyön interventio, joka arjen tapa-asioiden muutoksilla auttaa lapsia saavuttamaan paremman virtsarakon hallinnan ja vähentämään kastelua tarjoten myös arvokasta vertaistukea.

Análisis de la Política Exterior Rusa en materia energética, comercial y militar hacia la República de Moldavia (Período 2000-2010)

Rusia sufrió grandes cambios tras la desintegración de la URSS en 1991. No obstante, con la llegada de Vladimir Putin al poder, los intereses geoestratégicos de Rusia sobre el espacio postsoviético revivieron con nuevo ímpetu debido a una mayor cantidad de recursos a disposición del Estado. La República de Moldavia es un claro ejemplo del resurgir de la política exterior rusa hacia el espacio postsoviético, siendo incluso, una región clave en la lucha de la Federación Rusa por recuperar su zona de influencia.

Causal relationship between obesity and vitamin D status: bi-directional mendelian randomization analysis of multiple cohorts

BACKGROUND: Obesity is associated with vitamin D deficiency, and both are areas of active public health concern. We explored the causality and direction of the relationship between body mass index (BMI) and 25-hydroxyvitamin D [25(OH)D] using genetic markers as instrumental variables (IVs) in bi-directional Mendelian randomization (MR) analysis. METHODS AND FINDINGS: We used information from 21 adult cohorts (up to 42,024 participants) with 12 BMI-related SNPs (combined in an allelic score) to produce an instrument for BMI and four SNPs associated with 25(OH)D (combined in two allelic scores, separately for genes encoding its synthesis or metabolism) as an instrument for vitamin D. Regression estimates for the IVs (allele scores) were generated within-study and pooled by meta-analysis to generate summary effects. Associations between vitamin D scores and BMI were confirmed in the Genetic Investigation of Anthropometric Traits (GIANT) consortium (n = 123,864). Each 1 kg/m(2) higher BMI was associated with 1.15% lower 25(OH)D (p = 6.52×10⁻²⁷). The BMI allele score was associated both with BMI (p = 6.30×10⁻⁶²) and 25(OH)D (-0.06% [95% CI -0.10 to -0.02], p = 0.004) in the cohorts that underwent meta-analysis. The two vitamin D allele scores were strongly associated with 25(OH)D (p≤8.07×10⁻⁵⁷ for both scores) but not with BMI (synthesis score, p = 0.88; metabolism score, p = 0.08) in the meta-analysis. A 10% higher genetically instrumented BMI was associated with 4.2% lower 25(OH)D concentrations (IV ratio: -4.2 [95% CI -7.1 to -1.3], p = 0.005). No association was seen for genetically instrumented 25(OH)D with BMI, a finding that was confirmed using data from the GIANT consortium (p≥0.57 for both vitamin D scores). CONCLUSIONS: On the basis of a bi-directional genetic approach that limits confounding, our study suggests that a higher BMI leads to lower 25(OH)D, while any effects of lower 25(OH)D increasing BMI are likely to be small. Population level interventions to reduce BMI are expected to decrease the prevalence of vitamin D deficiency.

A genome-wide association meta-analysis identifies new childhood obesity loci

Multiple genetic variants have been associated with adult obesity and a few with severe obesity in childhood; however, less progress has been made in establishing genetic influences on common early-onset obesity. We performed a North American, Australian and European collaborative meta-analysis of 14 studies consisting of 5,530 cases (≥95th percentile of body mass index (BMI)) and 8,318 controls (<50th percentile of BMI) of European ancestry. Taking forward the eight newly discovered signals yielding association with P < 5 × 10(-6) in nine independent data sets (2,818 cases and 4,083 controls), we observed two loci that yielded genome-wide significant combined P values near OLFM4 at 13q14 (rs9568856; P = 1.82 × 10(-9); odds ratio (OR) = 1.22) and within HOXB5 at 17q21 (rs9299; P = 3.54 × 10(-9); OR = 1.14). Both loci continued to show association when two extreme childhood obesity cohorts were included (2,214 cases and 2,674 controls). These two loci also yielded directionally consistent associations in a previous meta-analysis of adult BMI(1).

Association of vitamin D status with arterial blood pressure and hypertension risk: a mendelian randomisation study

BACKGROUND: Low plasma 25-hydroxyvitamin D (25[OH]D) concentration is associated with high arterial blood pressure and hypertension risk, but whether this association is causal is unknown. We used a mendelian randomisation approach to test whether 25(OH)D concentration is causally associated with blood pressure and hypertension risk. METHODS: In this mendelian randomisation study, we generated an allele score (25[OH]D synthesis score) based on variants of genes that affect 25(OH)D synthesis or substrate availability (CYP2R1 and DHCR7), which we used as a proxy for 25(OH)D concentration. We meta-analysed data for up to 108 173 individuals from 35 studies in the D-CarDia collaboration to investigate associations between the allele score and blood pressure measurements. We complemented these analyses with previously published summary statistics from the International Consortium on Blood Pressure (ICBP), the Cohorts for Heart and Aging Research in Genomic Epidemiology (CHARGE) consortium, and the Global Blood Pressure Genetics (Global BPGen) consortium. FINDINGS: In phenotypic analyses (up to n=49 363), increased 25(OH)D concentration was associated with decreased systolic blood pressure (β per 10% increase, -0·12 mm Hg, 95% CI -0·20 to -0·04; p=0·003) and reduced odds of hypertension (odds ratio [OR] 0·98, 95% CI 0·97-0·99; p=0·0003), but not with decreased diastolic blood pressure (β per 10% increase, -0·02 mm Hg, -0·08 to 0·03; p=0·37). In meta-analyses in which we combined data from D-CarDia and the ICBP (n=146 581, after exclusion of overlapping studies), each 25(OH)D-increasing allele of the synthesis score was associated with a change of -0·10 mm Hg in systolic blood pressure (-0·21 to -0·0001; p=0·0498) and a change of -0·08 mm Hg in diastolic blood pressure (-0·15 to -0·02; p=0·01). When D-CarDia and consortia data for hypertension were meta-analysed together (n=142 255), the synthesis score was associated with a reduced odds of hypertension (OR per allele, 0·98, 0·96-0·99; p=0·001). In instrumental variable analysis, each 10% increase in genetically instrumented 25(OH)D concentration was associated with a change of -0·29 mm Hg in diastolic blood pressure (-0·52 to -0·07; p=0·01), a change of -0·37 mm Hg in systolic blood pressure (-0·73 to 0·003; p=0·052), and an 8·1% decreased odds of hypertension (OR 0·92, 0·87-0·97; p=0·002). INTERPRETATION: Increased plasma concentrations of 25(OH)D might reduce the risk of hypertension. This finding warrants further investigation in an independent, similarly powered study.

Livskvalitet hos cancerpatienter inom palliativ vård : Mätmetoder och patienters upplevelser : En litteraturstudie

I den sista tiden i en människas liv var det viktigt att livskvaliteten var hög, samtidigt var livskvalitet någonting som var högst subjektivt och ibland svårt att mäta. Syftet med denna litteraturstudie var att beskriva vilka metoder som användes för att värdera cancerpatientens livskvalitet, samt patientens egen upplevelse av livskvalitet i det palliativa skedet, då endast en begränsad tid av livet återstod. Underlag till litteraturstudien framkom genom artikelsökning via databaserna Blackwell Synergy, Elin samt EBSCO Host. Vid sökningen användes enkla sökord eller sökord i kombination. Sökningen begränsades till svensk och engelsk litteratur. Totalt valdes 40 artiklar ut. Vid efterföljande granskning ansågs 15 artiklar av sådan kvalitet att de inkluderades i resultatet. Resultatet visade att mätningar av palliativa cancerpatienters livskvalitet genomfördes med hjälp av specifika frågeformulär utifrån cancertyp eller med hjälp av intervjuer. Frågeformulären var bra att använda när en snabb, övergripande bild av patientens livskvalitet efterfrågades. I många fall användes också/eller djupintervjuer av patienterna vilket gav en mer detaljerad bild av vad livskvalitet var för patienterna. Vad gällde palliativa cancerpatienters upplevelser av livskvalitet visade det sig att cancerrelaterad smärta med sjukdomsspecifika symtom liksom oro för ekonomi och social isolering påverkade livskvaliteten negativt.

Läraryrket - kall eller profession? : Enkätundersökning med nyantagna lärarstudenter om deras motiv till yrkesvalet

Syftet med denna uppsats har varit att undersöka vilka faktorer som påverkar lärarstudenters val till lärarprogrammet samt att undersöka om det fortfarande finns någon sorts kall till yrket. En anledning till detta syfte är att läraryrkets status har sjunkit och att media oftast ensidigt rapporterar om de problem och missförhållanden som råder i skolor och på lärarutbildningar. Undersökningsmaterialet utgörs av en enkätundersökning som genomförts bland lärarstudenter som gått en termin på lärarprogrammet vid en högskola i Mellansverige. Sammanlagt har 111 personer besvarat enkäten. Resultatet visar att det fortfarande finns kall-tankar i lärarstudenternas motiv. De flesta angav motiv som var inriktade mot att arbeta med och fostra barn, dvs. klientfokuserade. Kvinnorna angav i högre grad än männen de motiv som hörde till kallet. Ett annat vanligt motiv var att utbildningen var personligt utvecklande. Tidigare lärare som studenterna hade haft påverkade deras val till stor del. Lärarstudenterna trodde att de som färdiga lärare ibland kommer att hoppa över egna raster och gå till arbetet trots att de känner sig sjuka om det gynnar eleverna. Männen var mer villiga till detta än kvinnorna. Även ur detta beteende kan kall-tankar utläsas.