1000 resultados para Hämäläinen, Timo: Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa
Resumo:
Alustus Hallinnon tutkimuksen päivillä 2005
Resumo:
Tässä insinöörityössä tutustuttiin sosiaalisen median liiketoimintamahdollisuuksiin ja toteutettiin kokonaisuus uuden liiketoimintamallin avulla. Ajatus sosiaalisesta liikuntasivustosta lähti omasta mielenkiinnosta liikuntaa sekä tehokkaasti verkostoituvaa wwwmaailmaa kohti. Lisäksi yrittäjyys on kiinnostanut minua suuresti, jonka takia innostuin tekemään insinöörityöni yrittäjän näkökulmasta, enkä pelkästään teknisen toteuttajan näkökulmasta. Web 2.0 eli sosiaalinen media on tehnyt tuloaan muutaman vuoden ajan ja yritysten suuri kiinnostus menestystarinoita kohtaan on saanut aikaan kiinnostuksen, jolle ei näy loppua. Hyvin toteutettu sosiaalinen verkkosivu voi olla tehokas ansaintakeino sivun ylläpitäjälle, mutta usein unohdetaan syy, miksi palveluita tehdään. Ensin pitää olla ongelma, johon toteutettu palvelu tarjoaa ratkaisun. Sporttiklubi tarjoaa ratkaisun hyvien liikuntakurssien löytämiseen, liikuntatietouden jakeluun sekä liikuntaystävien kanssa toimimiseen verkossa. Työssä toteutettu verkkosivu rakennettiin käyttämällä seuraavia ohjelmointitekniikoita ja -kieliä: Ajaxia, PHP:ta, JavaScriptiä sekä tietokantana MySQL:ää. Lisäksi verkkosivulla käytettiin mahdollisimman paljon avoimen lähdekoodin toteutuksia pienentääkseni omaa työmäärää itse toteutuksessa. Liiketoimintasuunnitelma toteutettiin käyttäen valmiita ja hyväksi todettuja sisällysluettelopohjia. Suunnitelman taustatyönä tutustuin muihin samalla alalla toimiviin yrityksiin ja verkkosivuihin, joista pyrin analysoimaan työlleni tärkeät työtavat ja menetelmät. Sivusto on nähtävissä verkossa osoitteessa www.sporttiklubi.net ja on täysin toiminnallinen kokonaisuus, jonka kehitystyö tulee jatkumaan tulevaisuudessakin. Jääkin nähtäväksi, tuleeko projektini tuottamaan yhtään euroa tulevaisuudessa, mutta oppimisnäkökulmasta tämä projekti on ollut minulle lottovoitto.
Resumo:
Tapaustutkimuksessa kansallisesta osaamispääomarekisteristä ja kansalaisen sähköisestä ansioluettelosta selvitettiin julkishallinnon tietojärjestelmän hallinnon sijoittamista, jotta se mahdollisimman hyvin tukisi yhtäältä järjestelmän kehittämistä tuottavasti ja toisaalta saisi käyttöönsä mahdollisimman laajan taustatietämyksen. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin, miten järjestelmä tulisi organisoida, jotta palvelut paranisivat ja tuottavuus lisääntyisi. Kysymystä organisoitumisesta ja hallinnoinnista lähestyttiin projektijohtamisen ja tietojohtamisen käsitteistä lähtien. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisia käyttäjänäkökulmia ja hahmotettiin järjestelmän erilaisia asiakkaita sekä sidosryhmiä. Empiirisenä viitekehyksenä käytettiin valtionhallinnon asiakirjoja, OpetusTIME –valmisteluryhmän kokouskeskusteluja sekä muita aiheeseen liittyviä tietolähteitä. Keskeinen havaintoni oli, että rakennettaessa tietojärjestelmää valtionhallinnon verkostomaisessa tilaaja-tuottaja –toiminnassa on olennaista erottaa prosessivastuu ja tuotantovastuu toisistaan. Toimintamallissa on kriittistä, miten johtoryhmä onnistuu ohjaustehtävässään. Lisäksi on huolehdittava prosessien mallinnuksen onnistumisesta.
Resumo:
Nykyisin markkinoilla tapahtuu muutoksia entistä nopeammassa tahdissa. Ne ovat laajempia ja entistä monimutkaisempia. Tämän johdosta yrityksille on tullut entistä tärkeämmäksi keskittyä ydinliiketoimintoihin. Ulkoistaminen on vaihtoehto tähän ongelmaan. Tämä työ esittelee tarkemmin tuotannon ulkoistamisen sekä siihen liittyviä riskejä. Työn tutkimuskysymys on: mitä on tuotannon ulkoistaminen ja mitä riskejä siihen sisältyy. Kartoitetuista riskeistä tuli varsin laaja kokonaisuus. Riskit jaettiin erilaisiin ryhmiin kirjallisuuden perusteella laaditun mallin avulla. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että työn merkittävin havainto on tuotannon ulkoistamiseen liittyvien riskien määrä sekä riskienhallinnan monimutkaisuus. Lisäksi liika yksinkertaistaminen sekä prosessin liiallinen yksinkertaistaminen ovat usein epäonnistuneen ulkoistamisprosessin lähtökohtia.
Resumo:
Tutkimuksessa muodostetaan osakeyhtiön corporate governance - viitekehys lähtien sen taustateorioista ja -malleista sekä käsitteistä. Tutkimuksessa tarkastellaan osakeyhtiön yhtiöoikeudellisia toimielimiä sekä niiden tehtäviä ja keskinäisiä suhteita. Tutkimusmetodina käytetään oikeustaloustieteellistä lainoppia. Erityisenä tutkimuskohteena ovat valtioenemmistöiset yhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt. Julkisen sektorin uudelleenorganisoinnin ja tehokkuusvaatimuksien vuoksi valtion omistamien yhtiöiden merkitys tullenee jatkossa kasvamaan. Osakkeenomistajien residuaalisen vaateen perusteella yhtiökokouksella on osakeyhtiön ylin päätösvalta. Yhtiökokous voi kuitenkin lähtökohtaisesti päättää vain sille lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista tehtävistä. Hallituksella on yleistoimivalta, jonka perusteella hallitus vastaa kaikista niistä hallinnon tehtävistä, joita ei ole osoitettu muille toimielimille. Toimitusjohtaja vastaa juoksevan hallinnon hoitamisesta sekä kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon järjestämisestä luotettavalla tavalla. Hallintoneuvoston tehtävät rajoittuvat nykyisin lähinnä yhtiön muun johdon valvontaan. Useimmissa osakeyhtiöissä on oltava myös tilintarkastaja, jonka on tarkastettava yhtiön kirjanpito, tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto. Valtioenemmistöisten yhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden yhtiöoikeudellisten toimielinten asema ei lainsäädännön tai corporate governance - suositusten perusteella poikkea muista yhtiöistä. Vaikka yhtiön toimielinten vastuuketju on aiempaa selkeämpi, niin yhtiökäytännössä toimielinten tehtävien tosiasialliset rajat vaihtelevat suuresti riippuen erityisesti yhtiön toiminnan laajuudesta, omistusrakenteesta ja toimialasta.
Resumo:
Patologian laboratoriossa leikepreparaatin valmistuksen viimeinen vaihe on objektilasin peittäminen. Tämä voidaan suorittaa manuaalisesti tai peitinautomaatilla. Objektilasin ja peitinlasin väliin tulee peitinaine, joita on monia erilaisia. Peittämisen tulee olla mahdollisimman laadukasta huolimatta siitä, tehdäänkö se manuaalisesti tai peitinautomaatilla. Tämä tarkoittaa, että peitetyillä objektilaseilla ei saisi olla ilmakuplia ja niiden tulisi olla kirkkaita. Työni kohteena oli kartoittaa, minkälaisia käyttöongelmia Tissue-Tek GLC 550 -peitinlasiautomaatissa on esiintynyt HUSLAB/ Meilahden patologian laboratoriot/ Ihopatologialla. Työhön otin mukaan myös kaksi samanlaista laitetta, jotka sijaitsevat HUSLAB/ Meilahden patologian laboratoriot/ Patologian keskuslaboratoriolla. Yleisimpiä käyttöongelmia ovat olleet laitteiden antamat vikahälytykset ja ilmakuplien jääminen objektilaseille. Näille kolmelle peitinlasiautomaatille laadin kolmen viikon ajaksi täytettävän ongelmanseurantalomakkeen, jolla kartoitettiin laitteissa esiintyneita hälytyksiä. Tämän lisäksi suoritin kokeilun HUSLAB/ Meilahden patologian laboratoriot/ Ihopatologialla, jossa empiirisesti kokeilemalla muuntelin laitteessa peitinaineen tipan kokoa, peitinaineen juovan pituutta objektilasilla ja peitinlasien lämpötilaa niitä käyttöön otettaessa. Hälytystyyppejä esiintyi neljä erilaista. Yhdellä peitinlasiautomaatilla hälytyksiä esiintyi vähintään kuusi kertaa. Laitemyyjän Algol Pharma Oy:n kanssa pohdimme ratkaisuja käyttöongelmiin. Hälytyksien vähentämiseksi tärkeintä on huolehtia laitteen päivittäisestä puhdistuksesta. Laitteen parametreja säätämällä voidaan vähentää tiettyjä hälytyksiä. Laitteen käyttäjä voi säätää joitakin parametreja ja loput on säädeltävissä laitehuoltajan toimesta. Omassa kokeilussani huomasin, että säätämällä peitinainejuovan kohdan juuri sopivaksi peitinlasin mukaan saavutetaan mahdollisimman laadukasta peittämistä. Työlläni saatiin vähennettyä ilmakuplien määrää objektilaseilla HUSLAB/ Meilahden patologian laboratoriot/ Ihopatologialla. Jatkossa nähdään, vähentyvätkö hälytykset, kun kiinnitetään huomiota erityisesti peitinlasiautomaatin puhdistukseen.
Resumo:
Abstract
Resumo:
Keskustelua
Resumo:
Seloste artikkelista: Saksa, T. & Miina, J. 2007. Cleaning methods in planted Scots pine stands in southern Finland: 4-year results on survival, growth and whipping damage of pines. Silva Fennica 41 (4) : 661-670