Medic, suomalainen lääke-ja terveystieteellinen viitetietokanta

Terhi Sandgrenin esitys ARTIVA-seminaarissa Helsingissä 5.2.2014.

Membrane properties of structurally modified ceramides : effects on lipid lateral distribution and sphingomyelin-interactions in artificial bilayer membranes

Ceramides comprise a class of sphingolipids that exist only in small amounts in cellular membranes, but which have been associated with important roles in cellular signaling processes. The influences that ceramides have on the physical properties of bilayer membranes reach from altered thermodynamical behavior to significant impacts on the molecular order and lateral distribution of membrane lipids. Along with the idea that the membrane physical state could influence the physiological state of a cell, the membrane properties of ceramides have gained increasing interest. Therefore, membrane phenomena related to ceramides have become a subject of intense study both in cellular as well as in artificial membranes. Artificial bilayers, the so called model membranes, are substantially simpler in terms of contents and spatio-temporal variation than actual cellular membranes, and can be used to give detailed information about the properties of individual lipid species in different environments. This thesis focuses on investigating how the different parts of the ceramide molecule, i.e., the N-linked acyl chain, the long-chain sphingoid base and the membrane-water interface region, govern the interactions and lateral distribution of these lipids in bilayer membranes. With the emphasis on ceramide/sphingomyelin(SM)-interactions, the relevance of the size of the SMhead group for the interaction was also studied. Ceramides with methylbranched N-linked acyl chains, varying length sphingoid bases, or methylated 2N (amide-nitrogen) and 3O (C3-hydroxyl) at the interface region, as well as SMs with decreased head group size, were synthesized and their bilayer properties studied by calorimetric and fluorescence spectroscopic techniques. In brief, the results showed that the packing of the ceramide acyl chains was more sensitive to methyl-branching in the mid part than in the distal end of the N-linked chain, and that disrupting the interfacial structure at the amide-nitrogen, as opposed to the C3-hydroxyl, had greater effect on the interlipid interactions of ceramides. Interestingly, it appeared that the bilayer properties of ceramides could be more sensitive to small alterations in the length of the long-chain base than what was previously reported for the N-linked acyl chain. Furthermore, the data indicated that the SM-head group does not strongly influence the interactions between SMs and ceramides. The results in this thesis illustrate the pivotal role of some essential parts of the ceramide molecules in determining their bilayer properties. The thesis provides increased understanding of the molecular aspects of ceramides that possibly affect their functions in biological membranes, and could relate to distinct effects on cell physiology.

Reformaatioajan aarteita savolaisesta pappilasta

Kirjallisuusarvostelu

Opiskelijoiden yrittäjyysasenteet Raision seudun koulutuskuntayhtymässä

Yrittäjyyteen, yrittäjyyden lisäämiseen ja uusien yritysten perustamiseen liittyvä keskustelu on lisääntynyt yhteiskunnassa yleensä ja myös koulutuksen järjestäjien keskuudessa elinkeinoelämän muutosten johdosta. Oppilaitoksissa toteutettavan yrittäjyyskasvatuksen pyrkimyksenä on tarjota tietoja yrittäjyydestä ja kannustaa ja motivoida opiskelijoita yrittäjämäiseen toimintaan, jotta näihin elinkeinoelämän muutoksiin pystyttäisiin vastaamaan. Tutkimuksessa selvitetään ammatillisen toisen asteen aloittavien ja päättävien opiskelijoiden tämänhetkisiä asenteita ja suhtautumista yrittäjyyteen ja oppilaitoksen yrittäjyyskasvatuksen vaikutusta näihin, sekä kartoitetaan ja vertaillaan eri koulutusohjelmien yrittäjyysopetuksen määrää ja opiskelijoiden yrittäjäominaisuuksia ja käsityksiä yrittäjyydestä. Tutkimus on tehty Raision seudun koulutuskuntayhtymän kuuden eri koulutusohjelman opiskelijoille. Aloittavista opiskelijoista tutkimukseen osallistui 139 opiskelijaa ja päättävistä 100 opiskelijaa. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva poikkileikkaustutkimus, joka on tehty lomakekyselynä kaksivaiheisella ryväsotannalla. Ryppäät muodostuivat koulutuskuntayhtymän eri toimipisteistä ja koulutusohjelmista. Aineiston analyysi on tehty ristiintaulukoinnilla. Aloittavien lomakekysely toteutettiin marras-joulukuussa 2012 ja päättävien maaliskuussa 2013. Aloittavat ryhmät tunsivat saavansa yrittäjyysopintoja ja kannustusta yrittäjyyteen päättäviä enemmän. Aloittavista ryhmistä merkonomit ja päättävissä ryhmissä artesaanit tunsivat saavansa yrittäjyysopintoja eniten. Kaikista aloittavista opiskelijoista tulevaisuudessa uskoi toimivansa yrittäjänä vain 9,4 prosenttia ja päättävistä 11 prosenttia. Eniten yrittäjyysaikomuksia oli artesaaneilla ja automaatioasentajilla. Lähihoitajien kiinnostus yrittäjäksi ryhtymiseen oli vähäisintä. Kaikkien ryhmien opiskelijat katsoivat omaavansa yrittäjyydessä tarvittavia ominaisuuksia, ja koulutusohjelmien väliset erot olivat pieniä. Tärkeimmiksi yrittäjyyteen liitettäviksi ominaisuuksiksi vastaajat arvioivat aktiivisuuden, aloitekyvyn, menestymishalun ja myönteisen työasenteen. Oppilaitoksen katsottiin tekevän yhteistyötä yrittäjien kanssa ja työkulttuuria pidettiin yrittäjämäiseen toimintaan kannustavana. Koulutuksen voidaan katsoa kehittävän yrittäjäominaisuuksia ja antavan opiskelijoille uskoa yrittämiseen, mutta yrittäjyysopintojen määrää tulisi lisätä.

Challenges in managing large-scale agile software development transformation

Adapting and scaling up agile concepts, which are characterized by iterative, self-directed, customer value focused methods, may not be a simple endeavor. This thesis concentrates on studying challenges in a large-scale agile software development transformation in order to enhance understanding and bring insight into the underlying factors for such emerging challenges. This topic is approached through understanding the concepts of agility and different methods compared to traditional plan-driven processes, complex adaptive theory and the impact of organizational culture on agile transformational efforts. The empirical part was conducted by a qualitative case study approach. The internationally operating software development case organization had a year of experience of an agile transformation effort during it had also undergone organizational realignment efforts. The primary data collection was conducted through semi-structured interviews supported by participatory observation. As a result the identified challenges were categorized under four broad themes: organizational, management, team dynamics and process related. The identified challenges indicate that agility is a multifaceted concept. Agile practices may bring visibility in issues of which many are embedded in the organizational culture or in the management style. Viewing software development as a complex adaptive system could facilitate understanding of the underpinning philosophy and eventually solving the issues: interactions are more important than processes and solving a complex problem, such a novel software development, requires constant feedback and adaptation to changing requirements. Furthermore, an agile implementation seems to be unique in nature, and agents engaged in the interaction are the pivotal part of the success of achieving agility. In case agility is not a strategic choice for whole organization, it seems additional issues may arise due to different ways of working in different parts of an organization. Lastly, detailed suggestions to mitigate the challenges of the case organization are provided.

FinELib-aineistopäivän työpaja: pitkäaikaiskäyttö

Terhi Mannisen esitys FinELibin Aineistopäivässä Helsingissä 15.5.2014

Suunnittelulla ja ruo´on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon : Tuloksia ja kokemuksia VELHO-hankkeesta

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toteuttamassa VELHO-hankkeessa kehitettiin kustannustehokkaita ratkaisuja ranta-alueiden umpeenkasvun aiheuttamiin ongelmiin luomalla uusi konsepti ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun, edistämällä järviruo’on hyötykäyttöä ja valmistelemalla esityksiä uuteen maaseudun kehittämisohjelmaan. Tässä julkaisussa esitellään työn tulokset ja johtopäätökset. Hankkeessa laadittiin kolme ranta-alueiden monikäyttösuunnitelmaa: Mynälahden Sarsalanaukko ja Musta-aukko, Oukkulanlahti – Naantalinaukko ja Eurajoen - Luvian rannikko. Suunnitelmissa sovitettiin yhteen ranta-alueiden eri käyttömuotoja ja pyrittiin löytämään optimaalinen verkosto hyötykäyttöön leikattavien ruovikoiden, avoimena pidettävien merenrantaniittyjen ja säilytettävien ruovikoiden välille. Kustannustehokkuuteen pyrittiin kohdentamalla hoitotoimet laajoihin kokonaisuuksiin sekä järviruo’on hyötykäytöllä. Suunnitelmat laadittiin laajassa osallistavassa prosessissa. Hankkeessa laadituissa ranta-alueiden monikäyttösuunnitelmissa esitettiin erilaisia maankäyttötavoitteita ja hoitosuosituksia yli 2000 hehtaarille. Ruovikoiden ja rantaniittyjen lisäksi suunnittelun kohteena olivat myös rantojen läheiset peltoalueet, reunavyöhykkeet ja muut perinnebiotoopit. Hoitotoimilla tavoitellaan alueiden luonnon monimuotoisuuden ja vesien tilan paranemista, maiseman avartumista ja virkistyskäytön helpottumista. Ruovikoiden erilaisia leikkuumenetelmiä (talvileikkuut, vesileikkuut, maaleikkuut) testattiin 90 hehtaarin alalla. Rantaniittyjen kunnostuksessa testattiin maaleikkuun lisäksi ruovikon niittomurskausta. Ruokomassan hyötykäyttökokeissa testattiin kahden eri ruokolaadun eli tuoreen kesäruo’on ja kuivan talviruo’on esikäsittelyä ja hyötykäyttöä energiantuotannossa (poltto, biokaasutus) ja maataloudessa (maanparannusaine, viherlannoite, kuivike, katemateriaali). Maaseudun kehittämisohjelmaan tehtiin esityksiä tukimuotojen kehittämiseksi: rantaniittyjen kunnostuksen lisääminen ja hoidon laadun parantaminen, ruovikoiden vesileikkuut ravinteiden poistajina sekä ruokomassojen käyttö maan orgaanisen aineen lisääjänä. Hankkeen kokemusten mukaan yksi kustannustehokkaimmista hoito- ja käyttöketjuista on ruovikon leikkuu loppukesällä ja siitä kertyvän massan käyttö ranta-alueiden läheisillä pelloilla viherlannoitteena ja maanparannusaineena. Yhden hehtaarin ruovikon kesäleikkuulla poistetaan keskimäärin 80 kg typpeä ja 7 kg fosforia. Vesiensuojelullisten hyötyjen lisäksi leikkuulla parannetaan umpeenkasvusta kärsivien lajien elinoloja, lisätään rantojen vetovoimaisuutta ja edistetään luonnonhoitoyrittäjyyden edellytyksiä. Peltokäytössä käsittelyketju on lyhyt eikä se vaadi pitkiä kuljetusmatkoja. Ruokomassa kierrättää ravinteita takaisin pelloille ja parantaa maan rakennetta. Järviruo’on hyötykäytöllä ei pystytä kattamaan koko leikkuu- ja käyttöketjun kustannuksia. Leikkuusta ja hyötykäytöstä saatavien monien eri aineellisten ja aineettomien ekosysteemipalveluhyötyjen vuoksi toimintaan on tarpeen suunnata yhteiskunnan tukea ja luoda käytännön toteutusta edistäviä tukimuotoja. Kustannustehokkuutta voidaan edelleen parantaa laitteita ja menetelmiä kehittämällä.

Rajaliikenteen turvallisuusselvitys : Liikenneturvallisuussuunnitelma Kaakkois-Suomen kansainvälisen liikenteen kuormittamalle tiestölle

Rajaliikenteen turvallisuusselvitys on osa rajan ylittävän liikenteen liikenneturvallisuusprojektia (ENPI CBC ”Cross-Border Road Traffic Safety” -project). Suunnittelualue rajautuu karkeasti valtateiden 6, 7 ja 15 muodostaman kolmion alueelle Kaakkois-Suomessa. Suunnittelun painopiste oli Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran raja-asemien lähialueiden maanteillä. Onnettomuusanalyysin mukaan tarkastelualueella tapahtui vuosina 2009–2012 yhteensä 670 liikenneonnettomuutta, jossa mukana oli ulkomaalainen kuljettaja. Ulkomaalaisen kuljettama raskas ajoneuvo osallisena 175 onnettomuudessa (26 %). Onnettomuusmäärät ovat lisääntyneet vuoden 2009 tasosta (samalla aikavälillä onnettomuusmäärät yleisesti vähentyneet Kaakkois-Suomessa). Kyselyn mukaan suomalaiset tienkäyttäjät kokevat kansainvälisestä liikenteestä aiheutuvan vaaratilanteita. Eniten vaaratilanteita aiheutuu vaarallisista ohituksista, äkkinäisistä liikkeistä ja ylinopeuksista. Ongelmien ja vaaratilanteiden uskotaan johtuvan suurimmaksi osaksi siitä, että Suomessa on erilainen liikennekulttuuri ulkomaalaisten kuljettajien kotimaahan verrattuna. Ulkomaalaisille liikkujille kohdistettuun kyselyyn vastanneet kuljettajat kokevat Suomen liikenteessä ongelmana hitaasti ajamisen (alhaiset nopeusrajoitukset), usean rekan letkat, pientareelle pysähtymisen sallimattomuuden sekä ylinopeudet. Ongelmien uskotaan johtuvan siitä, että liikennesääntöjä ei tunneta ja liikennekulttuuri sekä lainsäädäntö ovat erilaisia, myös vieras kieli aiheuttaa ongelmia. Vaaratilanteita ja ongelmia pystyttäisiin vähentämään tiedotuksella sekä opastuksen ja viitoituksen parantamiselle. Liikennevalvonnalla ei uskota olevan yhtä suurta vaikutusta. Sidosryhmät näkevät kansainvälisen liikenteen hyötyjä eniten kuntien elinkeinopuolella. Yritystoiminta vilkastuu, rajan läheiset alueet kehittyvät ja liikenneympäristöön investoidaan. Suurimmiksi haitoiksi nähdään liikenneväylien kuormittuminen, tieverkon nopeampi kuluminen, onnettomuusriskin kasvu ja lisääntyneen liikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat sekä kansainvälisen liikenteen mukanaan tuoma rikollisuus ja harmaa talous. Ulkomaalaisten ongelmat Suomessa aiheutuvat pääasiassa erilaisesta liikennekulttuurista ja liikennekäyttäytymisestä. Vaaranpaikkoja ovat mm. eritasoliittymien rampit, ja lisäksi vieraskieliset opasteet vaikeuttavat liikkumista. Suuri osa toimenpideohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä liittyy opastuksen ja viitoituksen sekä tiemerkintöjen parantamiseen. Lisäksi esitetään eri kokoluokan rakenteellisia toimenpiteitä sekä muita erillisiä selvityksiä vaativia toimenpiteitä. Ohjelman kustannusarvio on yhteensä 958 000 euroa. Liikenneympäristön lisäksi esitetään tiedotukseen ja valvontaan liittyviä toimenpiteitä, kuten raja-asemilla jaettava uusi opas- ja tietolehdykkä sekä näyttötaulut ajantasaisen liikennetiedon ja liikennesääntöjen jakamiseen raja-asemilla.