Kiinteistön ohjaus- ja valvontajärjestelmän toteutus mobiiliympäristöön

Ohjelmistoprojektin läpivienti vaatii suunnittelua ja yhteisiä tapaamisia toimittajan ja asiakkaan kesken. Ohjelmistotuotannon prosessit ovat määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja käyttöönotto. Tärkeimmät dokumentit ovat projektisuunnitelma, toiminnallinen määrittely ja tekninen määrittely. Ongelmia projektin läpiviennissä voi tulla silloin, jos toimittaja ja asiakas eivät ymmärrä toisiaan. Tässä työssä tehdään SMSviestejä käsittelevä mobiilisovellus ja siihen liittyvät projektisuunnitelma sekä määrittelydokumentit. Mobiilisovellus ohjelmoidaan J2ME:llä, joka on sulautettujen järjestelmien ohjelmointiin suunniteltu Java-kieli. Sovellus tukee toisen asteen opiskelijoille suunnattuja mobiiliohjelmointi opintoja. Opintojakso kuuluu Pohjois- Karjalan ammattiopiston järjestämään turvallisuusalan koulutukseen. Sovelluksella voidaan lähettää ohjausviestejä OUMAN EH-60 -ohjaus- ja valvontayksikköön. Yksikön avulla voi ohjata ja valvoa esimerkiksi kiinteistön lämmönsäätöä, vesivahinkoja, oven lukitusta jne. Tässä työssä tehtävällä sovelluksella demonstroidaan kesämökin ohjausta. Langaton tiedonsiirto tulee tulevaisuudessa lisääntymään kiinteistöjen ohjaus- ja valvontajärjestelmänä. Hätä- ja valvontaviestit lähetetään automaattisesti kiinteistön omistajalle, hoivapalveluyrittäjälle, talohuoltoon tai hätäkeskukseen. Kiinteistön omistaja voi omalla matkapuhelimellaan ajasta ja paikasta riippumattavalvoa ja ohjata kiinteistöään reaaliaikaisesti. Pohjois-Karjalan ammattiopisto haluaa olla kehittämässä ja toteuttamassa turvallisuusalan koulutusta nyt ja tulevaisuudessa.

Matkatoimiston keskijohdon kokemukset strategian toteuttamisesta

Tämän tutkielman tavoitteena on saada käsitys matkatoimiston keskijohdon kokemuksista ja arkipäivästä strategian toteuttamisvaiheen aikana ja sen jälkeen. Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jonka haastattelujen runkona on käytetty Appreciative Inquiry lähestymistapaa. Matkatoimiston keskijohto kokee strategian toteuttamisen moninaisesti. Keskijohto on ymmärtänyt hyvin toimintaympäristön tuoman strategioiden muutoksen. Itse toteuttamisprosessissa he kokevat itsensä irrallisiksi, pyrkien kuitenkin suorittamaan saamansa työtehtävät niin hyvin kuin mahdollista. Strategian toteuttamisvaihe on haastava. Ilman sitä ei parhaistakaan strategioista ole yritykselle mitään hyötyä. Toteuttamisvaiheessa tarvitaan strategian laatijan ja toteuttajan välille yhteinen kieli.

Nissanim - 1-25

Sisällys/Contents: 1. ¿Andersen: ham-Mal¿ak. Targum: ¿Abi¿asap. 2. ¿Andersen: Be-¿aharit-jam. 3. ¿Andersen: Tippat ham-majim. & ha-Hol. 4-5. Andersen: Perah qatan. 6. H. Lewe: Perah nipla¿. & Qeren hash-shemesh. 7-8. Maqs Nordo: Siah hash-shoshannim. Targum: Sh.L. Gordon. 9. P. ¿Awwirpuk: ¿Ateret haz-zahab. 10. ¿A. Terje: he-Halil han-nipla¿. Targum: P. ¿Awwirpuk. 11-15. Ma¿asijjot liladim. Targum: Shelomo Berman. 16. Mika Josep Berditshevsqi: Ma¿asijjot we-¿aggadot. 17-18. Herodot: Hekal ra¿meses. ¿al jede: ¿A-S. 19. J.V. Levner: hab-Kotel ham-ma¿arabi. 20. ¿A.L. Ja¿aqubovis: ¿Abraham hak-Kaspi. 21-22. Sha¿ul Tshernihovsqi: Shirim. 23-25. Jishaq J. Qassenelson. Shirim.

II maailmansodan aikaisia lentolehtisiä yms.

TALVI- JA JATKOSODAN SOTAPROPAGANDALEHTISIÄ. Noin 2000 lehtistä vuosilta 1939-1945. Lentolehtisten avulla on levitetty sotapropagandaa Suomen talvi- ja jatkosodan aikana vuosina 1939-1944 rintaman molemmin puolin. Tämä ainutlaatuinen, aikaansa sidottu aineisto kertoo, millaisin sanoin ja kuvin poikkeuksellisissa oloissa pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja toimintaan. Lentolehtisiä levisi miljoonittain, mutta niitä ei juurikaan saatu kirjastoon vapaakappalelain perusteella. Pääosa lehtisistä on yksityishenkilöiden rintamilta ja muilta tahoilta keräämiä. Lehtisten kunto on jo alun perin ollut huono, ja myös niiden materiaali on heikosti säilyvää paperia. Kokoelmassa on sekä suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten levittämiä lehtisiä että heille sekä myös ruotsalaisille ja muille vapaaehtoisille osoitettuja lehtisiä. Varsinaisten lentolehtisten lisäksi on pikkukirjasia, sanomalehtiä, päiväkäskyjä ja virallisia julistuksia. Edustettuna on lukuisia kieliä: venäjä, saksa, ruotsi, suomi, viro, aunuksen ja karjalan kielet sekä muita Neuvostoliitossa käytettyjä vähemmistökieliä. Aineistossa on määrällisesti eniten Neuvostoliitossa painettuja, suomalaisille osoitettuja lentolehtisiä. Aineisto on jaoteltu aihepiireittäin kansioihin: 1. Suomalaisten puna-armeijalle suuntaamia lentolehtisiä. Suurin osa lentolehtisistä on venäjänkielisiä, mutta joukossa on myös muilla kielillä, esimerkiksi karjalan kielellä, laadittuja lentolehtisiä. 2. Neuvostoliittolaisia suomalaisille joukoille tarkoitettuja suomenkielisiä lentolehtisiä. 3. Neuvostoliittolaisia suomalaisille joukoille tarkoitettuja suomenkielisiä lentolehtisiä. 4. Neuvostoliittolaisia suomenkielisiä propagandalehtiä ja -julisteita. 5. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan venäjänkielisiä lentolehtisiä. Mukana on myös Itä-Karjalasta sotasaaliina takavarikoituja kaavakkeita. 6. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan venäjänkielisiä suurikokoisia lentolehtisiä ja julisteita. Mukana on myös Itä-Karjalasta sotasaaliina takavarikoituja vaali- ja propagandajulisteita. 7. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan ruotsin-, saksan- ja vironkielisiä lentolehtisiä. Lentolehtiset on suunnattu suomalaisten joukoissa taisteleville ulkomaalaisille vapaaehtoisille sekä Pohjois-Suomen saksalaisille joukoille. Mukana on myös puna-armeijan sotilailta löydettyjä valkovenäläisiä lentolehtisiä talvisodan ajalta. 8. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan ruotsin-, saksan- ja vironkielisiä julisteita sekä suurikokoisia lentolehtisiä. 9. Saksalaisten joukkojen sekä ruotsalaisten vapaaehtoisten lentolehtisiä sekä propagandalehtiä ja -kirjasia. 10. Saksalaisten puna-armeijan sotilaille suuntaamia venäjänkielisiä lentolehtisiä, julisteita sekä propagandalehtiä. Mukana on myös Lapissa olleiden saksalaisjoukkojen jälkeensä jättämää aineistoa.

Suomalainen kielioppi - [Nimiösivu]

Turku : G.E. Eurén 1852, J.W. Lillja & Co.

Blutige neqama ¿oder jaqov tirada - Vol. 1

Warsha : Iosaf Shuhman 1905

Finland - Schwarz fisch. - Zwo sprachen in Finland. - Pater noster in Schweder sprach.

Basel : Henrich Petri 1544

Der kishshuf shpigele - [Nimiösivu]

Vilna 1898

Don-Qishot ¿ish-Lammansha - 1 - Seper ri¿shon

Odessa : Turgeman 1912

Mattarat han-nesi'a - [1]

[Odessa] 1903

Shishsha sidre madda¿

Odessa : Haber 1911, Isdatelstvo Morija

Qobes shirim u-ma¿marim Sbornik stihotvorenij i statej. T. II - 1

Kiev : J.Sh. Bohuslavsqi 1910