Johdon palkitsemisen kehitys suomalaisissa pörssiyrityksissä – Laadullinen pitkittäistutkimus terveydenhuoltoalalla

Tutkimus pyrkii analysoimaan ja selittämään suomalaisten terveydenhuoltoalan pörssiyritysten johdon palkitsemista. Tutkimuksessa selvitetään, miten yritysten palkitseminen noudattaa corporate governancen mukaisia palkitsemiseen liittyviä suosituksia. Palkitsemisen kehittymistä tarkastellaan viiden vuoden aikaperspektiivissä. Tutkimus pyrkii myös löytämään eroja ja yhtäläisyyksiä kohdeyritysten välillä. Päätutkimuskysymys on: miten johdon palkitseminen on muuttunut tereydenhuoltoalan pörssiyrityksissä viimeisen viiden vuoden aikana? Tutkimuksen teoriaosuudessa kerrotaan erityisesti pörssiyhtiöihin liittyvistä teorioista ja aiemmista tutkimuksista sekä tuodaan esiiin pörssiyritysten ominaispiirteitä verrattuna muihin yritysmuotoihin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu päämies- agenttiteorian ympärille. Teoria pohjautuu ajatukselle, jossa johdolla ja omistajilla on eri intressit. Intressien tulisi olla yhtenevät yrityksen kannalta. Teoriaosuus kattaa myös erilaiset palkitsemistavat ja vertailun muihin Euroopan maihin. Empiirinen osuus rakentuu kahdesta eri aineistoista. Ensisijainen aineisto koostuu kohdeyritysten vuosittaisista palkka- ja palkkioselvityksistä. Selvitykset ovat kaikille avointa dataa ja löytyvät yritysten internet sivuilta. Näiden lisäksi tutkimuksessa on käytetty hyväksi toimialan asiantuntijan haastattelua, jolla täydennetään muun aineiston aukkoja. Tutkimusaineiston analysointi tapahtuu laadullisin menetelmin, jotta saavutetaan mahdollisimman systemaattinen ja kattava kuva aineistosta. Analysoinnissa käytetään sisällönanalysointia, jossa tarkastelu perustuu erittelyyn, tiivistämiseen sekä erojen ja yhtäläisyyksien etsimiseen. Tutkimustulokset olivat mielenkiintoisia terveydenhuoltoalan yritysten näkökulmasta. Tutkimuksessa havaittiin, ettei palkitseminen ole täysin yhtenäistä edes yhden toimialan sisällä. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltyä päämies-agenttiteorian mukaista omistajien ja johdon intressien yhteensovittamista havaittiin osalla kohdeyrityksistä. Nykyisellään yrityksille jää liikkumavaraa ja valinnanvapauksia palkita johtoaan. Tämän tutkimuksen mukaan yrityskoko vaikuttaa merkittävimpänä palkitsemisen selittäjänä.

Maakaasun hinnan kehitys Euroopassa ja eurooppalaiset maakaasumarkkinat

Maakaasun hinnan kehityksen suurin tekijä on maakaasumarkkinoiden tila. Toisaalta maakaasun hinta toimii markkinoiden tilan indikaattorina. Tässä kandidaatintyössä käsitellään erillisinä osinaan Euroopan kehittyneimpien maakaasumarkkinoiden kehityksen vaiheita ja maakaasun hinnan kehitystä eri tapahtumien vaikutuksesta. Eurooppalaiset maakaasumarkkinat ovat kehittyneet vaiheittain, ja nykymuodossaan alkavat kehittyneimmällä Luoteis-Euroopan alueella olla varsin integroituneet. Maakaasun hinnassa integroituneisuus näkyy pienentyneinä hintaeroina. Eurooppalaisten maakaasumarkkinoiden yhdenmukaisuus edellyttää kattavaa maakaasuverkostoa. Kilpailukykyiset hinnat edellyttävät useita maakohtaisia maakaasulähteitä, joita käytännössä ovat putkiyhteydet maakaasun tuottajiin sekä nesteytetyn maakaasun käyttömahdollisuus.

Suomen asuntomarkkinoiden kehitys vuosina 2000-2016

Kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia Suomen asuntomarkkinoiden kehitystä kuluttajamarkkinanäkökulmasta 2000-luvulta alkaen. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää ennalta valittujen tekijöiden avulla, kuinka nämä ovat vaikuttaneet asuntomarkkinoihin. Tekijöiden avulla pystytään selvittämään kysynnän ja tarjonnan vaikutukset asuntomyyntiin. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat hintakehitys ja 4C-malli. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty talouden heilahteluiden vaikutuksia asuntomarkkinoihin sekä rakennuslupa-asioita ja asuntotuotantoa. Aineistot koostuvat kolmesta eri haastattelusta, joita tukevat aiheeseen liittyvät tilastot ja muu kirjallisuus. Haastatteluiden analyysissä etsitään tärkeimpiä vaikuttajia asuntomarkkinoilla. Tutkimuksessa selviää kaupungistumisen aiheuttaneen suuren muuttoliikenteen kaupunkien lähettyville, minne on alkanut muodostua pienempiä kaupunkikeskuksia. Kuluttajat haluavat asunnon sijaitsevan julkisten liikenneyhteyksien ja palveluiden läheisyydessä. Asuntokoot ovat vuoden 2000 jälkeen pienentyneet, jolloin asuntotuotantoa on jouduttu sopeuttamaan. Asuntolainan koron laskun myötä asuntomyynnin kasvu ei ole ollut toivotulla tasolla. Taloudellisten heilahtelujen myötä kuluttajiin on iskenyt epävarmuus, joka vähentää ihmisten halukkuutta ostaa asuntoja.

Mediakasvatuksen kehitys painopistealueiden ja visuaalisen lukutaidon näkökulmasta

Tässä tutkielmassa käsittelen mediakasvatuksen kehitystä sen painopistealueiden sekä visuaalisen lukutaidon näkökulmasta. Käsittelen mediakasvatuksen vaiheita 1970-luvun joukkotiedotuskasvatuksesta kevääseen 2016 asti, jolloin uusi opetussuunnitelma on juuri ilmestynyt. Käsittelen joukkotiedotuskasvatuksen lisäksi pintapuolisesti myös ilmaisu- ja audiovisuaalisen kasvatuksen 1980-luvulta. Seuraavaksi käyn läpi vuoden 2003 ja 2016 opetussuunnitelmien äidinkielen ja kirjallisuuden oppiainetta koskevat osiot. Tämän jälkeen siirryn käsittelemään Otavan oppikirjasarja Särmän vanhempaa ja uudempaa oppikirjan painosta vuosilta 2010 ja 2016. Käsittelen myös oppikirjasarjan tehtäväkirjoista mediaan liittyviä tehtäviä. Lopuksi käsittelen visuaalista lukutaitoa mediakasvatuksessa. Mediakasvatuksen sisällöt ovat muuttuneet 1970-luvun tavoitteiltaan ylimitoitetuista ja moralistista hyvin paljon vapaammiksi. Kuitenkin niin opetussuunnitelmissa kuin Särmän materiaaleissa korostuu analyyttisyyden lisäksi myös median ja journalismin etiikka ja moraali. Tehtäväkirjat sisältävät runsaasti sekä käytännönläheistä että pohtimaan kannustavaa materiaalia. Median painoarvo vuoden 2016 opetussuunnitelmassa on suurempi kuin aikaisemmassa. Vanhan opetussuunnitelman termi medialukutaito on vuoden 2016 opetussuunnitelmassa korvattu käsitteellä monilukutaito.

KATSAUS NORO- JA ROTAVIRUSDIAGNOSTIIKAN MONIMUOTOISUUTEEN SEKÄ NOPEAN RNA-TESTIN KEHITYS NOROVIRUKSELLE

Gastroenteriitti on akuuttitila, jossa oireita ovat esimerkiksi oksentelu ja ripulointi. Yleisimpiä taudin aiheuttajia ovat bakteerit ja virukset. Erityisesti norovirus (NoV) ja rotavirus kykenevät aiheuttamaan laajoja epidemioita. Haasteena näiden diagnostiikassa ovat näytematriisit, jotka häiritsevät määrityksiä. Muita haasteita ovat esimerkiksi kustannustehokkuus ja kiire, sillä yksittäiset infektiot leviävät herkästi epidemiaksi asti. Lisäksi testien olisi sovelluttava sekä kliinisiin laboratorioihin että kenttätyöhön. Immunodiagnostiikkaan perustuvat määritykset ovat rutiinikäytössä tehokkaita seulontatarkoituksessa. Tarkempaa seulontaa varten on ratkaisuksi ehdotettu nukleiinihappodiagnostiikkaa. Menetelmänä se on tehokas ja erittäin spesifinen. Heikkoutena on hitaus ja alhainen soveltuvuus kenttäolosuhteisiin. Tämän takia on kehitetty isotermisiä monistustekniikoita, jotka eivät olisi sidottu kliiniseen laboratorioympäristöön. Yksi tällainen tekniikka on monivaiheinen nukleiinihapposekvenssiin perustuva monistus (NASBA). Tutkielman kokeellisessa osassa tutkittiin lantanidikelaattien komplementaatioon perustuvan reportterimenetelmän soveltuvuutta NASBA-tekniikkaan. Reaaliaikaisen käänteiskopiointipolymeraasiketjureaktion tuloksista havaittiin, että monistumisen kanssa oli haasteita. NoV-reaktiot monistuivat vaihtelevasti ja NASBA-monistuksissa havaittiin, että NoV-reaktiot eivät monistuneet vaikka reaktio-olosuhteita muunnettiin. Syyksi tähän muodostui sekundaarimallinnuksessa templaatin sekundaarirakenteet, jotka muodostuvat NASBA-monistuksen syklisessä vaiheessa. Rakenteet kykenevät hidastamaan ja keskeyttämään käytettyjen entsyymien toimintaa. NASBA-tekniikka on haasteellinen, mutta potentiaalinen tekniikka, jota kyettäisiin käyttämään myös kenttäolosuhteissa. Tekniikan etuja ovat kehitettävyys ja muokattavuus, sillä se ei ole sidottu yhteen tiettyyn leima- tai laiteteknologiaan.

Kyrönjoen tekoaltaiden tila syvänteiden pohjaeläimistön perusteella : Vuoden 2015 tulokset ja tilan kehitys

Kyrönjoella on vuosina 1968–2004 toteutettu laaja tulvasuojelutyö, joka perustuu vuonna 1965 valmistuneeseen vesistötaloussuunnitelmaan. Tulvasuojelutyöhön ovat kuuluneet muun muassa Liikapuron (1966–68), Pitkämön (1968–71), Kalajärven (1971–76) ja Kyrkösjärven (1977–83) tekoaltaat, sekä näihin liittyvät täyttö- ja tyhjennysuomat, säännöstelypadot ja voimayhtiöiden rakentamat voimalaitokset. Tässä raportissa arvioidaan tekoaltaiden tilaa ja kehitystä syvänteistä otettujen pohjaeläinnäytteiden perusteella. Harvasukasmadot (Oligochaeta) ja surviaissääsket (Chironomidae) olivat tekoaltaiden syvänteiden vallitsevia pohjaeläinryhmiä. Pitkämön tekoaltaan pohjaeläinyhteisö erosi selkeästi muista järvistä vähälajisuudellaan, ja altaan pohjaeläinyhteisö koostui pääosin harvasukasmadoista. Myös Kyrkösjärvessä ja Kalajärvessä harvasukasmatojen osuus oli vuosina 2009 ja 2015 suurempi kuin surviaissääskien. Liikapuron altaassa puolestaan valtaosa pohjaeläinyhteisöstä oli surviaissääskiä. Kaikki tutkitut tekoaltaat olivat vuonna 2015 reheviä ja PMA-luokan perusteella tilaltaan välttäviä tai huonoja. PICM-indeksiä voidaan käyttää luotettavasti ainoastaan tekoaltaista syvimpään eli Pitkämöön, joka luokittui indeksin perusteella tyydyttäväksi vuonna 2015. Pohjaeläinten taksonimäärässä ei ole tapahtunut Kalajärvellä selväsuuntaista muutosta 1980-luvulta lähtien, mutta Liikapuron, Kyrkösjärven ja Pitkämön tekoaltaissa taksonimäärä oli vuosina 2009 ja 2015 selvästi suurempi kuin aiemmin. Pohjaeläinten yksilötiheydet ovat olleet Pitkämöllä 2000-luvulla ja Liikapurolla vuosina 2009 ja 2015 suuremmat kuin 1980-luvulla. Kalajärvellä ja Kyrkösjärvellä yksilötiheys oli vuonna 1986 selvästi suurempi kuin 2000-luvulla. Kyrönjoen valuma-alueen tekoaltaat muistuttavat syvännepohjaeläimistöltään reheviä luonnonjärviä. Tämä ei johdu niinkään järvien vedenlaadusta, vaan pohjan ominaisuuksista, säännöstelystä ja järvien mataluudesta. On arvioitu, että pohja-aineksen hajotus ja uusien hienojakoisten pohjasedimenttien muodostuminen kestää suomalaisissa keskihumuksisissa tekoaltaissa kymmeniä, ellei satoja vuosia. Tämän tutkimuksen perusteella pohjaeläinyhteisöjen sukkessio ja kolonisaatio etenee tekoaltaissa edelleen.

Kuinka Nato-kortit muuttuivat jokereiksi? – kansanedustajien Nato-kuvan kehitys integraation ajastapäättäväisen päättämättömyyden kauteen

Tutkielmassa selvitetään kansanedustajien Nato-kuvan kehittymistä 1990-luvun alusta 2000-luvun ensimmäisen kymmenvuotiskauden loppuun. Pääaineistona ovat olleet viiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon eduskuntakeskustelujen pöytäkirjat (-95,-97,-01,-04 ja -09). Tutkielmassa esitetään, että kansanedustajien Nato-kuvaa hallitsi 1990-luvulla EU-integraation vaihe, jolloin Suomenkin suunta näytti käyvän kaikenkattavaan, myös Natoon suuntaavaan integraatioon EU:n ja Länsi-Euroopan unionin (WEU) kautta. Vuoden 2001 keskusteluissa Nato-jäsenyys sai eniten tilaa ja Euroopan puolustus näytti toteutuvan laajenevan Naton kautta. 2000-luvulla Nato-optio alkaa hallita ja padota eduskunnan Nato-keskustelua. Kansanedustajien Nato-kantojen ”ison kuvan” kannalta keskeisiä ovat erityisesti SDP:n ja Keskustan edustajat. Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton edustajat ovat olleet johdonmukaisempia. Kokoomuksen edustajat ovat selkeimmin kannattaneet Nato-jäsenyyttä, kun taas Vasemmistoliitossa ollaan kylmän sodan jälkeen useimmin vastustettu kansainvälistä puolustuksellista yhteistyötä poislukien YK:n itse toteuttamat operaatiot. Sen sijaan SDP:n ja Keskustan edustajat tuntuivat 2000-luvun alkuvuosina ajautuneen niin sanotun optiopolitiikan kannattajiksi. Vielä 1990-luvulla keskustalaiset vierastivat optiota. 1990-luvun keskusteluissa kokoomuslaiset taas kannattivat Nato-vaihtoehdon varaamista kääntyen kriittisemmiksi optiota kohtaan 2000-luvulla. Myöhempi optiokanta on kautta puoluekentän tarkoittanut Nato-kannan pidättämistä ja vetoamista vallitsevan muotoilun toimivuuteen. Sen sijaan vuosien 2004 ja 2009 selontekojen yhteydessä erityisesti Keskustan ja SDP:n edustajien valtavirta puolusti niin oppositiossa kuin hallituksessakin Suomen muuttumatonta mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä. Perimmäisen Nato-kannan panttaaminen provosoikin kysymyksen, oliko lukuisissa edustajissa sympatiaa Natoa kohtaan, jota nämä eivät vain tunnusta. Kiinnostava jatkotutkimushaaste olisi selvittää, miksi optiopolitiikka aikoinaan vakiintui. Tutkielma päätyy pohtimaan, että 1990-luvun integraatiorynnistyksen jälkeisille vuosien 2001–2004 selontekojen väliselle kaudelle ajoittui Natoon kytkeytyvä negatiivisen vaikuttamisen tiivistymä ajaen erityisesti sosiaalidemokraattiset ja keskustalaiset kansanedustajat Nato-kantansa piilottamiseen, joka siis käytännössä ilmeni option korostamisena. Samassa vaiheessa esille nousee myös ns. Irak Gaten rooli vaikuttajana suomalaisessa Nato-keskustelussa, jonka pohdinta on tähän mennessä ollut pitkälti Pekka Ervastin Irak-Gate-kirjan (2004) maininnan varassa. Tutkielma päätyy pohtimaan vuosien 2001–2004 välillä tapahtuneen Nato-vaikuttamisen ja yhä nykyisenkin Nato-keskustelun valtavirran kumpuavan puolue- ja vaalitaktisista sisäpoliittisista syistä eikä Suomen kansainvälisen politiikan tai turvallisuuspolitiikan lähtökohdista.

Hakunilan Kultsa/Urban II hanke : pohdintaa yhteisöteatterin merkityksestä alueelle

This thesis analyses what local community theatre activity means to an area and its residents, and whether this kind of activity is meaningful. The objective was to explore whether and how community art can help urban areas to move in the direction of sustainable development: whether art can be part of regional policy development work. Hakunilan Kultsa was founded in 2003. It is an Urban II, European Union project and part of the Community Iniative Programme 2001-2006, financed by the EU. Hakunilan Kultsa is also a co-operation between Vantaa city council's culture and youth services. The project encourages Hakunila residents of different ages to take part in versatile art and cultural intrests in the Hakunila youth centre. People have the opportunity to participate in theatre, expression, arts, dance, performing arts and writing groups. One of the main aims is to found a sustainable community theatre in the area. The thesis examines what effects Hakunilan Kultsa has had so far. Inquiry form and thematical interviews have been used as research methods. Interviews and questionnaires were gathered between Autumn 2004 and Spring 2005. The whole process lasted from Spring 2004 until Spring 2006. The author also made participatory observations during the research process which in turn affected the conclusions. The thesis also deals with associated topics such as urban programmes, sustainable development, Hakunila as a suburban area, resident stimulation, and community thetare work. Hakunilan Kultsa has proved its importance. Based on the enquiries and interviews, the project has effectively presented the possibility for art forms to become hobbies. There is no cultural, age or economical discrimination. The easily accessible site and the low threshold principle make it easy for people to participate. The community theatre has improved the area's public image, increased participation and initiative, and given a voice to the community.

Kätilö varhaisen vuorovaikutuksen tukijana erotilanteessa synnytyksen jälkeen

Tämä opinnäytetyö on osa Näyttöön perustuva kätilötyö -hanketta, jonka tavoitteena on löytää keinoja kuinka kätilö voi tukea varhaista vuorovaikutusta tilanteessa, jossa äiti ja vastasyntynyt hoidetaan erillään. Aihe on noussut tarpeesta parantaa äitien kokemuksia ja ohjausta lapsivuode- sekä vastasyntyneiden tarkkailuosastoilla. Opinnäytetyömme on kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin hoitotieteellisistä tietokannoista, Ovidista, Cinahlista, PubMedista ja Kurresta. Aineiston kokonaismäärä oli 26 tutkimusta tai artikkelia, joista 8 on suomenkielisiä tutkimuksia ja 18 englanninkielisiä tutkimusartikkeleita. Aineisto analysoitiin induktiivisesti laadullisen sisällön analyysin avulla. Kirjallisuuskatsauksemme tulokset tuovat esiin mahdollisia hoitotyön toimintoja, joilla kätilö voi tukea äidin ja vastasyntyneen varhaista vuorovaikutusta erotilanteessa. Keskeisiksi tuloksiksi nousi esille koko perheen huomioiminen hoidon toteuttamisessa. Perhekeskeisyys on periaate, joka ohjaa kätilön toimintaa. Kätilön tulee tukea koko perheen varhaista vuorovaikutusta ja tarjota mahdollisimman hyvät lähtökohdat perheen tulevaisuudelle. Tuloksina saimme myös konkreettisia keinoja, kuten vanhempien kannustaminen osallistumaan vauvan hoitoon ja imetysohjauksen antaminen äidille ja vanhempien rohkaiseminen kenguruhoitoon, joilla kätilö voi tukea varhaista vuorovaikutusta tilanteessa, jossa äiti ja vastasyntynyt hoidetaan erillään. Kirjallisuuskatsaukseemme käytimme tutkimuksia, jotka oli tehty äidin tai vanhempien kokemuksien pohjalta. Äidin tai vanhempien näkökulmasta tehdyt tutkimukset antoivat arvokasta tietoa äitien ja isien kokemuksista, kun he ovat joutuneet erilleen vastasyntyneestä vauvastaan. Tämän tiedon pohjalta saimme erilaisia keinoja, joilla kätilö voi tukea varhaista vuorovaikutusta erotilanteessa. Aihetta on tutkittu paljon äidin ja vanhempien kokemusten kautta. Kehitys ehdotuksena voisi olla hoitajien kokemuksiin pohjautuvia tutkimuksia, jotka kartoittavat esimerkiksi sosiaalisen tuen antamista rajoittavia tekijöitä. Mielenkiintoista olisi tutkia myös isien kokemuksia varhaisesta vuorovaikutuksesta erotilanteessa, sekä vuorovaikutuksen kehittymistä vauvan kotiin pääsyn jälkeen.