Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi : Ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013–14

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Maisema-alueilla turvataan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen. Ympäristöministeriössä on meneillään valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi. Päivitys- ja täydennysinventoinnit toteutetaan vuosina 2010–2014 maakunnittain. Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet inventoitiin vuonna 2012. Inventoitavia kohteita valittiin 34. Näistä yhdeksän oli valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja maisemanähtävyyksiä (valtioneuvoston periaatepäätös 1995), loput maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai RKY1993 kohteita, joita ei ole sisällytetty Museoviraston RKY2009 päivitysinventoinnin kohdevalikoimaan. Inventoinnin perusteella on nyt ehdotettu kymmentä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja niiden lisäksi Pirkanmaan harjumaisemat -maisemanähtävyyttä. Nyt tehdyssä päivitysinventoinnissa tarkasteltiin aluevalikoimaa, alueiden arvoluokkia ja rajauksia vastaamaan uudistuneita maisemanhoidon toteuttamis- ja ohjausjärjestelmiä.

Förtekning på de af Kongl. Akademiska boktryckeriet i Åbo, ifrån den 31 december 1800, til nedanstående datum utkomne arbeten

Nimeke otsikosta.

Parrut pystyyn ja pärettä päälle, niin kyllä se aikansa kestää!” – Liedon talousrakennukset 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin

Käsittelen tutkielmassani lietolaisia maatalousrakennuksia, eli karjasuojia, riihiä, latoja, aittoja, vajoja, myllyjä ja sahoja noin sadan vuoden ajanjaksolta 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun puoliväliin. Tutkimusaineistoinani toimivat Nautelankosken museon Onks tääl tämmöstäki ollu? – Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihankkeen myötä kerätyt rakennusinventointiaineistot, haastattelut, kenttätyössä tekemäni havainnot sekä kansatieteellinen rakennuskirjallisuus. Tutkimukseni vastaa kysymyksiin ”Minkälaisia talousrakennuksia Liedon vanhaan rakennuskantaan on kuulunut?” ja ”Miksi ne ovat jääneet pois käytöstä?”. Tutkimusmetodini on ollut aineistolähtöinen analyysi, jossa olen tarkastellut dokumentointihankkeessa talletettuja aineistoja kirjallisuuden ja haastattelujen avulla. Tutkimukseni alkaa katsauksella aineistojen muodostumisesta ja aiheen valintaan johtaneista syistä. Itsereflektiossa kerron kuinka olen päätynyt tutkimani aiheen pariin. Seuraavaksi esittelen työssäni Liedon vanhaan rakennuskantaan kuuluneet rakennustyypit ja selvitän, miksi ne ovat jääneet pois käytöstä. Sen jälkeen käyn läpi muita Onks tääl? -hankkeen myötä havaittuja lietolaiseen maisemaan kuuluneita rakenteita ja kulttuurimaiseman osia. Tutkielmani lopussa rekonstruoin käsittelemieni aineistojen perusteella lietolaisen kulttuurimaiseman kahtena eri ajankohtana, 1800-luvun lopulla ja 1950-luvulla. Kirjoitan rekonstruktiossa auki tutkimusteni myötä saamani tiedot siitä, miltä lietolainen maisema on todennäköisesti näinä aikoina näyttänyt ja mitkä ovat näkyvimmät muutokset näiden kahden aikakauden välillä. Pro gradustani selviää, että vanhaan maatalouskulttuuriin kuuluneet talousrakennukset on hylätty käytöstä koneellistumisen ja maatalouden modernisoitumisen vuoksi. Maanviljelys ja maidontuotanto kehittyivät kiivaalla tahdilla 1900-luvun alussa ja koneellistuminen voimistui sotavuosien jälkeen. Talousrakennukset jäivät liian pieniksi suurentuneen maatalouskoneiston säilyttämiseen, eivätkä ne enää vastanneet uusien tuotantoeläinten hoidosta asetettuja määräyksiä. Elinkeinorakenne muuttui siten, ettei joka tilalla enää viljelty maata ja pidetty karjaa. Niillä tiloilla, joilla maanviljelys jatkui, tarvittiin yhä suurempia rakennuksia ja modernimpaa kalustoa. Navettojen rakenteissa oli huomioitava lainsäädäntö, joka kielsi maidontuotannon vanhan maatalouden aikaisissa rakenteissa. Osa vanhasta rakennuskannasta on säilytetty nostalgisista syistä, mutta suurin osa vanhan maatalouden rakennuksista on purettu tarpeettomina.

Traité de l'orthographe franc̜oise, en forme de dictionaire. Tome 1 / , enrichi de notes critiques et de remarques sur l'étymologie et la prononciation des mots, le genre des noms, la conjugaison des verbes irréguliers et les variations, avec une préface grammaticale, un Traité de versification franc̜oise et un Dictionnaire géographique. Par P. Restaut. Nouvelle édition revue, corrigée, augmentée et prosodiée d'après les principes d'Olivet... Par Claude-Félix Roger... Tome I. A-K [-II. L-Z]

Comprend : Abrégé du traité de l'orthographe géographique ; Abrégé des regles de la versification franc̜oise

Traité de l'orthographe franc̜oise, en forme de dictionaire. Tome 2 / , enrichi de notes critiques et de remarques sur l'étymologie et la prononciation des mots, le genre des noms, la conjugaison des verbes irréguliers et les variations, avec une préface grammaticale, un Traité de versification franc̜oise et un Dictionnaire géographique. Par P. Restaut. Nouvelle édition revue, corrigée, augmentée et prosodiée d'après les principes d'Olivet... Par Claude-Félix Roger... Tome I. A-K [-II. L-Z]

Comprend : Abrégé du traité de l'orthographe géographique ; Abrégé des regles de la versification franc̜oise

Actes des États-généraux des Pays-Bas, 1576-1585 : notice chronologique et analytique. II. 15 août 1578-30 décembre 1580 / par M. Gachard,...

[Acte. 1576-1585]

Papiers de Dom Jean MABILLON (1707). II « Index universalis indicans varias quæstiones et materias ac autores qui de iis pertractarunt, » par Mabillon.

Contient : « Indiculus sanctorum monachorum, cum primis et extremis verbis Actorum quæ penes nos habentur, » par Mabillon

Recueil de pièces originales, copies et gravures, formé par GAIGNIÈRES sur les duels et les combats. II Extraits divers relatifs aux duels, 1454-1709.

(fol. 1). — Pièces originales sur parchemin et papier relatives aux duels entre le comte d'Armagnac et le comte de Foix ; lettres de Philippe le Bel, datées d'Orléans, 22 mai 1296 (fol. 32), — Jean de Lescave et les Anglais Willebeude et Jean Coupelaude ; lettres de Charles VI sous le vidimus de Hugues Aubriot, 1380 et 1382 (fol. 36, 37), — Jean Du Mesnil dit Le Gallois et Jean de Bourgeauville ; mandements des gens tenant l'Échiquier à Rouen, de Guillaume de Tancarville, et comptes pour la fabrication des lices, 1403. Dix-huit pièces (fol. 40-55), — MM. de Baucher et de Meneton, 1520 (fol. 62), — Gaucher de Dinteville, de Vanlay et Jean Du Plessis, 1538 (fol. 65-74), — François de Vivonne, sieur de La Chastaigneraye, et Chabot, sieur de Montlieu, 1547 (fol. 75), — Claude Daguerre, baron de Vienne, et Jacques Fontaines, sieur de Fendilles, 1548 (fol. 79) ; avec une lettre de Robert de La Marck, 1549 (fol. 82), — Jacques Des Essars, sieur de Lignières, et Paolo Baptista Spinola ; lettres de François de Lorraine, duc d'Aumale, 1549 (fol. 84-87), — le colonel de Rancé et le capitaine Bretel ; lettre de François de Luxembourg (fol. 88), — M. de La Cassaigne et de Cilliac ; lettre du maréchal de Brissac, 1557 (fol. 96), — MM. de Chabrignac et Du Cluzel, 1616 (fol. 111), — MM. de Lignoyre et de Casteaux, 1583 (fol. 113), — MM. de Cadaillan et de Savaillan (fol. 114), — MM. de Chambon et de Lignoyre (fol. 115, 122), — MM. Danjunies et La Pachevie (fol. 117), — MM. de Conros et Du Grifoulles (fol. 119), — MM. de Vaureilles et de Malecoste (fol. 120), — MM. de Sauvebeuf et de Queyssac (fol. 124), — MM. de Murat et de Chiensac, 1608 (fol. 125), — MM. de Tournemire et de Rageault, 1603 (fol. 127, 136), — MM. de Lanteuil et du Peschier, 1613 (fol. 129), — MM. de Saint-Geniez et de Chauveroche, 1613 (fol. 131), — MM. de La Barthe et de Bassignac, 1610 (fol. 133), — MM. de Sauvebeuf et Peyrot, 1596 (fol. 138), — MM. Jacques Renouart, sieur Du Pays de Brun, et de Chamonceaux (fol. 141) ; la plupart de ces duels terminés par l'arbitrage du duc de Noailles, — MM. de Montbrun et Villandry, 1643 (fol. 152). — Requêtes de M. Du Pont d'Antremaux (fol. 155) et du baron de Verfeuil de Gouvernet, 1686 (fol. 159) au duc de Noailles. — Plan de l'histoire des duels (fol. 161).

Praelectiones academicae in Sam. Pufendorffii De officio hominis etcivis, libros II

UANL

Carboplatin and paclitaxel plus ASA404 as first-line chemotherapy for extensive-stage small-cell lung cancer: a multicenter single arm phase II trial (SAKK 15/08)

INTRODUCTION Small-cell lung cancer (SCLC) is a highly vascularized tumor. ASA404 is a tumor vascular disrupting agent. This is the first trial to report the effects of combining chemotherapy with ASA404 in SCLC. METHODS Patients with untreated metastatic SCLC were treated with carboplatin (area under curve, 6) plus paclitaxel (175 mg/m(2)) plus ASA404 (1800 mg/m(2)) on day 1 every 21 days for up to 6 cycles. The primary endpoint was the progression-free survival (PFS) rate at 24 weeks. RESULTS Median age was 61 years; 53% were women, 41% had weight loss; and 96% had a performance status of 0-1. Twelve patients completed all 6 cycles, and most adverse events were related to chemotherapy. Median PFS and time to progression were 7.0 months (95% CI, 5.7-9.4 months) and 7.5 months (95% CI, 5.7-9.4 months), respectively. The progression-free survival (PFS) rate at 24 weeks was 41% (95% CI, 18%-65%). The overall response rate was 94%. The median overall survival time was 14.2 months (95% CI, 8.2-16.0 months) and 1-year survival was 57%. The median follow-up time was 17.7 months. Due to negative results with ASA404 in non-small-cell lung cancer trials, the trial was stopped prematurely after 17 of 56 planned patients were being accrued. CONCLUSIONS This is the first report of a clinical trial with a vascular disrupting agent in SCLC. No unexpected toxicity was observed. PFS was not prolonged with carboplatin and paclitaxel plus ASA404.