Adjuvant cisplatin-based combined chemotherapy for lymph node (LN)-positive urothelial carcinoma of the bladder (UCB) after radical cystectomy (RC): a retrospective international study of >1500 patients.

OBJECTIVE: To compare outcomes of patients with lymph node (LN)-positive urothelial carcinoma of the bladder (UCB) treated with or without cisplatin-based combined adjuvant chemotherapy (AC) after radical cystectomy (RC). PATIENTS AND METHODS: We retrospectively analysed 1523 patients with LN-positive UCB, who underwent RC with bilateral pelvic LN dissection. All patients had no evidence of disease after RC. AC was administered within 3 months. Competing-risks models were applied to compare UCB-related mortality. RESULTS: Of the 1523 patients, 874 (57.4%) received AC. The cumulative 1-, 2- and 5-year UCB-related mortality rates for all patients were 16%, 36% and 56%, respectively. Administration of AC was associated with an 18% relative reduction in the risk of UCB-related death (subhazard ratio 0.82, P = 0.005). The absolute reduction in mortality was 3.5% at 5 years. The positive effect of AC was detectable in patients aged ≤70 years, in women, in pT3-4 disease, and in those with a higher LN density and lymphovascular invasion. This study is limited by its retrospective and non-randomised design, selection bias, the absence of central pathological review and lack in standardisation of LN dissection and cisplatin-based protocols. CONCLUSION: AC seems to reduce UCB-related mortality in patients with LN-positive UCB after RC. Younger patients, women and those with high-risk features such as pT3-4 disease, a higher LN density and lymphovascular invasion appear to benefit most. Appropriately powered prospective randomised trials are necessary to confirm these findings.

Graduale, käsikirjoitusfragmentti

Sivulla korkeimman juhla-arvon Kyrie, jonka yhteydessä nähdään 1500-luvulla kirjoitettu tekstin suomenkielinen käännös

Suomen autoverotus Eurooppa-oikeuden, talouden ja ympäristön näkökulmasta

Tavoitteena oli tutkia Suomen autoverotusta Eurooppa-oikeuden, talouden ja ympäristön näkökulmasta.

Microquasar models for 3EG J1828+0142 and 3EG J1735-1500

Microquasars are promising candidates to emit high-energy gamma-rays. Moreover, statistical studies show that variable EGRET sources at low galactic latitudes could be associated with the inner spiral arms. The variable nature and the location in the Galaxy of the high-mass microquasars, concentrated in the galactic plane and within 55 degrees from the galactic center, give to these objects the status of likely counterparts of the variable low-latitude EGRET sources. We consider in this work the two most variable EGRET sources at low-latitudes: 3EG J1828+0142 and 3EG J1735-1500, proposing a microquasar model to explain the EGRET data in consistency with the observations at lower energies (from radio frequencies to soft gamma-rays) within the EGRET error box.

Kahdeksan luku- ja kirjoitustaidottoman aikuisen maahanmuuttajan suomen kielen luku- ja kirjoitustaito kuuden kuukauden intensiivisen opiskelun päätteeksi

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien kirjallisia taitoja puolen vuoden intensiivisen suomen kielen opiskelun päätteeksi. Tutkittavat aikuiset eivät ole elämänsä aikana saaneet mahdollisuutta osallistua koulutukseen tai ovat joistakin muista syistä jääneet koulutuksen ulkopuolelle. Tutkimus selvittää, mitä aikuinen oppija osaa kuuden kuukauden luku- ja kirjoitustaidon opetuksen jälkeen L2-kielellä. Tutkimuksen informantteina on kahdeksan luku- ja kirjoitustaidotonta aikuista maahanmuuttajaa, jotka osallistuivat kuusi kuukautta kestäneen kurssinsa viimeisellä viikolla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa he tekivät tutkimusta varten laaditun testin. Testi mittaa kielitaidon eri osa-alueita; kuullun ymmärtämistä, luetun ymmärtämistä, kirjoittamista ja sanaston hallintaa. Puhetaito on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Vertailuryhmässä on puoli vuotta suomen kieltä opiskelleita luku- ja kirjoitustaitoisia maahanmuuttajia. Informanttiryhmässä puhutaan viittä ja vertailuryhmässä kahdeksaa eri äidinkieltä. Informantit ovat iältään 23–43 vuotta ja verrokit 19–48 vuotta. Tutkimus on kvalitatiivinen analyysi, jonka on tarkoitus mitata informanttien kielitaitoa ja luku- ja kirjoitustaidon osaamista tiettynä ajankohtana. Tutkimus kuuluu suomi toisena kielenä -tutkimusalaan ja kohdistuu alkeistason opiskelijoihin. Tutkimus perustuu sitä varten laadittuun testiin, joka sisältää seitsemän eri osiota. Eri osiot mittaavat kielen eri osa-alueita, ja niiden analyysi antaa kuvan informanttien kielitaidosta. Tuloksista käy ilmi informanttiryhmän heterogeenisuus. Heikoimman ja parhaimman testisuorituksen välillä on suuria eroja. Tulos osoittaa, kuinka jokainen oppija oppii yksilöllisten voimavarojensa mukaan omalla vauhdillaan. Kolme informanteista ei kykene vielä lukemaan mekaanisella tasolla, kun taas neljä informanttia osoittaa oppineensa funktionaalisen lukutaidon alkeet. Yksi informanteista osoittaa ymmärtävänsä mekaanisen lukutaidon periaatteen mutta ei vielä kykene lukemaan itsenäisesti. Tasoeroja kuvaa seuraava esimerkki: Tehtävässä 5 tuli jatkaa annettuja lauseita, joista ensimmäinen täydennettävä alkoi sanalla Puhelin. Paras oppija täydensi lauseen Puhelin SOITA ja heikoin oppija Puhelin PUNEATE TUAIEN. Suurin ongelma L2-kielellä lukemaan ja kirjoittamaan oppivilla aikuisilla näyttäisi tämän testin perusteella olevan riittämätön kielitaito, ei se, että opiskelijat eivät kykenisi oppimaan lukemista ja kirjoittamista. Kaikki tutkimukseen osallistuneet informantit vaikuttivat erittäin motivoituneilta oppimaan luku- ja kirjoitustaidon suomen kielellä. Verrokeille testi oli odotetusti helppo, ja he suoriutuivat siitä ongelmitta.