Reconfigurable UWB Filtennas with Dual Bandnotch for Unwanted Bands using Graphene based Switches

Presented are the design and results of a reconfigurable UWB filtenna with sharp dual bandnotch at WiMAX 3.5 GHz and WLAN 5.8 GHz bands. The filtenna is formed by placing three loop resonators in an UWB antenna. The resonators are fitted with Graphene based switches which introduce reconfigurability. The filtenna was simulated electromagnetically and with Graphene based switches in switches OFF and switches ON states. Presented results show a passband from 2.81–12.27 GHz in OFF state and ON state results in sharp dual bandnotch within the passband at 3.45 and 5.95 GHz at a return loss of 2–2.5 dB. The gain and efficiency in both states has also been given and is reduced in ON state at the dual bandnotch. The radiation patterns in E- and H-planes are stable.

Inkjet-Printed Filtennas with Triple Bandnotch

This paper presents the layout and results of a compact inkjet-printed filtenna operating at the S-band, ISM and UWB frequencies. The filtenna has a wide passband and, alongside, rejects WiMAX 3.5 GHz, WLAN 5.8 GHz and ITU service 8.2 GHz bands. The filtenna is simulated, printed using silver nanoparticle ink on flexible Kapton substrate and measured. Obtained simulation and measurement results agree well with each other. Measured return loss of the filtenna is more than 10 dB for 1.6–10.85 GHz and triple bandnotch, measuring at an average of 1.87 dB, are present at the unwanted bands. Radiation patterns, as well as the gain and efficiency of the filtenna have also been presented; with the average values being 3.4 dBi and 90 % respectively for the passband and averaging at −1.0 dBi and 22 % respectively for the three rejected bands.

Highly linear reconfigurable UWB filters with independently controlled dual bandnotch

This letter proposes a high-linearity reconfigurable lower ultra-wideband (3.1–5.25 GHz) filter with independently controlled dual bandnotch at WiMAX 3.5 GHz band and satellite communication systems 4.2 GHz band. Reconfigurability has been achieved by the implementation of Graphene based switches (simulation only) and PIN diodes (measurements). The simulation and measurement results in OFF state show an entire bandpass response from 3.1 GHz to 5.25 GHz and with a very low insertion loss. In ON state, the results show that sharp rejections at 3.5 GHz and 4.2 GHz are achieved, with a low passband insertion loss. The two bandnotch operate independently of each other; thus allowing to control the behaviour of the required bandnotch. The third order intermodulation products were also measured in OFF and ON states and the linearity results have been presented. The filter is able to achieve a high performance with good linearity and no significant loss.

KATSAUS NORO- JA ROTAVIRUSDIAGNOSTIIKAN MONIMUOTOISUUTEEN SEKÄ NOPEAN RNA-TESTIN KEHITYS NOROVIRUKSELLE

Gastroenteriitti on akuuttitila, jossa oireita ovat esimerkiksi oksentelu ja ripulointi. Yleisimpiä taudin aiheuttajia ovat bakteerit ja virukset. Erityisesti norovirus (NoV) ja rotavirus kykenevät aiheuttamaan laajoja epidemioita. Haasteena näiden diagnostiikassa ovat näytematriisit, jotka häiritsevät määrityksiä. Muita haasteita ovat esimerkiksi kustannustehokkuus ja kiire, sillä yksittäiset infektiot leviävät herkästi epidemiaksi asti. Lisäksi testien olisi sovelluttava sekä kliinisiin laboratorioihin että kenttätyöhön. Immunodiagnostiikkaan perustuvat määritykset ovat rutiinikäytössä tehokkaita seulontatarkoituksessa. Tarkempaa seulontaa varten on ratkaisuksi ehdotettu nukleiinihappodiagnostiikkaa. Menetelmänä se on tehokas ja erittäin spesifinen. Heikkoutena on hitaus ja alhainen soveltuvuus kenttäolosuhteisiin. Tämän takia on kehitetty isotermisiä monistustekniikoita, jotka eivät olisi sidottu kliiniseen laboratorioympäristöön. Yksi tällainen tekniikka on monivaiheinen nukleiinihapposekvenssiin perustuva monistus (NASBA). Tutkielman kokeellisessa osassa tutkittiin lantanidikelaattien komplementaatioon perustuvan reportterimenetelmän soveltuvuutta NASBA-tekniikkaan. Reaaliaikaisen käänteiskopiointipolymeraasiketjureaktion tuloksista havaittiin, että monistumisen kanssa oli haasteita. NoV-reaktiot monistuivat vaihtelevasti ja NASBA-monistuksissa havaittiin, että NoV-reaktiot eivät monistuneet vaikka reaktio-olosuhteita muunnettiin. Syyksi tähän muodostui sekundaarimallinnuksessa templaatin sekundaarirakenteet, jotka muodostuvat NASBA-monistuksen syklisessä vaiheessa. Rakenteet kykenevät hidastamaan ja keskeyttämään käytettyjen entsyymien toimintaa. NASBA-tekniikka on haasteellinen, mutta potentiaalinen tekniikka, jota kyettäisiin käyttämään myös kenttäolosuhteissa. Tekniikan etuja ovat kehitettävyys ja muokattavuus, sillä se ei ole sidottu yhteen tiettyyn leima- tai laiteteknologiaan.