395 resultados para Virtanen, Leea
Resumo:
The subject of this thesis is the elaborate silk wallets and what can they tell about the gentry women’s lives in the 18th and 19th century Finland together Jacobina Charlotta Munsterhjelm’s diary. Silk wallets were made of silk and decorated by embroidering, they were used to preserve memorabilia and letters. Making these lavish items took time, skills and materials, and the decorations usually contained symbols and messages. As main source there are silk wallets from the collections of the National Museum of Finland and Satakunta Museum, as well as the diary of Jacobina Munsterhjelm from 1799 to 1801. By interpreting these items we can build a picture of gentry women’s lives. The culture of silk wallets is European, the silk wallet phenomenon studied is Swedish-Finnish, and the research is limited mainly in Finland by its sources. This research has been carried out by constructing a cultural context to the silk wallets with the help of Ginzburg’s methods from his work Juusto ja madot - 1500-luvun myllärin maailmankuva. Silk wallets represent the gentry as well as the communication culture in the 18th and 19th centuries, but have remained unstudied. The thesis consists of two parts, the first focuses on the silk wallets, from where were they developed, how they were made, and to their decorations. The silk wallet culture developed among the gentry handicrafts during the 18th century and faded during the early 20th century. The making of the silk wallets demanded time, skills and materials. The decorations contain messages and symbols – they contain the possible affections the makers might have toward the receiver, and reflect the status and qualities of the receiver. The second part examines the makers, the gentry women, and the handicraft culture which played a big role in their lives, through silk wallets and the diary of Jacobina Munstehjelm. From there it continues to the affections and meanings which can be found from the silk wallets.
Resumo:
Jätehuollon tavoitetilana Etelä- ja Länsi-Suomessa vuonna 2020 on, että jätemäärä on vähentynyt, hyödyntäminen lisääntynyt ja jätehuolto muuttunut suunnitelmalliseksi. Jätehuoltoa kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tässä ensimmäisessä väliarviossa tarkastellaan Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman sekä Keski-Suomen jätesuunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta. Väliarvio sisältää seurantatiedot jätemääristä ja tietoa toimenpiteistä jätehuollon kehittämiseksi. Tarkastelu kattaa Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten toiminta-alueet. Jätesuunnitelmissa vuonna 2009 asetetut tavoitteet ovat edenneet osittain. Painopisteet biohajoavat jätteet sekä yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet ovat lähteneet edistymään parhaiten. Haastavimmat teemat, jotka eivät ole edenneet odotetusti, ovat pilaantuneita maita sekä jätehuoltoa poikkeuksellisissa tilanteissa koskevat painopisteet. Lähiaikoina kehittämistä vaativat teemat ovat painopisteet rakentamisen ateriaalitehokkuus sekä tuhkat ja kuonat. Näissä teemoissa on konkreettisia toteutumismahdollisuuksia ja useita kiinnostuneita toimijoita. Uusiomateriaalien kuten tuhkien ja kuonien, teollisuuden sivutuotteiden ja jätemateriaalien käyttöä on mahdollisuus lisätä luonnon kiviainesten sijaan. Rakentamisen materiaalitehokkuutta voidaan ennakoida suunnitelmallisuudella, resurssitehokkuudella ja säästävällä purkamisella. Väliarviossa on esitetty jatkotoimenpiteitä, jotka mahdollistavat jätesuunnitelmien toteutumisen. Asetetuista keskeisistä painopisteistä rakentamisen materiaalitehokkuus sekä tuhkat ja kuonat edellyttävät eniten jatkotoimenpiteitä. Lisäksi yhdyskuntajätteiden kierrätystä tulisi lisätä.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Hämeen ELY-keskus julkaisee nyt toisen kerran oman erillisen Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksensa, Toivoa paremmasta? -raportin, jossa on valtakunnalliseen kehitysnäkymät-julkaisuun sisältyvän tekstiosuuden lisäksi sisällytetty Hämeen elinkeinoelämään ja yritystoimintaan, työllisyyteen sekä koulutukseen ja osaamiseen liittyvää ajankohtaista tilastoaineistoa ja sen analysointia. Erityisenä tarkastelun kohteena tällä kertaa on hämäläinen maaseutu. Elinkeinoelämän osalta tarkastellaan aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä, kasvuyrityksiä, pienyrityksiä ja maaseutuyrityksiä. Työllisyyttä koskevassa luvussa analysoidaan pitkäaikaistyöttömien, ulkomaalaisten ja nuorten työllisyystilannetta. Tämän jälkeen kerrotaan ammattiluokituksen muutoksista ja esitellään uutta ForeAmmatti-palvelua. Lisäksi tarkastellaan työmarkkinatilannetta maa- ja metsätalousammateissa. Koulutus ja osaaminen -luvussa pohditaan, parantaako työvoimakoulutus työllistymismahdollisuuksia, ja esitellään nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Tarkastelun kohteena ovat myös ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittuminen sekä luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusmahdollisuudet Hämeessä. Kehitysnäkymien tarkastelussa elinkeinoelämän ja yritystoiminnan näkymiä ennakoidaan sekä puolen vuoden että vuoden tähtäyksellä. Kanta-Hämeessä tilanteen arvioidaan pysyvän jokseenkin ennallaan, mutta Päijät-Hämeessä kehityksen arvioidaan edelleen jatkuvan miinusmerkkisenä. Hämeen kummankin maakunnan yritystoimintaa leimaa edelleen selkeä varovaisuus. Toisaalta yritysten kasvunäkymät ovat varsin epäyhtenäisiä: monien yritysten näkymät ovat heikkenemässä, mutta esimerkiksi joidenkin suurempien kansainvälisten metallituote- ja koneenrakennusalan yritysten tilausten kasvu näyttäisi edelleen jatkuvan vahvana. Työllisyystilanteen ei Hämeen ELY-keskuksen alueella uskota vielä vuoden 2015 syksyyn mennessä paranevan nykytilanteeseen verrattuna. Hämäläistä maaseutua esittelevässä luvussa kerrotaan uudistuneesta kaupunki–maaseutu-luokituksesta ja siitä, miten Kanta- ja Päijät-Häme eroavat aluerakenteeltaan toisistaan. Hämäläisen maaseudun tulevaisuudennäkymät pohjautuvat alueelliseen maaseutuohjelmaan Vihreän kasvun Häme.
Resumo:
Vihreä liiketoiminta on tällä hetkellä pinnalla maailmanlaajuisesti. Suomen talouteen tulee vaikuttamaan merkittävästi pk-yritykset ja niiden liiketoiminnan kasvu. Työssä selvitetään, kuinka vihreät periaatteet näkyvät suomalaisten pk-yritysten liiketoiminnassa. Työssä käsitellään vihreää innovaatio- ja liiketoimintaa aluksi suuremmassa mittakaavassa, jonka jälkeen tarkennetaan rajausta empiriassa pk-yrityksiin niiden merkittävän aseman vuoksi. Työhön on kerätty materiaalia yrityshaastattelujen avulla. Teoriassa käsiteltyjen vihreiden periaatteiden hyötyjä ja vaatimuksia yritysten innovaatiotoiminnassa on käsitelty työssä myöhemmin juuri suomalasten pk-yritysten näkökulmasta. Haastattelujen tuloksia on käytetty myös selventämään vihreiden periaatteiden vaikutusta suomalaisten pk-yritysten innovaatio- ja liiketoimintaan.
Resumo:
Systemic iron overload (IO) is considered a principal determinant in the clinical outcome of different forms of IO and in allogeneic hematopoietic stem cell transplantation (alloSCT). However, indirect markers for iron do not provide exact quantification of iron burden, and the evidence of iron-induced adverse effects in hematological diseases has not been established. Hepatic iron concentration (HIC) has been found to represent systemic IO, which can be quantified safely with magnetic resonance imaging (MRI), based on enhanced transverse relaxation. The iron measurement methods by MRI are evolving. The aims of this study were to implement and optimise the methodology of non-invasive iron measurement with MRI to assess the degree and the role of IO in the patients. An MRI-based HIC method (M-HIC) and a transverse relaxation rate (R2*) from M-HIC images were validated. Thereafter, a transverse relaxation rate (R2) from spin-echo imaging was calibrated for IO assessment. Two analysis methods, visual grading and rSI, for a rapid IO grading from in-phase and out-of-phase images were introduced. Additionally, clinical iron indicators were evaluated. The degree of hepatic and cardiac iron in our study patients and IO as a prognostic factor in patients undergoing alloSCT were explored. In vivo and in vitro validations indicated that M-HIC and R2* are both accurate in the quantification of liver iron. R2 was a reliable method for HIC quantification and covered a wider HIC range than M-HIC and R2*. The grading of IO was able to be performed rapidly with the visual grading and rSI methods. Transfusion load was more accurate than plasma ferritin in predicting transfusional IO. In patients with hematological disorders, the prevalence of hepatic IO was frequent, opposite to cardiac IO. Patients with myelodysplastic syndrome were found to be the most susceptible to IO. Pre-transplant IO predicted severe infections during the early post-transplant period, in contrast to the reduced risk of graft-versus-host disease. Iron-induced, poor transplantation results are most likely to be mediated by severe infections.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Esitys Suomen yliopistokirjastojen neuvoston sisällönkuvailun asiantuntijaverkoston, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston järjestämässä sisällönkuvailuseminaarissa 20.11.2014.