Leipä- ja maitomyymälät. Ylimmät vähittäismyyntihinnat voimassa marraskuun 22 päivästä 1941 alkaen

23 x 45 cm

Ylimmät vähittäismyyntihinnat voimassa 10 päivästä lokakuuta 1941 alkaen liikevaihtoveroineen

23 x 50 cm

Siirtotavaramyymälät. Ylimmät vähittäismyyntihinnat voimassa 5 päivästä heinäkuuta 1941 alkaen liikevaihtoveroineen ja kuljetuskustannuksineen

23 x 49 cm

Leipä- ja maitomyymälät. Ylimmät vähittäismyyntihinnat voimassa helmikuun 1 päivästä 1941

23 x 37 cm

Siirtotavaramyymälät. Ylimmät vähittäismyyntihinnat voimassa helmikuun 1 päivästä 1941 alkaen

24 x 51 cm

Matkailumajat hotellit ja ravintolat 1941

kuv., 10 x 22 cm

Turiststationer hotell och restauranger 1941

kuv., 10 x 22 cm

Hinnasto vuodelle 1941 Luetteloomme No 25 sekä lisäluetteloomme 1939

kuv., 19 x 26 cm

Tiivisteiden hinnasto 1941

21 x 27 cm

Volvo huset 1941

kuv., 22 x 29 cm

Panssarijoukkojen taktinen johtaminen jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941

Kesäkuun lopussa vuonna 1941 antoi Saksan Maavoimien Esikunta Päämajalle ehdotuksen Suomen armeijan päähyökkäyksen suuntaamisesta. Tätä tehtävää varten perustettiin Laatokan pohjoispuolelle Karjalan Armeija, jonka tehtävänä oli hyökkäyksellä saavuttaa Syväri. Hyökkäyksen edetessä Tuulosjoelle saakka, perustettiin eversti Ruben Laguksen komentaman 1. Jääkäriprikaatin ympärille Osasto Lagus. Tähän osastoon liitettiin myös Panssaripataljoona. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Osasto Laguksen taisteluosastojen komentajat johtivat heille alistettuja panssariyksiköitä jatkosodan hyökkäysvaiheessa. Aiemmat kokemukset taisteluista olivat talvisodasta, eikä sen taistelun lopputulos tehnyt oikeutta panssarijoukkojen nykytilalle. Välirauhan aikana olivat joukot keskittyneet omien aselajien koulutuksen kehittämiseen. Yhteistoimintaharjoituksia oli ollut muutamia, mutta niiden varaan ei kannattanut laskea. Hyökkäyksen nopea eteneminen pakotti johtajat omaksumaan käyttöön tulleen hyökkäystaktiikan varsin nopeasti. Sekä joukot, että kalusto joutuivat henkisten, fyysisten ja teknisten ongelmien eteen toteuttaessaan annettuja vaatimuksia ja käskyjä. Lisärasitteena toimivat pitkät johtamisyhteydet, huoltoyhteyksien epävarmuus, sekä tuntematon maasto. Taisteluosastojen komentajat olivat kokeneita sotilaita ja he olivat ehtineet saamaan havainnon vihollisen toimintatavoista jo ennen panssareiden mukaantuloa. Panssarimiehet puolestaan astuivat ensimmäistä kertaa taistelukentälle Tuulosjoen läpimurtohyökkäyksessä. Nyt heillä oli siis mahdollisuus lunastaa paikkansa yhtenä aselajina. Tämä tutkimus on asiakirjatutkimus ja menetelmänä on käytetty sisältöanalyysia. Keskeisimpinä lähteinä ovat Kansallisarkiston arkistot, joista mainittakoon Osasto Laguksen, Panssaripataljoonan, sekä näiden alajohtoportaiden materiaali.

Utkast till en geologisk karta öfver Spetsbergen : enligt iaktagelser under de svenska expeditionerna 1858, 1861 och 1864 / af C. W. Blomstrand, O. Torell och A. E. Nordenskiöld

1 kartta.