Muistoja Olympialaisista kisoista 1912 2 osa

Suom. muk. J. Alfred Tanner.

Diner à l'occasion de l-inauguration du Club de la Bourse : Helsingfors le 10 Février 1912 : [Ruokalista]

Musiikkiohjelma ja ruokalista.

I Brunnshuset. Fredagen den 1 (13) Juli 1855, H. K. M:t Enke-Keijsarinnan Alexandra Fedorownas höga födelsedag

Ilmoitus. Ruotsin- ja venäjänkielinen

I Brunnshuset. Fredagen den 22 Juli (3 Augusti) 1855, H. M. Kejsarinnan Maria Alexandrownas Höga namnsdag

Ilmoitus

Etablissement Brunnshuset Helsingfors. Musikprogram. Saison 1912.

Orkesterin ohjelmisto.

A. L. 9.12.1912 : Grand hotel Fennia, Helsingfors

Ruokalista

Grand Hôtel Fennia le 15 Février 1912 : Menu

Ruokalista

Esplanad Kapellet : Musikprogram = Musiikkiohjelma : 1912

Helsingin torvisoittokunnan konsertin ohjelma 15.5.1912

Finlands Djurskyddsförenings Verksamhet år 1912

14 x 21 cm

Olympialaiset kisat Tukholmassa 29 kesäk. - 22 heinäk. 1912

kuv., 14 x 22 cm

Olympialaiset kisat Tukholmassa 29 kesäk. - 22 heinäk. 1912

kuv., 14 x 22 cm

Epäsuora sodankäynti Itämeren alueen taisteluissa vuosina 1854-1855 : B.H. Liddell Hartin teorian sovellus Krimin sotaan

Tämä tutkimus on kokonaisuus, jossa käsitellään kahta sotahistorian alaan kuuluvaa aihetta, B.H. Liddell Hartin teoriaa epäsuoruudesta sodankäynnissä sekä Krimin sodan tapahtumia Itämerellä. Tavoitteenani on yhdistää ajankohtainen sotataidon tutkimus perinteiseen sotahistoriaan tavalla, joka hyödyttää molempia osa-alueita. Käytän historiallisia tapahtumia esimerkkinä kuvaamaan teoriaa käytännössä ja teoriaa selittämään sotatapahtumia uudella tavalla. Tutkimus on kaksiosainen: ensimmäisessä osassa esitellään Liddell Hartin teoria epäsuoruudesta sodankäynnissä ja toisessa osassa sitä sovelletaan analysoimalla Krimin sodan Itämeren alueen sotatoimia. Laivaston lähettäminen Itämerelle oli mielestäni ratkaisevin päätös, minkä liittoutuneet tekivät voittaakseen sodan. Laivaston toiminta osoittautui sodan kannalta monin tavoin merkittäväksi, sillä Krimin rintaman taistelut eivät tuoneet sotaan ratkaisua. Laivasto muodosti merkittävän maihinnousu-uhan rannikolla, sodan loppuvaiheessa uhka kohdistui Pietaria vastaan. Uhka sitoi Itämeren rannikolle suuria määriä venäläistä sotaväkeä, jota olisi muuten voitu käyttää Krimillä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että Krimin sodan Itämeren alueen toiminta oli perustaltaan epäsuoraa suurstrategian tasolla ja osaltaan myös strategian tasolla. Epäsuora vaikutus ei välttämättä ollut suunniteltua tai edes tietoista, epäsuora vaikutus voi tapahtua myös vahingossa.