Map detailing growth of settlement tracts by year 1925-1929

Digital image

Editorial of "International Journal of Critical Indigenous Studies Volume 3, Number 1, 2010"

The articles in this edition of the International Journal of Critical Indigenous Studies engage collectively with how different epistemologies and cultural values inform power relations in different locations, situations and contemporary contexts. As a group, these articles demonstrate, over varying facets, how meaning, communicative intent and interpretive effect are constitutive of power relations between Indigenous people and non Indigenous people. Jackie Grey discusses the labour of belonging as played out in a dispute over Indigenous fishing rights in a small New England town of Aquinnah, located on Noepe Island the traditional lands of the Wampanoag in the United States of America. She reveals the ways in which the jurisdiction of non Indigenous belonging operates discursively and materially to preclude Indigenous rights and self determination. Grey's analysis highlights the incommensurability of Indigenous and non Indigenous belonging that are played out in power relations born of colonisation.

Editorial of "International Journal of Critical Indigenous Studies Volume 3, Number 2, 2010"

In this of the International Journal of Critical Indigenous Studies, the articles reveal how competing economies of knowledge, capital and values are operationalised through colonising power within inter-subjective relations. Writing in the Australian context, Greg Blyton demonstrates how tobacco was used by colonists as a means of control and exchange in their relations with Indigenous people. He focuses on the Hunter region of New South Wales, Australia, in the early to mid-nineteenth century to reveal how colonists exchanged tobacco for food, safe passage and Indigenous services. Blyton suggests that these colonial practices enabled tobacco addiction to spread throughout the region, passing from one generation of Indigenous people to another. He asks us to consider the link between the colonial generation of Indigenous tobacco consumption and addiction, and Indigenous mortality rates today whereby twenty percent of deaths are attributed to smoking.

Mies, talli ja moottoripyörä : Etnografinen tutkimus Misfit MC:stä ja bikerkulttuurin eetoksesta

Tutkimuksen punaisena lankana kulkee kysymys siitä, millainen on bikerkulttuurin eetos? Miten se on syntynyt, miten sitä ylläpidetään ja miten Misfit MC:n jäsenet sitä tulkitsevat ja toteuttavat omassa elämässään? Tarkastelen eetosta kahdenlaisen aineiston valossa. i) Kenttätyöllä (vuosina 1995-1998 ja 2000-2001) kerätyn aineiston valossa tarkastelen yhtä pääkaupunkiseudulla toimivaa HD-moottoripyöräkerhoa, vuonna 1989 toimintansa aloittanutta Misfit MC:tä. Jäsenet kutsuvat kerhoaan useimmiten talliksi, joskus pajaksi, kerhoksi tai klubiksi. Puhuessaan tallista, miehet voivat viitata kerhorakennukseen ("tuut sä tallille?") mutta myös ryhmään ("meidän talli") ja sen olemassaoloon ajallisesti ja paikallisesti. Aloittaessani kenttätyön vuonna 1995 Misfit MC:n kuului kymmenen 25-30-vuotiasta miestä. ii) Kenttätyöllä kerätyn aineiston lisäksi käytän materiaalia, joka koostuu Harley-Davidson-moottoripyörän ympärille rakentuneen bikerkulttuurin historiasta ja kulttuurituotteista, kuten kertomuksista, elokuvista, musiikista, kuvataiteesta ja moottoripyörälehdistä. Aineiston avulla valotan bikerkulttuurin eetoksen syntyä, alkuvaiheita, leviämistä ja keskeisiä elementtejä. Lähdeaineiston monimuotoisuus ja runsaus palautuu kenttätyöhöni jolloin vakuutuin siitä, että tutkimusmatka bikerkulttuurin historiaan, perinteisiin ja median välittämiin (mieli)kuviin on välttämätöntä, sillä menneisyys ja Harrikkaan ajan kuluessa varastoituneet merkitykset vaikuttavat ja ovat vahvasti läsnä Misfit MC:n toiminnassa ja talliin kuuluvien miesten elämäntyylissä. Tutkimus etenee seuraavanlaisesti. Luku I on Johdanto. Luvussa II Etnografia käsittelen etnografisen tiedon luonnetta niin tutkimusasenteena kuin kenttätyön valossa. Pohdin kenttätyötä ja sen suhdetta etnografian kirjoittamiseen eli miten kenttätyöllä kerätty aineisto muuntuu etnografiseksi monografiaksi. Käsittelen myös kenttätyöni reunaehtoja, kuten tyttöystävyyden ja sukupuolen merkitystä, ja tarkastelen tutussa kulttuurissa tehdyn kenttätyön ominaispiirteitä. Reunaehtojen kuvailu toimii myös johdatuksena bikerkulttuuriin sellaisena kuin se ilmenee Misfit MC:n tallielämässä ja käytänteissä. Lopuksi pohdin "tiheän kuvauksen" mahdollisuuksia ja vaateita aineistoni puitteissa. Luvussa III Bikerkulttuurin eetosta kartoittamassa, kuvailen Harley-Davidson-moottoripyörän ympärille rakentuneen elämäntavan syntyä, levittäytymistä ja keskeisiä elementtejä. Tarkastelen media- ja populaarikulttuurisia tekstejä (elokuvien kertomat tarinat, musiikkikappaleiden sanoitukset ja HD- ja bikerlehtien artikkelit) ja kuvia (elokuvien audiovisuaaliset aspektit, kuvataide ja HD- ja bikerlehtien kuvitus), jotka ovat vaikuttaneet bikerkulttuurin eetokseen. Luvun keskeisiä - aineistosta nousevia ja miessukupuoleen vahvasti sidoksissa olevia - käsitteitä ovat biker, outlaw ja chopper, jotka ovat bikerkulttuurissa säilyneet alkuperäisessä muodossa maantieteellisestä tai kielialueesta riippumatta. Luvussa IV Misfit MC ja bikerkulttuurin eetos temaattinen painopiste siirtyy Suomeen ja Misfit MC:hen. Aluksi käyn läpi suomalaisen bikerkulttuurin muotoutumista ja ominaispiirteitä. Alkukappaleiden jälkeen keskityn Misfit MC:n jäsenten elämäntyylin sävyihin ja heidän käsityksiinsä bikerkulttuurin eetoksesta. Analyysin kiintopisteitä ovat Misfit MC:n jäsenten näkemys bikeriydestä ja tallitoiminnasta, miesten elämäntyylin moraaliset ja esteettiset sävyt, tallirakennus miesyhteisöllisyyttä ja bikerkulttuurin eetosta luovana ja ylläpitävänä sosiaalisena tilana ja Misfit MC miesten yhteisönä. Luvussa V Eetoksen ytimessä: mies ja Harley-Davidson keskityn bikerkulttuurin ytimeen: miehen ja Harley-Davidson-moottoripyörän väliseen suhteeseen. Luvun alussa esittelen ruotsalaisen yhteiskuntatieteilijä Lars Lagergrenin moottoripyörään soveltamaa työkalu - leikkikalu - toteemi - välittäjä -typologiaa ja tarkastelen moottoripyörän olemusta sukupuolittavana ja sukupuolittuvana artefaktina. Johdanto-osion jälkeen siirryn kuvailemaan Misfit MC:n jäsenten suhdetta Harley-Davidson-moottoripyörään. Lähestyn miesten ja moottoripyörien suhdetta kahden toiminnan - moottoripyörän kunnostamisen ja rakentamisen sekä moottoripyörällä ajamisen - kautta. Avainsanat: aineellinen kulttuuri, arvot, biker, bikerkulttuuri, chopper, eetos, elämäntapa, etnografia, Harley-Davidson-moottoripyörä, Harley-Davidson-moottoripyöräkerho, kenttätyö, maskuliinisuus, mieskulttuuri, mieskuva, moottoripyöräily, osakulttuurit, outlaw, populaarikulttuuri, sukupuoliroolit, yhteisöt

Complexity of collaborative work in residential aged care facilities: An analysis of information exchange for medication management

Information exchange (IE) is a critical component of the complex collaborative medication process in residential aged care facilities (RACFs). Designing information and communication technology (ICT) to support complex processes requires a profound understanding of the IE that underpins their execution. There is little existing research that investigates the complexity of IE in RACFs and its impact on ICT design. The aim of this study was thus to undertake an in-depth exploration of the IE process involved in medication management to identify its implications for the design of ICT. The study was undertaken at a large metropolitan facility in NSW, Australia. A total of three focus groups, eleven interviews and two observation sessions were conducted between July to August 2010. Process modelling was undertaken by translating the qualitative data via in-depth iterative inductive analysis. The findings highlight the complexity and collaborative nature of IE in RACF medication management. These models emphasize the need to: a) deal with temporal complexity; b) rely on an interdependent set of coordinative artefacts; and c) use synchronous communication channels for coordination. Taken together these are crucial aspects of the IE process in RACF medication management that need to be catered for when designing ICT in this critical area. This study provides important new evidence of the advantages of viewing process as a part of a system rather than as segregated tasks as a means of identifying the latent requirements for ICT design and that is able to support complex collaborative processes like medication management in RACFs. © 2012 IEEE.

Osteoporosis medication dispensing for older Australian women from 2002 to 2010: Influences of publications, guidelines, marketing activities and policy

Purpose Developments in anti-osteoporosis medications (AOMs) have led to changes in guidelines and policy, which, along with media and marketing strategies, have had an impact upon the prescribing of AOM. The aim was to examine patterns of AOM dispensing in older women (aged 76–81 years at baseline) from 2002 to 2010. Methods Administrative claims data were used to describe AOM dispensing in 4649 participants (born in 1921–1926 and still alive in 2011) in the Australian Longitudinal Study on Women's Health. The patterns were interpreted in the context of changes in guidelines, indications for subsidy, publications (scholarly and general media), and marketing activities. Results Total use of AOM increased from 134 DDD/1000/day in 2002 to 216 DDD/1000/day in 2007 but then decreased to 184 DDD/1000/day in 2010. Alendronate was the most commonly dispensed AOM but decreased from 2007, while use of risedronate (2002 onward), strontium ranelate (2007 onward) and zoledronic acid (2008 onward) increased. Etidronate and hormone replacement therapy (HRT) prescriptions gradually decreased over time. The decline in alendronate dispensing coincided with increases of other bisphosphonates and publicity about potential adverse effects of bisphosphonates, despite relaxing indications for bone density testing and subsidy for AOM. Conclusions Overall dispense of AOM from 2002 reached a peak in 2007 and thereafter declined despite increases in therapeutic options and improved subsidised access. The recent decline in overall AOM dispensing seems to be explained largely by negative publicity rather than specific changes in guidelines and policy.

Middle aged wasps mate through most of the year, without regard to body size, ovarian development and nestmateship: a laboratory study of the primitively eusocial wasp Ropalidia marginata

We studied the mating behaviour of the primi-tively eusocial wasp Ropalidia marginata and the factors that may influence sperm transfer. By introducing a male and a female R. marginata into ventilated transparent plastic boxes, we were able to observe mating behaviour, and it involved mounting and short or long conjugation of the wasps. Dissection of female wasps after the observation indicated that long conjugation is a good behavioural predictor of sperm transfer. This finding makes it possible to obtain mated females without dissecting them every time. We tested the effect of age, season, relatedness, body size and female's ovarian status on mating. Under laboratory conditions, mating success declined rapidly below and above the ages 5-20 days. Within this age range mating success was significantly low in December compared to other months tested. There was no nestmate discrimination, and there was no influence of male and female body size or of the ovarian state of the female on the probability of sperm transfer.

Brain and Spinal Cavernomas : Helsinki Experience

Cavernomas are rare neurovascular lesions, encountered in up to 10% of patients harboring vascular abnormalities of the CNS. Cavernomas consist of dilated thin-walled sinusoids or caverns covered by a single layer of endothelium. Due to advancements in neuroradiology, the number of cavernoma patients coming to be evaluated in neurosurgical practice is increasing. In the present work, we summarized our results on the treatment of cavernomas. Particular attention was paid to uncommon locations or insufficiently investigated cavernomas, including 1. Intraventricular cavernomas; 2. Multiple cavernomas; 3. Spinal cavernomas; and 4. Temporal lobe cavernomas. After analyzing the patient series with these lesions, we concluded that: 1. IVCs are characterized by a high tendency to cause repetitive hemorrhages in a short period of time after the first event. In most patients, hemorrhages were not life-threatening. Surgery is indicated when re-bleedings are frequent and the mass-effect causes progressive neurological deterioration. Modern microsurgical techniques allow safe removal of the IVC, but surgery on fourth ventricle cavernomas carries increased risk of postoperative cranial nerve deficits. 2. In MC cases, when the cavernoma bleeds or generates drug-resistant epilepsy, microsurgical removal of the symptomatic lesion is beneficial to patients. In our series, surgical removal of the most active cavernoma usually the biggest lesion with signs of recent hemorrhage - was safe and prevented further bleedings. Epilepsy outcome showed the effectiveness of active treatment of MCs. However, due to the remaining cavernomas, epileptogenic activity can persist postoperatively, frequently necessitating long-term use of antiepileptic drugs. 3. Spinal cavernomas can cause severe neurological deterioration due to low tolerance of the spinal cord to mass-effect with progressive myelopathy. When aggravated by extralesional massive hemorrhage, neurological decline is usually acute and requires immediate treatment. Microsurgical removal of a cavernoma is effective and safe, improving neurological deficits. Sensorimotor deficits and pain improved postoperatively at a high rate, whereas bladder dysfunction remained essentially unchanged, causing social discomfort to patients. 4. Microsurgical removal of temporal lobe cavernomas is beneficial for patents suffering from drug-resistant epilepsy. In our series, 69% of patients with this condition became seizure-free postoperatively. Duration of epilepsy did not correlate with seizure prognosis. The most frequent disabling symptom at follow-up was memory disorder, considered to be the result of a complex interplay between chronic epilepsy and possible damage to the temporal lobe during surgery.

Kevätviljojen siemenviljelyn jatkuvuus K- maatalouden sopimusviljelytiloilla 2010

Maisterin tutkielman tavoitteena oli kartoittaa kevätviljojen siemenviljelyn edellytyksiä Kmaatalouden sopimusviljelytiloilla. Erityisesti oltiin kiinnostuneita kansallisen siementuotantotuen poistumisen vaikutuksesta viljeltävien lajikkeiden lukumäärään ja viljelyaloihin. Tutkielman teoriaosassa tarkasteltiin viljojen siemenviljelyä, sen erityispiirteitä Suomessa ja siihen liittyvää lainsäädäntöä, asetuksia ja maatalouspolitiikkaa. Siemenviljelyä tarkasteltiin paitsi huoltovarmuuden näkökulmasta myös viljelyn taloudellisuuden näkökulmasta. Lisäksi esitettiin sertifioidun ja tilan oman siemenen käyttöön ja laajuuteen vaikuttavia tekijöitä ja siemenen sertifiointiprosessi. Tutkimuksen aineisto perustui maaliskuussa 2010 tehtyyn lomakekyselyyn, joka lähetettiin 119 K-maatalouden sopimussiemenviljelijälle. Kyselyyn vastasi 71 viljelijää, jolloin vastausprosentiksi muodostui 60. Tutkimusmenetelminä aineiston analysoinnissa käytettiin frekvenssijakaumia, keskiarvotestejä ja Kruskall-Wallisin testiä. Tutkimustulosten mukaan kansallisen siementuotannon tuen poistuminen vuoden 2011 alussa ei näyttänyt vaikuttavan siemenviljelyn jatkuvuuteen tai jatkohalukkuuteen. Siementuotannon tukea pidettiin varsin alhaisena, joten sen vaikutus viljelyyn osoittautui vähäiseksi. Huomattavasti enemmän siemenviljelyyn näytti vaikuttavan yleinen maatalouden ja etenkin viljanviljelyn alhainen kannattavuus. Siemenviljelijät katsoivat, etteivät esimerkiksi siementuotannon tuki tai tuen poistuminen korvaa riittävästi tuotannosta aiheutunutta lisätyötä. Toisaalta harva siemenviljelijä aikoi lopettaa tuotannon, vaikka pitivät viljanviljelyä huonosti kannattavana. Tällaiseen näkemykseen saattoi olla syynä se, että viljelijöillä oli siemententuotantoon soveltuva kalusto, ammattitaito ja rutiini tuotantoon. Tutkimukseen osallistuneet viljelijät katsoivat lisäksi, että oma maatila soveltui erittäin hyvin siemententuotantoon. Suurimpana uhkana siementuotannolle kyselyyn vastanneet viljelijät pitivät hukkakauraa omilla tai naapureidensa pelloilla.

Maaseutupolitiikan YTR. Itsearviointitutkimus 2010

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on pääosin poliittis-hallinnollisessa tilassa toimiva, uusi verkostomainen hallintasommitelma, jossa on mukana myös hallinnon ulkopuolisia toimijoita ja tahoja. Kokonaisuutta nimitetään tässä YTR-verkostoksi. Itsearvioinnin tarkoituksena oli argumentoida esiin YTR-verkoston toiminnan kriittiset kohdat. Arviointitutkimuksesta vastasi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja sen toteutti 25.8. – 31.12.2010 välisenä aikana tutkimusjohtaja, dosentti Torsti Hyyryläinen. Itsearviointiin osallistui valtioneuvoston viisivuotiseksi toimikaudeksi (2008-2013) nimeämän maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän jäseniä ja varajäseniä. Kokoavana tuloksena esitetään seuraava analyysi: 1. YTR-verkoston tiedollinen kapasiteetti on vahva. 2. YTR-verkostolla on potentiaalisesti laajat suhderesurssit mutta ne ovat alihyödynnettyjä. 3. YTR-verkostolla on mobilisoitikapasiteettia mutta sen omat voimavarat ovat niukat. YTR-verkostolla on ollut keskeinen rooli maaseutupolitiikan muotoutumisessa ja kehittymisessä. Keskustelu maaseudun kehittämistä olisi Suomessa ollut oleellisesti vähäisempää, heikommin jäsenneltyä ja tietopääomaltaan suppeampaa ilman YTR-verkostoa. Verkostossa on monialaista asiantuntemusta, jonka perusteella se on kyennyt vastaamaan laajoihin maaseutupoliittisiin kommunikaatiotarpeisiin. Tästä yhtenä esimerkkinä on maaseutupoliittisen selonteon perusteellinen valmistelu ja monivaiheinen käsittely eduskunnassa vuonna 2010. Verkostosuhteiden hallinnan kehittäminen nousee arvioinnissa tärkeimmäksi YTR-verkoston toimintakyvyn, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittämisen painopisteeksi. Verkosto näyttää saavuttaneen tärkeän kehitysvaiheen, josta ei päästä eteenpäin ilman sen kysymyksen pohdintaa, miten YTR-verkoston suhdekapasiteettia, eli suhteita keskeisiin sidosryhmiin voitaisiin kehittää. Valta on YTR-verkostossa komplisoiduinta ja ongelmallisinta juuri suhderesurssien alueilla. Se kiteytyy kysymykseen poliittisesta valmistelu- ja päätösvallasta, eli kenellä on legitiimi asema toisaalta muotoilla poliittiseen päätöksentekoon etenevät aloitteet ja lopulta tehdä poliittisesti sitovia päätöksiä koskien maaseutua ja sen kehittämistä. Medioiden vaikutusvallan huomioiminen on entistä tärkeämpää. Niiden suuntaan vahvemmin kommunikoimalla YTR-verkosto voi tulevaisuudessa lisätä vaikutusvaltaansa. Toistaiseksi lähes täysin käyttämätön potentiaali on sosiaalisen median verkostoissa, joihin YTR:n säikeet eivät vielä juurikaan ulotu. Suhdepääomassa on siis YTR:n voima ja samalla sen heikkous. Tämä johtopäätös on merkittävä erityisesti valtioneuvoston asettaman yhteistyöryhmän itsensä kannalta. Yhteistyöryhmän tulisi itse vapautua komiteamaisista työtavoista ja kehittää niitä monimuotoisemmiksi. Paikallaan on myös kysyä: mitä yhteistyöryhmän jäsenet ja jäsenyhteisöt ovat valmiita tekemään YTR:n suhderesurssien kehittämiseksi?

Kokoomus ja kommunismin uhka. Puolueen antikommunismi vuoden 1929 eduskuntavaalitaistossa.

Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selventää Kansallisen Kokoomuspuolueen kommunisminvastaisuutta 1920-luvulla, tarkemmin ottaen vuoden 1929 eduskuntavaalikamppailussa. Tutkimuskysymykseni liittyvät puolueen identiteetin ja kommunisminvastaisuuden yhteyteen: miten kokoomuspuolueen suhtautuminen kommunismiin kytkeytyi, yhtäältä, oman porvarillisen poliittis-kansallisen identiteetin puolustamiseen, ja toisaalta, vuonna 1929 vallitseviin poliittisiin oloihin, jolloin muun muassa parlamentaarinen järjestelmä herätti laajaa epäluottamusta, kokoomus ajautui sisäiseen kriisiin ja kommunistien kumoustavoite korostui suomalaisessa julkisuudessa? Etsimällä vastauksia näihin kysymyksiin pyrin selittämään mistä osakokonaisuuksista antikommunismi koostui, miten uhkaa muokattiin ja perusteltiin. Mielestäni tärkeää ja mielenkiintoista on miettiä, kuinka kommunisminvastaisuus ilmeni ikään kuin vastauksena muihin yhteiskunnallis-poliittisiin ongelmiin ja turhautumiin. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys perustuu toiseuden ja viholliskuvien tutkimukseen, koska toiseuden merkitys identiteetin kehittymiselle on kiistaton. Tähän liittyvän kirjallisuuden lisäksi olen käyttänyt lähteinäni tutkimuskirjallisuutta, sanomalehtiä ja julkaisemattomia arkistolähteitä. Tutkimukseni aatehistoriallisen luonteen vuoksi ensisijainen alkuperäislähteeni on julkaistu materiaali – vaalijulkaisut ja kokoomuslehdistö – jonka avulla olen pyrkinyt analysoimaan puolueen suhtautumista kommunismiin ja sen vaikutusta puolueen identiteetille. Metodini on historiallis-kvalitatiivinen, joka tarkoittaa sitä, että pyrin samaan aikaan huomioimaan sekä puolueen julkisuuskuvan että sen toiminnan kulisseissa. Tämä edellyttää huomion kohdistamista sekä julkaistuun että julkaisemattomaan lähdeaineistoon. Julkaistuun materiaaliin kohdistuneen analyysin pohjalta on mahdollista päätellä, että kokoomus halusi luoda itsestään kuvan jyrkästi kommunisminvastaisena puolueena. Toiseus-analyysin perusteella voidaan sanoa, että kommunismi oli puolueen selvä toinen. Julkisuuskuva ei kuitenkaan välttämättä vastannut puolueen todellisia käsityksiä kommunismista ja sen pohjalle muodostetusta viholliskuvasta. Antikommunismi ja viholliskuvan vahvistaminen palvelivat myös muita päämääriä, joista merkittävimmät liittyivät katkenneen kokoomuksen yhtenäisyyden pönkittämiseen ja huomion kääntämiseen pois muista vuonna 1929 esiin työntyneistä ongelmista. Kommunismin muodostamaa uhkaa Suomen kansalliselle olemassaololle pyrittiin perustelemaan monelta eri kantilta. Kommunismin nähtiin rapauttavan kristillisen moraalin ja siveellisyyden, lisäävän yhteiskunnallisia levottomuuksia, heikentävän parlamentarismia sekä vaarantavan Suomen sotilaallisen turvallisuuden ja pyhäksi koetun etuvartiotehtävän. Antikommunismi yhdistyi läheisesti myös ideologisen venäläisvastaisuuden ääri-ilmiöön, ryssävihaan. Näihin eri ilmiöihin liittyvä "antikommunistinen diskurssi" oli siis yksi niistä perustoista, jonka päällä kokoomuksen poliittis-kansallinen identiteetti kehittyi 1920-luvun mittaan. Kevätkesän 1929 tuomien, lähes ylitsepääsemättömien vaikeuksien myötä antikommunistisen diskurssin merkitys kasvoi entisestään ja loi pohjan puolueen suhtautumiselle lapualaisvuosiin.

Kelan hoitama sosiaaliturva vuonna 2010

Kelan hoitama sosiaaliturva vuonna 2010