[War es ein Traum?]

Soitinnus: lauluääni (tenori), orkesteri.

Letters from the War of Ecosystems – An Analysis of Independent Software Vendors in Mobile Application Marketplaces

The recent emergence of a new generation of mobile application marketplaces has changed the business in the mobile ecosystems. The marketplaces have gathered over a million applications by hundreds of thousands of application developers and publishers. Thus, software ecosystems—consisting of developers, consumers and the orchestrator—have emerged as a part of the mobile ecosystem. This dissertation addresses the new challenges faced by mobile application developers in the new ecosystems through empirical methods. By using the theories of two-sided markets and business ecosystems as the basis, the thesis assesses monetization and value creation in the market as well as the impact of electronic Word-of-Mouth (eWOM) and developer multihoming— i. e. contributing for more than one platform—in the ecosystems. The data for the study was collected with web crawling from the three biggest marketplaces: Apple App Store, Google Play and Windows Phone Store. The dissertation consists of six individual articles. The results of the studies show a gap in monetization among the studied applications, while a majority of applications are produced by small or micro-enterprises. The study finds only weak support for the impact of eWOM on the sales of an application in the studied ecosystem. Finally, the study reveals a clear difference in the multi-homing rates between the top application developers and the rest. This has, as discussed in the thesis, an impact on the future market analyses—it seems that the smart device market can sustain several parallel application marketplaces.

The long, small war : kokemukset epäsymmetrisestä sodasta Irakissa vuosina 2003–2008

Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, miten epäsymmetrinen sodankäynti Irakissa vuosina 2003–2008 vaikutti Yhdysvaltain armeijaan ja merijalkaväkeen. Päätutkimuskysymykseen vas-tataan selvittämällä historian kokemuksien vaikutus siihen miten Irakin sotaan valmistauduttiin. Tarkoituksena on myös selvittää miten epäsymmetrinen sota ilmeni vuosien kuluessa ja miten amerikkalaiset kehittivät varusteita, koulutusta, organisaatioita ja doktriiniaan sodan kuluessa. Lähdeaineistona on käytetty englanninkielistä kirjallisuutta. Suurin osa aineistosta on operaati-oon osallistuneiden sotilaiden ja siviilien kirjoittamia. He ovat kirjoittaneet joko omien koke-muksien pohjalta tai sitten teoksissa on haastateltu tapahtumia todistaneita avainhenkilöitä. Li-säksi on käytetty sotilasammatillisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita, asevoimien ohjesääntöjä ja eri puolustushallinnon sekä riippumattomien tutkimuslaitoksien tekemiä raportteja. Opinnäyt-teiden osuus on vähäinen ja haastatteluja ei ole käytetty. Tutkimusmenetelmä on aineistoanalyy-siin perustuva kirjallisuustutkimus. Työssä korostuu lähdekritiikki ja lähteiden vertailu, koska ajoittain lähteissä esitetyt tiedot ovat kirjoittajien omia näkemyksiä historiallisista tapahtumista. Vuonna 2003 alkanut Irakin sota kehittyi vuosia kestäneeksi taisteluksi epäsymmetrisesti toimi-vaa vihollista vastaan. Irakin sodan kynnyksellä operaation suunnittelussa ei huomioitu hyökkä-yksen jälkeistä vakauttamisvaihetta riittävällä tarkkuudella. Seurauksena oli se että Irakin ajau-tumista sekasortoon Baghdadin valtauksen jälkeen ei voitu estää. Liittouman päätös lakkauttaa Irakin omat turvallisuuskoneistot vaikeutti tilannetta entisestään. Vuoden 2003 lopulla Irak oli ajautumassa etnisten ja uskonnollisten ristiriitojen vaikuttamaan kumoukselliseen sotaan. Seu-raavat vuodet Yhdysvallat pyrki viholliskeskeisellä strategialla kukistamaan epäsymmetrisesti toimivat kumoukselliset taistelijat. Keskeisinä tutkielman havaintoina on, että Yhdysvalloilla on paljon kokemusta epäsymmetri-sestä sodankäynnistä. Historian kokemuksista johtuvien asenteiden ja vuonna 2003 vaikuttaneen poliittisen ilmapiirin vuoksi Irakin sodan miehitysvaihetta ei suunniteltu kunnolla. Yhtenäisen strategian puute aiheutti ongelmia sodan alkuvuosina. Tänäkin aikana osa joukoista toteutti on-nistuneesti vastakumouksellisen sodan operaatioita, jotka vaikuttivat uuden doktriinin syntyyn. Doktriinin avaintekijä oli uusi ohjesääntö FM 3-24, jonka opit olivat keskeisessä asemassa vuonna 2007 alkaneissa operaatioissa. Näiden operaatioiden menestyksen taustalla oli monia tekijöitä, mutta myös amerikkalaisten uudenlainen ymmärrys siitä miten taistella epäsymmetri-sesti toimivaa vihollista vastaan. Sotakokemukset synnyttivät uusia varusteita, koulutusta ja organisaatiomuutoksia. Suurin vaikutus on kuitenkin siinä, miten vuoteen 2008 mennessä epä-tavanomaisen sodankäynnin merkitys asevoimien tehtävissä oli noussut aiempaa tärkeämmäksi.

"Daily Mail" map of the war in China

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Vaikea vaikuttaminen : meriliikenteen katkeamattomuus tankkerisodassa

Vuonna 1980 Irak hyökkäsi Iraniin juuttuen nopeasti kulutussotaan. Vuonna 1984 Irak päätti pakottaa Iranin rauhanneuvotteluihin iskemällä sen öljyn merikuljetuksia vastaan ilmasta laukaistuilla Exocet-meritorjuntaohjuksilla. Iran vastasi Irakin hyökkäyksiin kostoisku-periaatteella. Vuosina 1984–1986 Iran käytti hyökkäyksiinsä pääasiassa ilmasta ammuttuja kevyitä ohjuksia. Vuosina 1987–1988 Iran siirtyi iskemään pääasiassa Vallankumouskaartin eli Pasdaranin venejoukoilla. Useat nopeat pienveneet tulittivat kauppa-aluksia konetuliaseilla, singoilla sekä raketinheittimillä. Molemmat osapuolet käyttivät myös hyökkäyksellistä miinoittamista. Näitä vuosien 1984–1988 merisotatoimia kutsutaan tankkerisodaksi. Nimensä mukaisesti kohteena olivat erityisesti kauppalaivastojen tankkerit. Irakin ja Iranin sota päättyi ratkaisemattomana neuvotteluihin vuonna 1988. Tutkimus on lähestymistavaltaan teoreettinen ja aineistopohjainen sekä otteeltaan kvalitatii-vinen. Metodologisesti tämä tutkimus on hermeneuttiseen tulkintaan perustuva kirjallisuus-tutkimus. Tärkeimmät kirjalliset lähteet ovat Martin S. Naviaksen ja E. R. Hootonin tutki-mus Tanker Wars: The assault on merchant shipping during the Iran-Iraq crisis, 1980-1988 sekä Nadia El-Sayed Shazlyn tutkimus The Gulf Tanker War: Iran and Iraq´s Maritime Swordplay. Tärkeimpinä tukevina lähteinä ovat Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) ja Institute of Shipping Economics and Logisticsin (ISL) vuosikirjat. Lisäksi on käytetty useita muita kirjallisia ja tilastollisia lähteitä. Tutkimuksessa havaittiin, että kumpikaan osapuoli ei pyrkinyt vihollisen meriliikenteen absoluuttiseen katkaisemiseen eikä olisi siihen myöskään kyennyt. Irak pyrki riittävään vaikutukseen aiheuttaakseen strategisia taloudellisia tappioita Iranille. Iran pyrki kostoiskuillaan lopettamaan Irakin hyökkäykset merellä sekä pelottelemaan sen tukijoita. Irak saavutti tavoitteensa osittain, Iran ei. Molemmilla vaikutuksen saavuttamista heikensivät asejärjestelmien ja tilannekuvan riittämättömyys. Tutkimus osoittaa, että meriliikenne ja sen katkaiseminen ovat epämääräisiä käsitteitä, jotka tulee määritellä tapauskohtaisesti. Ilma-alus meritorjuntaohjuksen lavettina on yllätyksellinen ja ketterä. Sen kyky tilannekuvan luomiseen ja maalien tunnistamiseen on kuitenkin rajallinen eikä yksittäinen meritorjuntaohjus lähtökohtaisesti pysty tuhoamaan suurta kauppalaivaa. Heikko ilmapuolustuskyky tekee taistelualuksista käytännössä toimintakyvyttömiä. Kehittämällä luovia ja epätavanomaisia taktiikoita ja asejärjestelmiä heikossakin asemassa oleva osapuoli kykenee jatkamaan toimintaansa. Tappioiden sietäminen sekä korkea pelastusvalmius ovat myös merkittävä osa meriliikenteen suojausta.