Yrittäjyyskasvatusta suomalaiseen opettajankoulutukseen ja opetukseen! YVI-hankkeen hedelmiä vuosilta 2010 –2014

Yrittäjyyskasvatuksen toteutusta opetuksessa ja koulutuksessa on edistetty 2000-luvulla mm. hanketyöskentelyn kautta. Turun yliopiston Turun normaalikoulun koordinoimassa valtakunnallisessa YVIhankkeessa (2010–14) keskityttiin yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen ammatillisessa ja yleissivistävässä opettajankoulutuksessa. Harvinaislaatuisen laajaan hankkeeseen osallistui yli kolmekymmentä kumppaniorganisaatiota ympäri Suomen. Tässä julkaisussa YVI-hankkeen toimijat kertovat yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä sekä käsittelevät yrittäjyyskasvatuksen teemoja ja toteutumista eri toimintaympäristöissä. Artikkelit tarjoavat niin tieteelliseen tutkimukseen kuin käytännön kokemukseen perustuvaa tietoa. Jokaisen artikkelin tärkein anti on koottu artikkelin loppuun huoneentauluksi, helpottamaan nopeaa tutustumista aihepiiriin. Julkaisu on suunnattu opettajille, opettajankouluttajille ja opiskelijoille, opetus- ja koulutusorganisaatioiden johdolle ja päättäjille eri tahoilla – sekä kaikille, joita yrittäjyyskasvatus ja opetuksen ja koulutuksen järjestelmällinen kehittäminen kiinnostavat.

Leino, Eino

Eino Leino eg. Armas Einar Leopold Lönnbohm f. 6.7.1878 på Hövelö gård i Paltamo d. 10.1.1926 i Nuppulinna, Tusby Som diktare representerar Eino Leino den nationella nyromantiken, och hans lyrik har blivit gemensam egendom bland finländarna. Finsk folkdiktning och europeiska litterära strömningar möts framför allt i hans två samlingar av Helkavirsiä (sv. Helkasånger) från 1903 och 1916. I dem smälter en ny, levande bildlighet ihop med en mytisk värld, som bottnar i folkdiktningen. Från år 1906 skriver Leino även prosa. Hans trilogi från ofärdsåren, bestående av romanerna Tuomas Vitikka, Jaana Rönty och Olli Suurpää (utgivna mellan 1906 och 1908), representerar ett brytningsskede i skildringen av folket. i sin dramatik behandlar Leino framför allt historiska ämnen. I sin tid blev Leino även känd som självständig essäist, teater- och litteraturkritiker samt politisk kåsör. http://www.blf.fi/artikel.php?id=2833 http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2833/

Keski-Suomen ELY-keskuksen kanta-, seutu- ja yhdystieverkon merkitsevyysluokitus : Poikkileikkaus vuoden 2014 tilanteesta

Työssä tarkastellaan Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen kaikkien kanta-, seutu- ja yhdysteiden merkittävyyttä tieosittain. Tarkasteltava tieverkko jaettiin kahteen osaan: vähäliikenteisiin ja keskivilkkaisiin teihin. Tien toiminnallinen luokka ei vaikuta jaotteluun. Seutu- ja yhdystieverkon tiejaksot, joiden KVL on alle 500 ajon./vrk, kuuluvat vähäliikenteiseen tieverkkoon ja tiet, joiden KVL on vähintään 500 ajon./vrk, kuuluvat keskivilkkaaseen tieverkkoon. Lisäksi työn alussa päätettiin, että kaikki kantatiet sekä kuntakeskuksien väliset seututiet sisällytetään keskivilkkaaseen tieverkkoon, vaikka asetettu liikennemääräraja ei täyttyisi. Tarkasteltavan tieverkon kokonaispituudeksi muotoutui näin ollen 4 660 kilometriä. Merkitsevyysluokitus jakaantuu kolmeen pääluokkaan ja niihin sisältyviin yksittäisiin merkitsevyystekijöihin. Pääluokka 1 sisältää säännöllisen henkilöliikenteen, pääluokka 2 säännöllisen tavaraliikenteen ja pääluokka 3 muita tekijöitä. Koska vähäliikenteinen ja keskivilkas tieverkko eroavat merkityksellisesti ja liikenteellisesti toisistaan, laadittiin niille kunkin pääluokan osalta omat erilliset merkitsevyystekijänsä. Pääpiirteissään luokitus on molemmilla samansuuntainen, mutta eroja syntyy merkitsevyystekijöiden erilaisista painotuksista ja pääluokkien alla tarkasteltavista merkitsevyystekijöistä. Päätettyjen merkitsevyysluokkien, niiden pisteiden ja painoarvojen perusteella kullekin tieosuudelle laskettiin merkitsevyyspisteiden summa. Merkitsevyyspisteiden perusteella tieosat jaettiin neljään eri luokkaan, joista luokka 1 on merkittävin ja luokka 4 vähiten merkittävä. Merkitsevyysluokitukset toimivat apuna niin sanotun alemman tieverkon hankkeiden priorisoinnissa ja tienpidon ohjelmoinnissa. Työssä laaditun tietokannan avulla voidaan tehdä lisäanalyysejä esimerkiksi silloin, kun halutaan asettaa tiet parantamisen osalta kiireellisyysjärjestykseen. Merkitsevyysluokituksia voidaan hyödyntää esimerkiksi hoito- ja soratieluokituksissa, päällystettyjen teiden ylläpitoluokituksessa, rakenteen parantamishankkeiden priorisoinnissa, täsmähoitokohteita määritettäessä ja tien hallinnollisen luokituksen muutoksissa. Merkitsevyysluokitukset toimivat myös apuvälineenä sidosryhmien, kuten esimerkiksi maakuntaliittojen ja kuntien, kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Tietokantaan on rakennettu myös herkkyystarkasteluosio. Muuttamalla minkä tahansa merkitsevyystekijän pistearvoa tai pääluokkien painotusta, muuttaa tietokanta jokaisen tieosan sijoitusta automaattisesti. Uusi sija samoin kuin sijamuutos näkyvät alkuperäisen sijoituksen vieressä, jolloin jokaisen tietokantaa käyttävän on helppo ja havainnollista tehdä haluamiaan herkkyystarkasteluja. Herkkyystarkastelun avulla voi myös reaaliajassa nähdä pisteytyksessä tapahtuvan muutoksen vaikutuksen luokituksen jakaumaan. Työkalu laskee automaattisesti luokituksen ja näyttää merkitsevyysluokkien kilometri- ja tieosajakauman.

Storskarven Phalacrocorax carbo sinensis vid den österbottniska kusten

Den snabba tillväxten av häckande storskarv (underarten Phalacrocorax carbo sinensis) i Finland och även i Österbotten har orsakat konflikter för fiske och rekreation, speciellt i de områden där skarven häckar. År 2014 häckade drygt 20 000 par Storskarvar i Finland och knappt 10 % av dessa, eller 1 980 par i Österbotten. Storskarven hör till de fredade fågelarterna. Det är möjligt att ansöka om undantag från fredningen, om den fredade arten anses orsaka allvarlig skada. Regler som styr förvaltningen av skarv bygger på EU:s fågeldirektiv och nationell lagstiftning samt vägledningsdokument för hur dessa bör tolkas vid handläggning om undantag från fred-ning. I områden där skarvkolonierna vuxit sig stora har lokala intressenter för fiske och markägo ansökt om undantag från fridlysning enligt NvL 39 §. Enligt besvär som inlämnats mot besluten om undantag från fridlysning samt prövning i högre rättsinstans, har sådan allvarlig skada, som enligt fågeldirektivet möjliggör undantag, inte kunnat påvisas. ERUF-projektet ”Storskarven vid den österbottniska kusten” möjliggjorde en omfattande inventering av skarvbeståndet och dess ungpro-duktion, samt en utredning om skarvens inverkan på fisket med hjälp av enkäter och fångststatistik. För att komplettera utredningarna och kunskapsunderlaget inbjöds även sakkunniga att föreläsa för styrgruppen för projektet. En bättre växelverkan och kommunikation mellan olika intressegrupper har uppnåtts i och med projektet. Projektet har medgett en öppen dialog mellan representanter för lokala intresseföreningar och tjänstemän för myndigheterna. Trots olika värderingar och åsikter har de olika intressenterna en gemensam kunskapsbas att utgå ifrån. I rapporten konstateras att det i nuläget saknas sådana kriterier som enligt nuvarande lagstiftning skulle medge en reglering av skarvbeståndet vid den Österbottniska kusten. De skador som rapporterats på fisket skulle kräva bättre dokumentation och tilläggsutredningar, alternativt borde kriterierna i lagstiftningen omformuleras. Under projektets gång har det också framkommit att skarven inte enbart anses påverka fisket utan att acceptansen av skarvens närvaro också har en social di-mension. I rapporten har sammanställts en vision om ett skarvbestånd med möjligast små skade-effekter. Biologiska faktorer som styr beståndets tillväxt samt metoder för att förhindra skador på fisket presenteras. Styrgruppen har även sammanställt förslag på åtgärder på regional, nationell och EU nivå.

Porin yliopistokeskuksesta luovilta aloilta vuosina 2007-2013 valmistuneiden filosofian maistereiden työelämään sijoittuminen

Porin yliopistokeskuksen toimeksiannosta selvitettiin luovilta aloilta valmistuneiden maistereiden työelämään sijoittumista. Luovat alat määriteltiin tarkoittamaan Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta vuosina 2007–2013 valmistuneita filosofian maistereita. Kyselyn keskeisimmät tulokset ovat seuraavat: - Koulutusohjelmasta valmistui 117 henkilöä. Digitaalista kulttuuria pääaineenaan oli lukenut 29, kulttuuriperinnön tutkimusta 56 ja maisemantutkimusta 31. Kulttuurien tutkimusta oli lukenut 3 ja historiantutkimusta 3. - Kysely pystyttiin lähettämään 108 henkilölle. Sähköiseen kyselyyn saatiin 51 vastausta (vastausprosentti 47,2 prosenttia). Vastaajista 18 oli valmistunut digitaalisen kulttuurin oppiaineesta, 19 kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineesta ja 14 maisemantutkimuksen oppiaineesta. - Luovien alojen maistereista 76 prosenttia oli työsuhteessa. Työttömänä työnhakijana tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli 16 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella kahdeksan prosenttia maistereista. - Maisterit työllistyivät asiantuntija- ja toimihenkilötehtäviin kuntasektorille, yrityksiin sekä järjestöihin ja säätiöihin. - Kyselyhetken työ ja yliopistokoulutus vastasivat toisiaan vähintään jossain määrin peräti 93 prosentilla. - Korkeakoulututkinto oli 56 prosentilla maistereista edellytyksenä nykyiseen työhön. - Vakituisessa työssä oli 39 prosenttia ja määräaikaisessa työssä 25 prosenttia maistereista. Määräaikaisia työsuhteita oli suhteessa eniten järjestöjen ja säätiöiden palveluksessa olevilla. - Suuri osa maistereista oli tyytyväinen tutkinnon antamiin työelämävalmiuksiin. - Etenkin oman alan työssä olevat vastaajat kokivat, että työtä on liikaa ja työ on henkisesti liian kuormittavaa. - Luovien alojen maisterit suhtautuivat kriittisesti oman alansa työllistämismahdollisuuksiin Satakunnassa. Vain 19 prosenttia maistereista piti kohtuullisina mahdollisuuksia työllistyä koulutusta vastaavaan työhön.

Tuoteväärennösten vaikutus luksusbrändien asiakaslähtöiseen brändipääomaan

Luksusbrändien suosio on viime vuosina kasvanut, mikä yhdessä luksustuotteiden rajoitetun saatavuuden kanssa on omalta osaltaan johtanut myös luksusbrändeistä valmistettavien tuoteväärennösten tarjonnan lisääntymiseen. Yleistyessään väärennöksistä on tullut potentiaalinen uhka luksusbrändien ainutlaatuiselle imagolle. Väärennösten vaikutuksista luksusbrändeihin on kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten tuoteväärennökset vaikuttavat luksusbrändien asiakaslähtöiseen brändipääomaan. Luksusbrändien asiakaslähtöisen brändipääoman muodostumisen lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kuluttajien aiemman ostokäyttäytymisen vaikutuksia kuluttajien suhtautumiseen tuoteväärennöksiä kohtaan sekä kuluttajien väärennöksiin suhtautumisen vaikutuksia luksusbrändien asiakaslähtöisen brändipääoman eri osa-alueisiin. Tutkimuksessa luksusbrändien asiakaslähtöisen brändipääoman todettiin muodostuvan bränditietoisuudesta, brändiin liittyvistä mielikuvista, brändin koetusta laadusta sekä brändiuskollisuudesta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin lähettämällä kyselylomake sähköisessä muodossa Turun yliopiston opiskelijoista muodostuvalle otokselle. Aineistolle suoritetun varianssianalyysin perusteella havaittiin, että väärennettyjä luksustuotteita aiemmin omistaneet kuluttajat suhtautuvat tuoteväärennöksiin muita kuluttajia positiivisemmin. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös, että väärennöksiin kaikista positiivisimminkin suhtautuneiden vastaajien suhtautuminen tuoteväärennöksiin oli keskimäärin negatiivista. Lisäksi aineistolle suoritettujen regressioanalyysien perusteella voitiin todeta, että luksusbrändien bränditietoisuus, brändiin liittyvät mielikuvat sekä koettu laatu ovat sitä positiivisempia, mitä negatiivisempaa kuluttajien suhtautuminen tuoteväärennöksiin on. Kuluttajien suhtautumisella tuoteväärennöksiin ei todettu olevan vaikutusta luksusbrändien asiakkaiden brändiuskollisuuteen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuluttajat suhtautuvat yleisesti negatiivisesti tuoteväärennöksiin, mutta väärennösten omistaminen muuttaa tätä suhtautumista hieman positiivisemmaksi. Koska negatiivisen väärennöksiin suhtautumisen havaittiin tämän tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttavan useimpiin brändipääoman osa-alueisiin positiivisesti, ei väärennöksillä voitu todeta olevan negatiivista vaikutusta luksusbrändien asiakaslähtöiseen brändipääomaan. Kuluttajien suhtautuessa tuoteväärennöksiin negatiivisesti luksusbrändien brändipääoma voi päinvastoin muuttua positiivisemmaksi.

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila 2014

Vuosi 2014 oli poikkeuksellisen lämmin ja hydrologisilta olosuhteiltaan erikoinen. Vuosi oli Suomessa toiseksi lämpimin vuodesta 1900 alkaneen mittaushistorian aikana. Helsingin Kaisaniemessä vuoden keskilämpötila oli 1,4 astetta tavanomaista korkeampi. Talvi oli lyhyt, lauha ja vähäluminen. Kevättulvat jäivätkin väliin monissa etelärannikon vesistöissä. Suurimmat virtaamat jokivesistöissä mitattiin vuoden alussa ja vuoden lopussa. Jokien kuljettamat ainemäärät olivat vuonna 2014 pienempiä kuin muutamana aiempana vuonna hydrologisista oloista johtuen. Järvien happitilanne lopputalvella 2014 oli hyvä aiempiin vuosiin verrattuna johtuen lauhasta talvesta ja lyhyestä jääpeitekaudesta. Kesäaikainen klorofyllipitoisuus oli järvissä keskimäärin suurempi kuin aikaisempina vuosina. Uudenmaan rannikkomerialueella ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Merialue on edelleen rehevöitynyt ja pohjien happitilanne on monin paikoin heikko. Sinilevätilanne oli kesällä 2014 sisävesillä melko rauhallinen. Lounaisilla merialueilla havaittiin poikkeuksellisen voimakkaita sinileväkukintoja. Tässä raportissa on käsitelty vain pientä osaa Uudenmaan ELY-keskuksen vesistöseurantojen tuloksista. Kaikki alueen järvien, jokien ja rannikkovesien veden laadun seurantatulokset löytyvät internetistä osoitteesta: www.ymparisto.fi/oiva Tietopalvelun käyttö on maksutonta, mutta se vaatii rekisteröitymisen. Rekisteristä löytyy mm. vedenlaatutuloksia sekä pohjaeläin- ja kasviplanktontuloksia.