Luther-tutkimus

Lutherin lähteistä tärkein kokoelma on Weimarer Ausgabe. Osastoon kuuluu myös nykysaksan-, suomen- ja englanninkielisiä käännöksiä. Lutherin teosten laitoksia löytyy myös verkkoaineistosta ja CD-ROM tietokannoista. Luther-tutkimus rajautuu Lutherin teologiaan, biografiaan sekä reformaattoriin välittömästi liittyviin tutkimusaiheisiin.

Comparison of the glomerular filtration rate in children by the new revised Schwartz formula and a new generalized formula.

The most widely used formula for estimating glomerular filtration rate (eGFR) in children is the Schwartz formula. It was revised in 2009 using iohexol clearances with measured GFR (mGFR) ranging between 15 and 75 ml/min × 1.73 m(2). Here we assessed the accuracy of the Schwartz formula using the inulin clearance (iGFR) method to evaluate its accuracy for children with less renal impairment comparing 551 iGFRs of 392 children with their Schwartz eGFRs. Serum creatinine was measured using the compensated Jaffe method. In order to find the best relationship between iGFR and eGFR, a linear quadratic regression model was fitted and a more accurate formula was derived. This quadratic formula was: 0.68 × (Height (cm)/serum creatinine (mg/dl))-0.0008 × (height (cm)/serum creatinine (mg/dl))(2)+0.48 × age (years)-(21.53 in males or 25.68 in females). This formula was validated using a split-half cross-validation technique and also externally validated with a new cohort of 127 children. Results show that the Schwartz formula is accurate until a height (Ht)/serum creatinine value of 251, corresponding to an iGFR of 103 ml/min × 1.73 m(2), but significantly unreliable for higher values. For an accuracy of 20 percent, the quadratic formula was significantly better than the Schwartz formula for all patients and for patients with a Ht/serum creatinine of 251 or greater. Thus, the new quadratic formula could replace the revised Schwartz formula, which is accurate for children with moderate renal failure but not for those with less renal impairment or hyperfiltration.

Käytännöllisen teologian yleisteokset

Metodien esitysten ja yleisesitysten lisäksi tässä osastossa on seurakuntatyöhön, kirkkotietoon ja kirkon asemaan nykyajassa liittyviä teoksia. Myös piispojen paimenkirjeet on sijoitettu osastoon.

Homiletiikka, viestintä

Postillojen, saarnakokoelmien ja saarnaoppien lisäksi osastossa on kirkolliseen viestintään liittyvää kirjallisuutta.

Uskonnonpedagogiikka

Kristillistä uskontokasvatusta ja ihmisen uskonnollista kehitystä koskevaa tutkimusta sekä rippikouluun, koulun uskonnonopetukseen ja kirkon nuorisotyöhön liittyvää kirjallisuutta. Osastosta löytyy myös soveltavien opintojen opetusmateriaali.

Sielunhoito, terapia

Osaston kirjallisuus kattaa sielunhoitokirjallisuuden eri muodoissaan, aina seurakunnasta sairaalaan. Osastossa on myös käytännön psykoterapiaa koskevaa kirjallisuutta.

Sisälähetys, diakonia

Osaston kirjallisuus liittyy kirkon palvelutyön ja diakonian teologian lisäksi sosiaalieettisiin kysymyksiin ja sosiaalipolitiikkaan.

Kirkko-oikeus

Kirkkolakikokoelmien, niihin liittyvän tutkimuksen ja kirkon hallintoa koskevan kirjallisuuden lisäksi osastossa on kirkon ja valtion suhdetta eri maissa käsittelevää tutkimusta.

Liturgiikka

Osastossa on messua ja jumalanpalvelusta eri osineen käsittelevä kirjallisuus sekä kokoelma eri traditioiden kirkkokäsikirjoja. Osastoon kuuluvat myös kasuaalitoimitusten käsikirjat sekä niihin liittyvä tutkimus.

Hymnologia

Osastoon kuuluvat virsitutkimus, eri kirkkojen virsikirjat ja koraalikirjat sekä herätysliikkeiden hengellisten laulujen kokoelmat.

Uskonto- ja kirkkososiologia

Uskontojen ja kirkkojen sosiologiaan kuuluvat kysymykset uskonnon asemasta yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Erityiskysymyksinä ovat esillä erityisesti suomalaisuuden sosiologia sekä kansalaisuskonnon problematiikka eri maissa.

Uskontopsykologia

Osasto kattaa uskonnolliseen kokemukseen (esimerkiksi ihmeparantaminen ja rajatilat) sekä uskonnon psykologiseen tulkintaan liittyvää kirjallisuutta. Kokoelmaan kuuluu myös psykiatrian ja psykoanalyysin teoriaa.

Uskontotiede

Osastoon kuuluvat uskontotieteen teoria ja yleisteokset, uskontofenomenologia, uskontohistoria ja kirjoituskulttuurien uskonnot, uskontoantropologia ja kirjoituksettomat uskonnot sekä uudet uskonnolliset liikkeet.

The central Sesia-Lanzo zone (Western Italian Alps) - New field observations and lithostratigraphic subdivisions

An extensive study of the central part of the Sesia Lanzo Zone has been undertaken to identify pre-Alpine protoliths and to reconstruct the lithologic and tectonic setting of this part of the Western Alps. Three main complexes have been defined: 1) the Polymetamorphic Basement Complex, corresponding to the lower unit of the Sesia Lanzo Zone after COMPAGNONI et al. (1977), is further subdivided into the three following units: a) an Internal Unit characterized by eo-Alpine high pressure (HP) assemblages (DAL PIAZ et al., 1972) (Eclogitic Micaschists); b) an Intermediate Unit where HP parageneses are partially re-equilibrated under greenschist conditions and c) an External Unit where the main foliation is defined by a greenschist paragenesis (Gneiss Minuti auct.). 2) the Monometamorphic Cover Complex, subdivided into the followings: a) the Bonze Unit, composed of sheared metagabbros, eclogitized metabasalts with MORB geochemical affinity and related metasediments (micaschists, quartzites and Mn-cherts) and b) the Scalaro Unit, containing predominantly metasediments of supposed Permo-Triassic age (yellow dolomitic marbles, calcschists and conglomeratic limestones, micaschists and quartzites with thin levels of basic rocks with within plate basalts [WPB] geochimical affinity). Multiple lithostratigraphic sequences for the Monometamorphic Cover Complex are proposed. The contact between the Bonze and Scalaro Units is defined by repetitions of dolomitic marbles and metabasalts; the ages of the metasediments have been assigned solely by analogy with other sediments of the Western Alps, due to the absence of fossils. The Monometamorphic Cover Complex can be considered as the autochthonous cover of the Sesia Lanzo Zone because of the primary contacts with the basement and because of the presence of preAlpine HT basement blocks in the cover sequences. 3) The pre-Alpine high temperature (HT) Basement Complex (or `'Seconda Zona Diorito-Kinzigitica''), comprises HT Hercynian rocks like kinzigites, amphibolites, granulites and calcite marbles; this Complex is always located between the Internal and the External Units and can be followed continuously for several kilometers south of the Gressoney Valley to the Orco Valley. A schematic evolution for the Sesia Lanzo Zone is proposed; based on available data together with new geochronological data, this study shows that the internal and external parts of the polymetamorphic basement of the Sesia Zone experienced different cooling histories .

Novas bactérias diazotróficas endofíticas na cultura do trigo em interação com a adubação nitrogenada, no campo

Bactérias diazotróficas pertencentes a diferentes espécies podem estar associadas a gramíneas, como o trigo, promovendo incrementos no crescimento e na produtividade de grãos. Foi realizado um experimento, em condições de campo, com o objetivo de avaliar os benefícios e a viabilidade econômica da inoculação de novos isolados homólogos de bactérias diazotróficas endofíticas em genótipos de trigo sob diferentes doses de N. Foram empregados três isolados de bactérias diazotróficas endofíticas (IAC-AT-8-Azospirillum brasiliense, IAC-HT-11-Achromobacter insolitus e IAC-HT-12-Zoogloea ramigera), dois genótipos de trigo (ITD- 19-Triticum durum L. e IAC-370-Triticum aestivum hard L.) e três doses de N (0, 60 e 120 kg ha-1). Foram avaliados, no estádio de perfilhamento e de maturidade fisiológica, a matéria seca, o N acumulado e o índice de eficiência de utilização do N na parte aérea e na colheita; a produtividade de grãos, os componentes de rendimento e os índices de colheita para biomassa e N. No estádio de perfilhamento, somente houve aumento na produção de biomassa com a inoculação de Azospirillum brasiliense e Achromobacter insolitus no genótipo IAC-370, com a adição de N. Entretanto, não houve especificidade dos genótipos de trigo empregados e essas novas bactérias diazotróficas endofíticas para as demais caracaterísticas avaliadas. Houve aumento no acumulado de N na espiga com a inoculação de Azospirillum brasiliense. A inoculação de Achromobacter insolitus propiciou aumento da produtividade de grãos, na maior dose de N utilizada (120 kg ha-1). A inoculação, embora não tenha substituído a adubação nitrogenada, reverteu-se em lucro para o agricultor.